Lauantai 26.5.2012

Euroopan todellinen kriisi: ”Demokratia halvaantuu”

Luotu: 
9.12.2011 12:44
Päivitetty: 
9.12.2011 13:02
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    -Tässä on kysymys siitä, että siirrelläänkö huonekaluja olohuoneessa, kun koko talo palaa, Sirpa Pietikäinen sanoo.
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Korhola, Haglund, Pietikäinen, Terho ja Repo pohtivat tänään velkakriisin tilannetta.

Käynnissä oleva velkakriisi on merkittävä testi demokratialle ylipäätään, arvioi europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) tänään järjestetyssä keskustelutilaisuudessa.

- Sekä talouskriisi että ilmastoneuvottelut ovat testejä demokratialle. Kun kaikki on hyvin, voimme toimia, mutta kun tulee vaikeaa, demokratia halvaantuu, Pietikäinen sanoo.

Pietikäisen mielestä meneillään olevassa EU-huippukokouksessa pitää sopia niin lyhyen kuin pitkänkin aikavälin toimista.

- Tässä on kysymys siitä, että siirrelläänkö huonekaluja olohuoneessa, kun koko talo palaa. Koko demokraattinen järjestelmä on testissä, Pietikäinen sanoo.

Demareiden Mitro Repo harmittelee sitä, että EU-parlamentin pitäisi olla demokratian tae, mutta nyt parlamentti on paitsiossa.

- EU on ajautunut myös institutionaaliseen kriisiin, Repo sanoo.

Mitä tapahtuu maanantaiaamuna?

RKP:n Carl Haglund, perussuomalaisten Sampo Terho ja Repo ovat pessimistisiä huippukokouksen annin suhteen. Haglundin mielestä tärkeämpää olisi keskittyä tämänhetkisiin velkaongelmiin pidempiaikaisten ratkaisujen sijaan.

- En ymmärrä, miten nämä [eilen tehdyt] päätökset auttavat, kun markkinat maanantaiaamuna avautuvat. Huippukokouksen fokus on väärässä paikassa.

- Maksukyvyttömät maat ovat edelleen maksukyvyttömiä maanantaina, sanoo Terho.

Pietikäinen ei kuitenkaan vetäisi huippukokouksen antia vessanpöntöstä alas.

- Demokratiassa on tyydyttävä reaalimaailmaan, Pietikäinen sanoi ja totesi, että pelkkien euromaiden on voitava edetä koko EU:ta nopeammin, jos muuta vaihtoehtoa ei ole.

Suomen linjalle kehuja

Haglund, Repo, Terho ja kokoomuksen Eija-Riitta Korhola pitävät hyvänä sitä, että Suomi pitää kiinni yksimielisyydestä eikä hyväksy määräenemmistöpäätöksiä. Vain Pietikäinen on eri linjoilla, vaikka ymmärtääkin perustuslakivaliokunnan kantaa.

Pietikäisen mukaan asioita ei voida katsoa yksi kerrallaan, vaan budjettikuri kulkee käsi kädessä määräenemmistöpäätösten kanssa. Pietikäisen mielestä kokonaisuudessa ei pitäisi olla Suomen kannalta ongelmaa.

- Euroopan budjetistakin päätetään määräenemmistöllä, Pietikäinen huomautti.

Myös vihreiden meppi Tarja Cronberg kritisoi yksimielisiä päätöksiä. Cronberg kirjoittaa aiheesta Puheenvuoro-blogissaan.

- Yksimielisyysvaatimus on lamauttanut EU:a. Se halvaannuttaa kriisitilanteessa nopean toiminnan.

- Määräenemmistöpäätöksiä tarvitaan nimenomaan EU:n toimivuuden takaamiseksi, Cronberg linjaa.

Meppien mielestä Suomi ei ole ainakaan vielä saanut häirikön mainetta tuoreella linjanvedollaan. Haglund huomauttaa, että Suomen tiukkaa kantaa ei ole pidetty ongelmana esimerkiksi kansainvälisissä tiedotusvälineissä.

- [Ison-Britannian pääministeri David] Cameron taisi varastaa häirikön roolin, Pietikäinen naurahtaa.

Cameron on vaatinut Lontoon Cityn suojelemista, jos EU:n perussopimuksia muutetaan. Cameron on joutunut sisäpoliittiseen ristituleen ja nokat vastakkain eurojättien Saksan ja Ranskan kanssa.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli: 

Kommentit

Christina Holm

Suomi voi hyväksyä määräenemmistön VAIN sillä ehdolla että päätöksentekoon ja äänestyksiin voivat osallistua AINOASTAAN sellaiset maat jotka ovat onnistuneet budjettikurissa. Ranska ei tule onnistumaan siinä seuraavan kymmenen vuoden aikana eikä myöskään Italia mutta kuitenkin juuri nämä maat Espanjan, Kreikan ja Portugalin avulla voivat päättää Suomen kansalaisten verovarojen käytöstä omien pankkiensa pelastamiseen ensi keväänä.

Aimo Jäärä

Meillä on perustuslaissa niin paljon valuvikoja, että sitä on totuttu muuttamaan aina tarvittaessa. Muutosprosessi nyt on tehty turhan hankalaksi, mutta siinä se muuttuu kuin mikä muu tahansa laki.

Mursunlaki

Voin hyväksyä määräenemmistöpäätöksen, kunhan Suomen vastuut rajataan EU-budjetin raameihin eli nettomaksu n. 300 miljoonaa. Nyt kuitenkin puhutaan hieman isommista summista laskentatavasta riippuen n. 25 miljardista.

Jokainen jäsenmaa voi aivan hyvin - "yksimielisesti" - laittaa taloutensa kuntoon ja pääomittaa finassisektorinsa, jos tämä ei onnistu tai haluja siihen ei ole, niin IMF kyllä ojentaa auttavan kätensä.

Zoltan

No nyt päästään asiaan. Viitat j naamarit heitetään pois päältä ja aletaan puhua suomeksi omalla äänellä. Paskapuheet vihdoinkin loppuu.

Salon Petri

Euroopan unionin lonkeroita en tarkemmin tunne.

Ihmettelen kuitenkin sitä, että Suomessa ensimmäisen kerran oman muistini mukaan perustuslaki tulee jonkin asian hoitamisen eteen. Siis valtaeliitin.

Meillä on käsittääkseni iso harmaan hallinnon alue, joka ei ole parlamentarismin eikä laillisuusvalvonnan piirissä.

Joten toivoa sopii, että Suomen demokratia on palaamassa elävien kirjoihin. Tosin ensin epäkohdat tulisi tunnustaa ja korjata ennen kuin mennään opettamaan muuta Euroopppaa.

Tässä parit huomiot vuosien varrelta.

- Avoin kirje eduskunnan perustuslakivaliokunnalle 2011 -
Posted on syyskuu 29, 2011
https://suomi2017.wordpress.com/2011/09/29/avoin-kirje-eduskunnan-perust...

Kaikki tieto on vapaasti kumottavissa.

Htalk

Kaikki muu on turhan päiväistä höpinää. Parhaillaan meneillään olevan huippukokouksen valmistelu on osoittanut tämän.

Siinä ei näy mitään- siis mitään komission kädenjälkeä, saati sitten muiden kuin Merkozy:n ( = Merkel ja Sarkozy) käden jälki. Ihmetyttää todella nämä meidän huippuasiantuntijat...

Saksan ja Ranskan johtajuutta kyllä kaivataan mutta se on täysin eriasia kuin Merkozy-sanelu valmistelussa ja Merkozy määräenemmistö päätöksenteossa.

Se siitä määräenemmistöpuheista ja demokratista.

gautama

Puolueethan meillä kaikesta ovat päättäneet, eivät kansalaiset tai edes heidän valitsemansa edustajat. Ja nykyään kasvavassa määrin pankinjohtajat taustapiruina.

Puoluekratia on kriisissä. Sama juttu muissakin maissa.

Tarvitsemme aitoa kansanvaltaa, jossa osallistuminen ja päätöksenteko on viety mahdollisimman alas, ei ylös, kuten nyt on eliitillä pyrkimys, ihan kuin se parantaisi jotakin. Tarvitsemme myös läpinäkyvyyttä ja puhumista asioista niiden oikeilla nimillä.

Asiat sotkeneet puolueet pihalle tavalla tai toisella. Turha yrittää enää lypsää meitä.

Hakkuri

Kyllä yksimielisyysvaatimus Suomen on vaadittava. Koska sijoittajavastuusta sovittiin luovuttavaksi, pitää Suomella olla mahdollisuus vaatia IMF:n käyttöä luototuksessa apuna. Vain IMF:n käyttö takaa lainojen takaisin maksun.

Suomi ei yksimielisyysvaatimuksellaan halua mitään sellaista jota Saksa, Ranska ja Italia ei olisi kolmistaan pitämässään kokouksessaan Roomassa aikaisemmin sopinut itselle kuuluvaksi. Minusta kritiikki pitää kohdistaa noihin maihin ensisijassa ja vasta sitten Suomeen.

Nyt ei ole kysymys siitä, että millä puolen pöytää Suomi on ja onko Suomella lautasta vai ei. Oleellista on varmistaa ettei Suomen kansantuotteen hedelmiä siirretä maasta ulos joidenkin maiden niin meidän puolesta keskenään sopiessa. Päätöksen teon ytimessä olemisen tarkoitus on mielestäni vaikuttaa asioihin omien etujen näkökulmasta eikä roikkua mukana tahdottomana osallistujana.

EMU-alue ei tule toimimaan vaikka tästä kriisistä se selviytyisi. Jos budjettikurista onnistutaan pitämään kiinni ja kauppatase pysyy edelleen alijäämäisenä, johtaa se heikkojen maiden olojen ja elämisen näkyvään köyhtymiseen. Silloin käyttöön tullaan ottamaan tulonsiirrot joka on yhtä lailla Suomen ja suomalaisten varallisuudesta pois.

tulevaisuuden profeetta

Sehän on jo ollut pitkän aikaa kuin entinen NL. Ja kiristyksineen ja uhkailuineen ja rahanrosvoomisineen kuin mafiaorganisaatio. Ei tämä ole se systeemi, jolle annoin kyllä-ääneni 90-luvulla. Sen vuoksi siitä pitäisikin irtautua.

kauppias

Lainasin kirjastosta ja kirjan rupesin sitä lukemaan.

Kirja oli hyvä ja käsitteli mielenkiintoista henkilöä ja aikaa.
Vaihdoin kirjan päätekijän nimen ajatuksissa Merkeliksi ja toisen veijarin täksi Ranskan pieministeriksi.

Sitten rupesi oikeasti pelottamaan.

Ai, niin kirja kertoi henkilöstä nimeltä TROTSKI.

Vierailija

"Demareiden Mitro Repo harmittelee sitä, että EU-parlamentin pitäisi olla demokratian tae, mutta nyt parlamentti on paitsiossa."

Eihän kyseisellä parlamentillä ole muuta kuin kulissivaltaa, se on ollut alusta asti paitsiossa, sillä on ollut ainoastaan oikeus esittää muutosehdotuksia eteensä tuotuihin lakeihin ja niistäkään ehdotuksista komission päättäjien ei ole tarvinnut välittää, ainoana asiana heillä on valtaa se, että nykyisellään voivat erottaa komission, mutta se on hyvin epätodennäköistä valtasuhteista ja politiikasta johtuen.

Pelkkä kulissidemokratia tämä on.

Vi-E-Ras

"- Sekä talouskriisi että ilmastoneuvottelut ovat testejä demokratialle. Kun kaikki on hyvin, voimme toimia, mutta kun tulee vaikeaa, demokratia halvaantuu, Pietikäinen sanoo."

Durbanissa on huikeat 6000 ilmastoaktivistia lobbaamassa ja painostamassa ja pitämässä huolen siitä, että demokratialla ei ole mitään tekemistä ilmastoneuvotteluiden kanssa. Kaikki 6000 tekevät töitä WWF:lle, Greenpeacelle ja lukemattomille muille ilmastojärjestöille, jotka keräävät miljoonatolkulla voittoa ilmastoveroista.

heikkilampela

Perusongelma tuntuu olevan, että valitsemamme poliitikot haluavat vain miellyttää, tehdä päätöksiä yhteisten rahojen jakamisesta, mutta kun pitäisi tehdä vaikeita päätöksiä, jotka vaativat ajattelua ja näkemystä, päätöksenteko halvaantuu.

Rajapinta

Demokraattinen päätöksenteko on liian hidas nykymaailmassa jossa kaikki liikkuu bittien nopeudella. Yksienvalta kuten Venäjä ja Kiina pystyvät nopeisiin päätöksiin edistääkseen vientiä tai suojellakseen omaa teollisuuttaan.
Päätöksentekijöiden pitäisi huomata että Makro on muuttumassa mikroksi jossa valtio ja hallitus on mikrotalouden toimintaedellytyksiä edistävä elin, siis itsekin osa mikrotaloutta. Hallituksen olisi mietittävä millaista edellytyksiä se yrityksille jotta nämä työllistäjät saadaan pysymään maassa. Jollei tätä perusasiaa saada kuntoon, niin ei valtio pysty maksamaan velkojaankaan.