- Kuva: EPA / All Over Press
Neurologi Olli Tenovuon mielestä mediakin vähättelee aivovammoja. Esimerkiksi jääkiekkoilijat voivat saada vammoja kovista ottelutilanteista. Tässä arkistokuvassa Yhdysvaltain Dustin Brown taklaa Leijonien Jussi Jokista vuonna 2008.
Faktakulma
Olli Tenovuo: Väärinkäsityksiä
Vähäiseen koulutukseen liittyen aivovammoista on terveydenhuollon ammattilaisillakin usein virheellisiä käsityksiä, sanoo neurologi Olli Tenovuo. Tällaisia sitkeässä eläviä väärinkäsityksiä ovat Tenovuon mukaan muun muassa nämä:
- vakavaan aivovammaan liittyy aina tajunnan menetys
- aivovammaa ei synny ilman pään iskeytymistä kiinteään esteeseen
- aivovamman oireet lievittyvät aina ajan kuluessa eivätkä ainakaan pahene
- aivovamman jälkeen tulisi mahdollisimman pian palata normaaliin elämään.
Neurologi Olli Tenovuo nostaa Lääkäripäivien yhteydessä keskusteluun aivovammojen hoidon tilanteen Suomessa. Tenovuon näkemyksen mukaan kansalaisilla on lukuisia harhaluuloja aivovammoista eikä lääkäreillä ole tarpeeksi osaamista hoitaa niitä, vaikka ne ovat yleisiä.
- Alle 45-vuotiaista aivovammaan kuolee länsimaissa enemmän kuin kaikkiin sairauksiin yhteensä, Tenovuo toteaa lähettämässään tiedotteessa.
- Maailmassa aivovamman jälkitilaa potevia on noin viisi kertaa niin paljon kuin dementiaa sairastavia – Suomessa heitä arvioidaan olevan 100–250 000, hän jatkaa.
Tenovuon mukaan aivovammakuolleisuus on kaksinkertainen Suomessa verrattuna muihin Pohjoismaihin.
- Näillä luvuilla luulisi aivovammojen olevan terveydenhuoltomme prioriteettilistassa kärkisijoilla. Totuus on valitettavasti toinen. Aivovammat eivät ole selkeästi kuuluneet millekään lääketieteen erikoisalalle, minkä takia niiden opetus ja tutkimus ovat jääneet vähäisiksi, Tenovuo sanoo.
- Lääkäreiden peruskoulutuksessa aivovammoista on opetusta jopa vain kaksi tuntia koko opiskeluaikana ja opiskelija saattaa käydä kuuden vuoden opintonsa tapaamatta ainoatakaan aivovammapotilasta. Yleisön käsitys aivovammoista on hyvin vähäistä ja usein virheellistä, hän kritisoi.
Aivovammojen kohdalla on Tenovuon mukaan puhuttu ”hiljaisesta tai näkymättömästä epidemiasta”: aivovamman saaneet yleensä näyttävät päällisin puolin terveiltä ja hyväkuntoisilta.
- Tyypilliset seurausvaikutukset kuten muistiepävarmuus, keskittymisvaikeudet, aloitekyvyttömyys, tunne-elämän muutokset sekä hankala väsymystaipumus konkretisoituvat usein vain vammautuneelle itselleen ja hänen läheisilleen, mullistaen elämän perusteellisesti, Tenovuo toteaa.
Tenovuon mielestä asiaan tulisikin puuttua pikaisesti.
Faktakulma
Olli Tenovuo: Väärinkäsityksiä
Vähäiseen koulutukseen liittyen aivovammoista on terveydenhuollon ammattilaisillakin usein virheellisiä käsityksiä, sanoo neurologi Olli Tenovuo. Tällaisia sitkeässä eläviä väärinkäsityksiä ovat Tenovuon mukaan muun muassa nämä:
- vakavaan aivovammaan liittyy aina tajunnan menetys
- aivovammaa ei synny ilman pään iskeytymistä kiinteään esteeseen
- aivovamman oireet lievittyvät aina ajan kuluessa eivätkä ainakaan pahene
- aivovamman jälkeen tulisi mahdollisimman pian palata normaaliin elämään.
Kommentit
"Tyypilliset
"Tyypilliset seurausvaikutukset kuten muistiepävarmuus, keskittymisvaikeudet, aloitekyvyttömyys, tunne-elämän muutokset sekä hankala väsymystaipumus" nämä minäkin tunnen ja voin kertoa mutta siitä eteenpäin onkin varsinainen ongelma.
Aivoinfarktin saaneen
pitäisi päästä tunnissa liuotushoitoon suurempien aivovaurioiden ehkäisemiseksi.
Kuka pääsee, ja missä?
Ehkä keskussairaalan naapurissa asuvat, ja jos osaavat ajoittaa aivovaurionsa työaikaan arkipäivänä.
Todennäköisimmin pitkän matkan jälkeen perilläkin jonotetaan monta tuntia lääkärille pääsyä, ja tapiksi luullaan humalaiseksi.