Faktakulma
Edellinen hallitus päätti tammikuussa 2010, että Suomi jaetaan kuuteen hätäkeskusalueeseen vanhojen 14 alueen sijaan. Uudet hätäkeskukset sijoitetaan Keravalle, Turkuun, Poriin, Vaasaan, Kuopioon ja Ouluun.
Edellinen hallitus päätti tammikuussa 2010, että Suomi jaetaan kuuteen hätäkeskusalueeseen. Uusien alueiden hätäkeskusten sijaintipaikkakunnista päätettiin maaliskuussa 2010. Hätäkeskukset jäävät Keravalle, Turkuun, Poriin, Vaasaan, Kuopioon ja Ouluun.
Hätäkeskusuudistuksen toteuttaminen ennen keskusten uuden tietojärjestelmän käyttöönottoa vaarantaa kansalaisten turvallisuuden, väittää hätäkeskusten henkilöstöä edustava ammattiliitto JHL.
Hätäkeskusten henkilöstö JHL ry:n puheenjohtaja Toni Alatalo kirjoittaa asiasta useiden lehtien julkaisemassa mielipidekirjoituksessaan. Hän kritisoi sisäministeri Päivi Räsäsen (kd.) väitettä, että hätäkeskusuudistus parantaisi kansalaisten avunsaantia tapaninpäivän myrskyjen kaltaisissa ruuhkatilanteissa.
–Tämä onkin ehkä totta, mutta vasta vuoden 2015 jälkeen, kun uusi hätäkeskustietojärjestelmä otettaneen käyttöön. Tämän uuden tietojärjestelmän suunnittelemista ollaan tällä hetkellä vasta aloittamassa, kirjoittaa Alatalo.
–Uuden järjestelmän tuloon asti jokainen hätäkeskus toimii täysin omillaan, eikä ole mahdollista ”ylivuotaa” jonoutuneita puheluita ruuhkatilanteissa toisiin keskuksiin.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi uuteen Oulun hätäkeskukseen Rovaniemeltä soittava henkilö joutuu jonottamaan, jos siellä sattuu olemaan ruuhkaa Kainuussa satojen kilometrien päässä riehuneen myrskyn takia. Ennen vuotta 2015 – jos silloinkaan – tällaista puhelua ei pystytä ohjaamaan mihinkään muuhun hätäkeskukseen avun nopeuttamiseksi. Aikaisemmin rovaniemeläistä olisi auttanut Lapin hätäkeskus, jonka toiminta nyt loppuu.
–Eikö tässä tilanteessa kansalaisten turvallisuus ole uhattuna? Onko perusteltua joutua jonottamaan tulevien, maantieteellisesti isojen hätäkeskusten linjoilla vain sen takia, että uudistusta ollaan nyt toteuttamassa ilman sen edellyttämää tekniikkaa? ihmettelee Alatalo.
Alatalon mielestä hätäkeskusuudistuksessa olisi nyt syytä painaa jarrua ja odottaa keskuksiin uutta tietojärjestelmää.
–Toki nykyiset pienemmät keskuksetkin ruuhkautuvat, mutta nyt meillä on useampi hätäkeskus hoitamaan oman alueensa tehtäviä, eikä vain muutamaa isoa keskusta, jotka ruuhkautuvat tällaisissa tilanteissa aivan samalla tavalla.
Hätäkeskusten henkilöstö vastustaa uudistusta irtisanomisten ja uudistuksen henkilöstölle aiheuttamien muuttovaatimusten vuoksi.
Toni Alatalo vetoaa entisen sisäministeri Anne Holmlundin (kok.) lupaukseen, että kansalaisten turvallisuudesta ei tingitä uudistusta tehtäessä, vaan tarvittaessa uudistuksen aikataulua tarkistetaan.
Hätäkeskuslaitoksen johtaja Martti Kunnasvuori kommentoi hätäkeskuksen myrskyruuhkista saamaa kritiikkiä Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan. hänen mukaansa uuden tietojärjestelmän suunnittelu on aloitettu juuri jonotusaikojen lyhentämiseksi.
–Tapio- ja Hannu-myrskyssä järjestelmää ei vielä valitettavasti päästy käyttämään, sillä uudistuksen on suunniteltu olevan kokonaisuudessaan valmis vuonna 2015, hän kirjoittaa.
Kunnasvuoren mukaan linjojen ruuhkautumista poikkeustilanteissa ei voitaisi täysin estää edes satojen ihmisten palkkaamisella hätäkeskuksiin. Hän painottaa kansalaisia soittamaan hätäkeskuksiin vain kiireellisissä hätätilanteissa.
–Kyselyt sähköjen palautumisesta ja sähkölaitoksen numeroista eivät kuulu hätäkeskuksen hoidettavaksi, hän muistuttaa.
Faktakulma
Edellinen hallitus päätti tammikuussa 2010, että Suomi jaetaan kuuteen hätäkeskusalueeseen vanhojen 14 alueen sijaan. Uudet hätäkeskukset sijoitetaan Keravalle, Turkuun, Poriin, Vaasaan, Kuopioon ja Ouluun.
Edellinen hallitus päätti tammikuussa 2010, että Suomi jaetaan kuuteen hätäkeskusalueeseen. Uusien alueiden hätäkeskusten sijaintipaikkakunnista päätettiin maaliskuussa 2010. Hätäkeskukset jäävät Keravalle, Turkuun, Poriin, Vaasaan, Kuopioon ja Ouluun.

Kommentit
Hätäkeskus - hm mikähän
Hätäkeskus - hm mikähän se on Suomessa. Ei ainakaan tarkoitettu hädänalaisia ja nopeasti apua tarvitseville. Selittäjiä näyttää riittävän sille, miksi hätäkeskukset eivät toimi. Puolentunnin tai tunnin musiikin kuuntelu linjoilla ei pahemmin helpota nopeasti apua tarvitsevaa, kun isä makaa sydän kouristuksen saaneena lattialla. HÄTÄKESKUS-sana on tällä hetkellä lähinnä irvokas.
Uudstusvimma vailla tulevaisuutta
Villin lännen meiningiltä vaikuttaa.
Ammutaan ensin ja kysytään kysymykset vasta sen jälkeen...
Vaan on nämä nykypäivän uus-avuttomien kulutus-identiteetin omaksuneiden ihmisten palvelu-odotuksetkin täyttä mieltä vailla.
HÄTÄkeskukseen tulee soittaa vain hengenvaaraa uhkaavissa tilanteissa - ei silloin, jos energiayhtiön nettisivut menevät jumiin.
Poikkeusoloissa pitäisi ymmärtää, että aivot ne on verkkoyhtiön asentajillakin ja, että myrskyn yli pyyhkäistessä siellä tiedetään tienoon olevan pimeänä ilman jokaisen yksittäisen kuluttajan erillistä ilmoitusta.
Ovet ja ikkunat kiinni ja matkaradion uudet paristot aina siivouskaapissa. Ja nykyisin on FM vastaanotto jo kaikissa matkapuhelimissakin, että Sauri sanoo sinulle rauhallisella äänenpainolla: "Kaikki järjestyy kyllä. Myrskyn jälkeen on poutasää. Et ole täällä yksin näine murheinesi..."
Jonkinlaista omavaraisuuden ja omatoimisuuden perusopetusta tulisi kouluissa, kotona ja työpaikoilla alkaa kai jo ihmisille neuvomaan.
Tiedotus
Ihmiset eivät tiedä minne soittaa kun ongelmia tulee.
Hätänumero on ainoa tieto.
Miksi sähkökatkoissa js muissa asioissa ei ole vastaavaa "hätänumeroa"?
Homma tökkii kun ihmiset soittavat vääriin numeroihin ja tukkivat hätäkeskusten yhteydet.
Atk-asioissa Suomi alkaa olla jo takapajula, Sen VR ja muut osoittavat.
ATK
Hallituksen vastuu on tietysti järjestää kansalaisille turvalliset olot. Siihen kuuluu
mm. hätäkeskukset. Maalaisjärki tarvittaisi nyt Suomen hallituksen toimessa, ATK on valitettavasti Suomessa pahasti muitten maitten jäljessä. Jos sotkuisa
järjestelmä se takaa ylimääräisiä kustannuksia, kukaan ei vot väittää vastaan,ei edes Suomen hallituksen piireissä!!
On syytä katsoa uudestaan hallituksen eri henkkeitten aikatauluja mm. ylläolevan
perustella.
Fredrik
Yritäpä soittaa poliisille
Puheluun vastaa hätäkeskus.
Oli virhe lopettaa 10022
Poliisin numeron lopettaminen oli virhe. Kaikki puhelut, jotka haluttaisiin poliisille, pitää kierrättää turhaan hätäkeskuksen kautta.
Aivan oikein
Kun soitat hätänumeroon ja toivot pääseväsi nopeasti poliisin yhteyteen rikoksen juuri tapahtuessa, se ei oonnistu. Hätäkeskuksen mukaan he eivät yhdistä poliisiin kuin hengenhädässä.
Soittamalla poliisin johtokeskukseen voit ohittaa hätäkeskuksen, mutta jotain on pahasti pielessä.
Hätäkeskus luettelee tarvittaessa kaikki mahdolliset syyt jolloin heidän ei tarvitse toimia eli palvella asiakasta. Sellaista syytä et kuule jolloin heidän velvollisuutensa olisi toimia.
Olemme kreikkalaisempia kuin krekut itse.
Virastoja pitää olla tiettymäärä
Nyt havaitsimme että niitä on liian vähän ja lisää todisteita tulee varmasti.
Hätäkeskus on tärkeä osa turvallisuutta ja tämän vaarantaminen on rikos, ainakin meidän Punakaartilaisten mielestä.
Lääkelaitoksen hajottaminen tuotti jo ruumiita, koska juuri Lääkelaitos hyväksyy lääkkeiden myyntiluvat. Pandemiarokotteelle olisi ollut toinekin valmiste, mutta sitä ei rikkirevitty Lääkelaitos eli Fimea ehtinyt käsitteleen.
Alueellistamishajauttamisessa on kyse vallasta, hajoita ja hallitse vallasta!
HÄTÄ
Hätä on jotain muuta, kuin kissa puussa, eikä tule alas.
Omat avunsaantimahdollisuutemme pilaamme soittamalla hätäkeskuksiin kadonneista avaimistamme.
Oletko olemassa?
Miksi meillä on poliisihallinto, pelastuslaitos, sairaalat ja puolustusvoimat? Siksikö, että niitä ei voida tarpeen tullessa käyttää? Siksikö meillä on kallis hätäkeskuskusjärjestelmä, että se estää infrastruktuurin hyväksikäytön?
Toivottavasti emme tapaa silmätysten. Hätäkeskusjärjestelmään sinun on ainakin turha luottaa.
HÄTÄKESKUS EI TIEDÄ, MISSÄ POLIISI LIIKKUU..!!
Soittaessamme Helsingun Vallilantillä sijaitsevasta asunnosta, hätäkeskukseen numeroon 112 ja ilmoitimme tapahtuneesta, joka on nyt sivuseikka.
Ilmoittivat he hätäkeskuksesta, ettei Vallilassa ole yhtään poliisiautoa, vaikka juuri sen vuoksi soitimme, koska tilanne oli sekava ja kaksi poliisiautoa oli kadulla asuintalon vieressä.
EIVÄTKÖ SIIS HÄTÄKESKUKSESSA TIEDÄ, MISSÄ POLIISIT HÄLYTYSTEHTÄVISSÄ OVAT.
VAI ONKO KYSYMYS "VILLEISTÄ POLIISEISTA"; KUTEN SIVIILEJEN "VILLIT TAKSIT".
Poliisiautot olivat kyllä täysin poliisiautojen värisiä sekä poliisit virka-asuissa.
Lisäksi olivat hoitamassa hälyytystehtäviä.
Asia on jäänyt epäselvyyden peittoon..!!??
Ilkka VTK Juutilainen - Juudaan Leijona