- Arkistokuvassa opiskelijoiden mielenosoitus toimeentulon puolesta.
Faktakulma
Tällä hetkellä itsenäisesti asuvalle opiskelijalle taataan opintotuki, joka koostuu kolmesta elementistä: 296 euron opintorahasta, korkeintaan 201,60 euron asumislisästä ja opintolainan takauksesta, joka sallii 300 euron lainan nostamisen kuukaudessa.
Ilman lainaa opiskelija saa siis Kelalta tukea kuukaudessa 497,60 euroa kuukaudessa. Yhdessä lainatakauksen kanssa opintotuki on 797,60 euroa kuukaudessa.
Yli 22 000 euroa vuodessa bruttona ansaitseva opiskelija ei ole enää oikeutettu opintotukeen. Normaalin 9 kuukauden mittaisen opintotuen tuloraja on noin 11 800 euroa.
Viikko sitten järjestetty Suomen Ylioppilaskuntien Liiton (SYL) vuosikokous toi jälleen esille opiskelijoiden karun arjen. Ja sen, etteivät opiskelijat ole läheskään samaa mieltä sitä, miten eläminen tulisi rahoittaa.
Heti kokouksen jälkeen poliittiselta kannaltaan vihreäksi esittäytyvä Simo Raittila kirjoitti Uuden Suomen Puheenvuorossaan kantansa opintolainaan. Se on eri kuin SYL:n yhdessä sopima kanta.
- Opintolainan tulee olla aidosti laina. Laina mahdollistaa tulon siirtämisen tulevaisuudesta nykypäivään. Kannustinjärjestelmää ei tarvita sotkemaan tätä perusselkeää toimeentulon faktaa, Raittila kirjoitti.
- Valtion tulee jatkossakin taata kaikille mahdollisuus maksuttomaan koulutukseen. Tällä hetkellä kaikille taataan 55/70 kuukautta nipin-napin riittävää tukea. Jos opintolainaa tuetaan ollenkaan valtiollisesti, on se joko kannustin harvoille aloille tai kannustettu tapa siirtää omaa tuloaan tulevaisuudesta menneisyyteen. Näiden sotkeminen keskenään ei tuota mitään hyvää.
Raittilan kanssa samaa mieltä oli kokoomuslainen Teemu Myllärinen, joka kannatti kokouksessa rajusti opintolainan lisäämistä. Hän katsoi "kokoomuslaisen" näkemyksen hävinneen.
- Voittoisaksi jäi HYYn esitys, jossa sitoudutaan lähinnä parantamaan opintolainan korkosuojia. Vasemmiston edustajat hykertelivät ilosta suuressa salissa, sillä heidän opinkappaleensa opintorahapainotteinen opintotuki oli voittanut. Niinpä, voittajana oli ideologinen opinkappale, ei opiskelijan etu, Myllärinen kirjoittaa Puheenvuorossaan.
Myllärinen olisi halunnut lisätä opintolainan osuutta opiskelijan toimeentulossa, sillä nyt tuki käytännössä pakottaa opiskelijan elämään pienemmällä opintotuella. Myllärinen muistutti, että laina on vapaaehtoinen.
- Tarpeet kun Helsingissä ja Joensuussa ovat kovin erilaiset, Myllärinen tuskaili sitä tosiasiaa, että elämiskustannukset eroavat Suomessa paljonkin.
- Minun mielestäni nyt tehty linjapaperi päätös sitoo tulevatkin opiskelijat tiukasti etujärjestönsä toimesta holhoojavaltion syliin, vailla mahdollisuutta tai pelkoa että joutuisi tai saisi kantaa vastuun omista tekemisistään.
Tulorajastakin riita
Joensuulainen demariopiskelija Ilari Nevalainen otti Puheenvuorossaan esille vielä työnteon toimeentulon muotona. Hän ei kannata korkeampia tulorajoja, joita opiskelijoiden kokoomuspiirit hamuavat.
- Opintotuen on tarkoitus taloudellisesti taata opiskelumahdollisuus, opintotuki ei siis ole palkkaa opinnoista. Jokainen saa kyllä tehdä töitä niin paljon kuin sielu sietää, mutta jos työllä saa tarvittavan tulotason elämiseen, ei siihen tarvita enää opintotukea, Nevalainen kirjoitti.
Faktakulma
Tällä hetkellä itsenäisesti asuvalle opiskelijalle taataan opintotuki, joka koostuu kolmesta elementistä: 296 euron opintorahasta, korkeintaan 201,60 euron asumislisästä ja opintolainan takauksesta, joka sallii 300 euron lainan nostamisen kuukaudessa.
Ilman lainaa opiskelija saa siis Kelalta tukea kuukaudessa 497,60 euroa kuukaudessa. Yhdessä lainatakauksen kanssa opintotuki on 797,60 euroa kuukaudessa.
Yli 22 000 euroa vuodessa bruttona ansaitseva opiskelija ei ole enää oikeutettu opintotukeen. Normaalin 9 kuukauden mittaisen opintotuen tuloraja on noin 11 800 euroa.
Kommentit
Opintolainajärjestelmä on
Opintolainajärjestelmä on kelju siitä syystä, että kukaan ei voi taata työpaikkaa opintojen päätyttyä. Velaksi opiskelu on melkoinen riski varattoman perheen nuorelle.
Myös velaksi elävää, pitkää päivää tekevää opiskelijaa, saattaa kypsyttää naapurirapun elämäntapapummi, joka saa elämiseensä kaikki tuet ilman vastiketta. Miksi siis opiskelijan pitäisi ottaa velkaa?
Eikö myös sosiaalituet voisi muuttaa valtion takaamaksi velaksi? Ne maksettaisiin sitten joskus ainakin osittain takaisin kun tilanne paranee. Hetkellisissä vaikeuksissa saisi helpommin tukea jos se olisi lainamuotoista.
Valtionkaan rahat eivät menisi hukkaan, veikkaukseni on, että ne ovat roskalainaluokassakin parempia kuin Kreikalle myönnetyt lainat. Lainoitustarvekin olisi huomattavasti pienempi.
Kuulun ikäpolveen, joka opiskeli opintolainalla, eikä muuta
ollut edes tarjolla. Myöskään työpaikasta ei ollut tietoakaan kun valmistuin, vaan olin jonkin aikaa jopa työtön.
Siinä vaiheessa pakkasin reppuni ja muutin ulkomaille ja sillä reissulla kuluikin sitten kymmenen vuotta. En ole sitä katunut, mutta kiitollinen tälle maalle en ole oikein mistään! Mistään muusta kuin siitä opintolainasta! Olen joutunut raivaamaan paikkani auringossa kädet känsillä ja sormet verillä. Enkä siitäkään ole katkera, vaan totean - that´s life!
Nyt ei ole ulkomaillakaan
Nyt ei ole ulkomaillakaan juuri töitä saatavilla.
Salakankean kanssa samoilla linjoilla...
Ei minullekaan kukaan luvannut varmaa työpaikkaa opintojen jälkeen. Opiskeluni maksoin itse opintorahalla ja opintolainalla ja kesätöillä. Vanhemmilla ei ollut varaa tukea opintojani. Laina on maksettu aikaa sitten.
Mutta ei opiskelu ei kaduta yhtään, kaksi korkeakoulututkintoa plakkarissa ja töitäkin on riittänyt.
Tämän vuoksi en pidä opintolainoista ruikuttamisesta. Muuten olen samaa mieltä kirjoittajan kanssa vastikkeettomasta tuesta elämäntapapummeille.
Opiskelu ei ole ammatti
Opiskelu ei ole ammatti, eikä se voi olla perusteluna ensisijaiseksi tulonlähteeksi. Opintotukia ei voi myöskään verrata työntekijöiden ja työnantajien rahoittamiin tukimuotoihin.
On luonnollista, että opiskelijoita suututtaa köyhyyden vertailu eri ihmisryhmiin, ja että opiskelu on suuri ja riskialtis sijoitus. Muttan niin sen pitää ollakkin.
Onko vetelehtiminen sitten ammatti?
Onko vetelehtiminen, pummina eläminen ja kotona/baareissa maleksiminen sitten sen parempi ammatti?
Kyllä minä vain näen räikeän ristiriidan siinä, että Olli Opiskelija kituuttaa nälkärajalla samaan aikaan kun Seppo Sekakäyttäjä ja Pekka Pleikkarinpelaaja nostavat selvästi isompia tukirahoja, jotka napsahtavat kuin Manulle illallinen. Kun tulee kesä, Olli Opiskelija menettää asumislisänsä ja saa kustantaa asumisensa joko työnteolla (josta häntä voidaan rangaista perimällä maksetut tuet takaisin jopa 15% korolla) tai sitten hän elää velaksi. Sillä aikaa Seppo ja Pekka jatkavat muiden siivellä elämistään.
Ei opiskeleminen ole ehkä "ammatti", mutta eivät kotona maleksivat nuoretkaan ole minkään ammatin edustajia, eivätkä sitä ole myöskään vuosia sossun ja työkkärin rahoilla elelevät ihmiset.
Jos on valittava, halutaanko Suomessa tukea uusien sukupolvien kouluttautumista ja itsensä aktivoimista vai halutaanko tukea suuremmalla summalla kotona lojumista ja yhteiskunnan ulkopuolelle jättäytymistä, niin ei minulla ole minkäänlaista epäselvyyttä kumman valitsisin.
Kannattaa myös muistaa, että opintotuki on vastikkeellinen ja rajallinen, toisin kuin työttömien ja sossun elättien tuet. Tukea ei tipu, jos kuukaudessa ei ole tarpeeksi opintosuorituksia, eikä tukea myöskään tipu tietyn aikamäärän (55/70kk) jälkeen, joten kukaan ei Suomessa ole se legendaarinen ikuinen opiskelija, joka vain vuosikausia/kymmeniä "nauttisi" suurista eduista.
"Tukea ei tipu, jos
"Tukea ei tipu, jos kuukaudessa ei ole tarpeeksi opintosuorituksia, eikä tukea myöskään tipu tietyn aikamäärän (55/70kk) jälkeen, joten kukaan ei Suomessa ole se legendaarinen ikuinen opiskelija, joka vain vuosikausia/kymmeniä "nauttisi" suurista eduista."
Opintotuki ei ole opiskelijan ainoa etuus, mutta on ainoa etuus, johon tuo opintosuoritusvaatimus on asetettu. Opiskelijakorttia voi pitää ilman opintosuorituksia vuosikausia/kymmenia ja nauttia suurista eduista kuten alennukset julkisen liikenteen hinnoista, museoiden pääsymaksuista, edullinen opiskelijaruoka...
Juu, juu. Mä tiedän - tiedän - tieedän, puhelinlasku on mun.
Nimimerkki "Musta Nuoli" koki vertailussaan yhteiskunnallista epäoikeudenmukaisuutta. Toki, myönnän että olen itsekkin taipuvainen ajattelemaan näin, mutta siinä on ongelma: Kakkaa ei voi perustella pökäleellä. Osan meistä on pakko ajatella niin, että minulla on ylpeyttä sinnetellä ja hoitaa asiat itse.
Olen matalan, ja tiukan kansalaispalkan kannattaja. Se maksaisi itse itsensä, ja olisi oikeudenmukainen. Mutta ainoastaan sillä edellytyksellä, että siinä on kaikki. Se poistaisi koko julkisen tuki- ja solisali viidakon.
Rahakysymyskö? Ei kovin kannustavaa...
Yhdessäkään puheenvuorossa ei ole puolustettu pohjoismaista hyvinvointivaltioperiaatetta, jonka mukaisesti koulutus on koko kansakunnan oikeus ja velvollisuus. Päinvastoin näyttää siltä, että koulutus on vain velkasuhde tai bisnesoptio.
Nykyinen opintotuki"järjestelmä", oikeammin kaaos, osaltaan ylläpitää työmarkkinoiden rakenteellisia vinoutumia. Opiskelijat ovat lähestulkoon kaikki töissä ja kaikki nuo työt ovat paskaduuneja.
Opiskelijat kuitenkin jakautuvat eri yhteiskuntaluokkiin niin kuin yhteiskunnassamme muutenkin, ja poliittinen valtataistelu keskittyy siihen, minkä yhteiskuntaluokan ihmiset saisivat olla opiskelijoita. Suuri osa opiskelijoista on pienituloisia ja taustaltaan työväen- ja keskiluokan perheistä. Heidän luulisi kannattavan solidaarista politiikkaa, mutta heistäkin yhä useampi alkaa olla kääntynyt luokkaerojen ja tuloerojen kannalle.
Ei kovin kannustavalta kuulosta.
Eikä Suomessa muutenkaan ole kulttuuri ja yhteiskunta ollut opiskeluun ja sivistykseen kannustava. Julkinen valta ei ole koskaan pitänyt väestön kouluttamista miellyttävänä asiana. Epä-älyllinen kulttuurimme alkaa jo päiväkodista, kun lapsien käsketään olla hiljaa. Sama jatkuu koulussa, toisella asteella, lopulta korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa. Tutkijat eivät keskustele ja tekevät nollatutkimuksia. Hölmölässä ei saa käyttää järkeä eikä ainakaan ääneen.
Perustuslakiin ei koskaan tule kirjausta, että koulutuksen pitäisi olla ilmaista. Ei ainakaan nykyisen Suomen valtion perustuslakiin. Trendi on täysin päinvastainen: 40-50 vuoden päästä peruskoulustakin on tehty maksullinen. Kansan sivistämisideaalista tullaan luopumaan ja voimavaroja suunnataan kouluttamattoman syrjäytyneen väestön vartioimiseksi. Luovutaan ajatuksesta, että kansaa pitää kouluttaa, vaikka kansa olisi uppiniskaista. Päinvastoin tullaan ajattelemaan niin, että koska moni kansalainen ei kykene itse kouluttautumaan, se on hänen oma valintansa ja hänet jätetään heitteille. Jokainen hoitakoon itse omat hommansa. Ja rahaa saa pankista, kaverilta, sossusta...
Pahin skenaatio olisi se, että koulutusjärjestelmä vähitellen lakkautetaan kokonaan Suomesta, koska "ei ole varaa" tai "ei ole varaa laadukkaaseen koulutustarjontaan". Oppia haluavat muuttavat Eurooppaan, kuten keskiaikana, ja kotimaassa koulutusta järjestää yksityiset firmat, joiden tasoa ei kukaan viranomainen tai mikään laki tai asetus kontrolloi. Ainoaksi merkittäväksi kouluttavaksi organisaatioksi muodostunee silloin armeija ja poliisi, jotka oman organisaationsa pysyttämiseksi kouluttavat jäsenensä aktiivisiksi toimijoiksi.
Ei kovin kannustavaa...
Koulutuksen ja sosiaalisen mobilisaation sekä demokratian välistä kolmiyhteyttä pyrkivät tietyt eliittien tahot aktiivisesti katkaisemaan. On näiden ryhmien etu, ettei yhteiskunnallinen tasa-arvo toteudu. Täten rahan puutteella, säästöillä tai voitoilla perustelu on lumetta, kun todellisuudessa kyse on yhteiskuntapolitiikasta, siitäm millaisessa yhteiskunta- ja talousjärjestelmässä halutaan elää ja kuolla.
Esim. jos joku väittää, että koulutuspolitiikka ei saa olla sosiaalipolitiikkaa niin siinä haisee taustalla jokin oikeistolainen luokka-ajattelu ja vanhan pohjoismaisen sosiaalivaltion vastustaminen.
Opiskelijoilla ei ole
Opiskelijoilla ei ole mitään hajuakaan miksi opiskelevat. Koulun päättymisen jälkeen opiskelijat lähettelevät vain työhakemuksia. Opiskelmisen pitäisi perustua siihen mitä on aikeissa alkaa tekemään elinkeinoksi markkiinat huomioon ottaen. Tänäpäivänä tradenomit ilmoittautuvat työttömiksi työnhakijoiksi työvoimatoimiston tradenomeille ja osa saattaa jopa hakea toimeentulotukea tradenomilta ja varsinkin opiskelemisen kesälomalla. Tämän pitäisi jo kertoa opiskelijalle ettei opiskeltava ala ole hänelle sopiva, jos pitää hakea samalta alalta työtä tai toimeentulotukea.
Työpaikoista iso osa on kaiken lisäksi koulutusalalla ja koulutuksen alihankinnassa. Työpaikoista katoaisi satoja tuhansia, jos opiskeiljat ja työttömät saisi toimeentulon markkinoilta. Täysin mahdoton yhtälö lisätä työllisten määrää, kun saman aikaiseti vähenee työpaikat liikevaihdon supistumisesta puhumattakaan.
Suomessa on rahaa kierossa noin 130 miljardia euroa. Tästä rahan kierosta pitäisi saada oma liikevaihto aikaiseksi. Mitä enemmän rahaa on kierossa sitä helpompaa on rahan hankkiminen.
Se on sata prosentin varma, että markkinoilta et työtä tule samaan etkä varsinkaan kotitaloudesta. Asiakkaita ehkä voit saada kauppiaana tai myyjänä, mutta et työtä työntekijänä. Työväenluokan aikakausi on takanapäin eikä paluuta ole. Nykyään on toimihenkilöitä, kauppiaita ja tietenkin kuntaorganisaatio kasvavan velkataakan alla.
Suomessa on mahdollista elää ainoastaan vieraalla pääomalla ja tähän antaa hyvän mahdollisuuden kaupan ala. Kaupan alan myyntiä edistävällä palvelulla voit saada osan kaupan vieraan pääomam liikevaihdosta.
Bisnes on in
Yhä useampi opiskelija, korkean asteen tai ammatillisen puolen opiskelija, perustaa firman jo opintojensa aikana. Koulutuspolitiikkakin jo painostaa siihen. Näemmekö tulevaisuudessa jo ajan, jossa päiväkouluikäiset piltit saavat eteensä opinto-ohjelman, jonka loppuhuipentumana on oma yritys?