- Kuva: Wikimedia Commons / XmaceX
Kuntauudistuksen symboliksi nousseen Siuntion vanhan kivikirkko.
Suomen Kuvalehti kertoo saaneensa haltuunsa kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) ehdotelman uudesta kuntajaosta. Lehti on julkaissut tietonsa karttasovelluksena verkkosivuillaan.
SK:n tietojen mukaan ehdotus jättäisi Suomeen 70 kuntaa, jotka perustuisivat työssäkäyntialueisiin. Nykyisin Suomessa on 336 kuntaa.
Työssäkäyntialueet ovat olleet aiemminkin tänä talvena esillä kuntauudistuksen yhteydessä. Valtiovarainministeriö julkaisi verkossa laajan selvityksen suomalaisista työssäkäyntialueista.
Koko uudistuksen ongelma on se, etteivät pienet suurempiin kuntiin liitettävät kunnat halua tulla osaksi suurempia. Erityisesti keskustapuolue on vastustanut kuntarakenteeseen kajoamista. Keskusta uudistaisi mieluummin kuntien palvelutuotantoa ja yhteistyötä kuin siirtelisi kuntarajoja.
Eduskuntavaalien alla puolueet eivät juuri tohtineet esittää pakkoliitoksia kunnille. Nyt kuntaministerin ja valtiovarainministeriön ehdotukseksi väitettyjen tietojen mukaan liitokset toteutettaisiin väkinäisesti.
Esimakua kuntaliitostaistelusta on saatu viime kuukausina Uudellamaalla Siuntiossa, jossa kunnanvaltuutetut ovat taistelleen eri käänteissä uutta Suur-Lohjaa vastaan ja sen puolesta.
SK:n julkaisemien tietojen mukaan kuntaministeri olisi yhdistämässä Siuntiota, Kirkkonummea ja Inkoota yhdeksi kunnaksi. Suur-Lohjaan liitettäisiin Vihti, Nummi-Pusula, Karjalohja ja Karkkila.
Tämä kevät on tärkeä valmisteluaika kuntauudistukselle. Ministeriöiden valmistelutyö päättyy tammikuun lopulla, jonka jälkeen valtiovarainministeriö on luvannut aloittaa laajan kuulemiskierroksen Suomessa.
Eduskuntaan uusi kuntalaki on tarkoitus saattaa vuonna 2013. Voimaan laki astuisi nykysuunnitelmien mukaan vuonna 2015. Tällöin olisi valmis myös uusi kuntakartta.
Edellinen suuri hallinnollinen uudistus Suomessa oli aluehallintovirastojen ja ely-keskusten perustaminen.
Kommentit
Hyvä pohja
Hyvä pohja kuntaliitoksille. Pääkaupunkiseutu varsinkin.
Jos päästään näinkin järkevälle linjalle, niin suuria säästöjä voidaan saada siten, että monia alueellisia organisaatioita voidaan valikoivasti lopettaa. Iso kunta voi olla monissa asioissa suoraan valtion 'alainen'.
Jos ja voi
Ei puutu enää muuta kun konditionaali. Säästöistä puhutaan hurskastellen, ilman realismin häivää. Ylätasolla asia todellakin voi näyttää ihan lupaavalta, jos ei tarvitse välittää yksityiskohdista eikä käytännön toteutuksesta.
Toivon ettei moinen toteudu. Tällaisilla junttapäätöksillä saadaan ihmiset entisestään vastustamaan 'kruunun' virkamiehiä ja hallintoa ylipäätään. Samaten vastuunotto omasta elämästä ja lähipiiristä vähenee, kun ei sille kuitenkaan voi mitään tehdä.
Menettelee
Vähän radikaalia mennä heti 70 kuntaan, mutta ei sentään tunnu mahdottomalta. Merkitsisi sentään todellista muutosta, joka kestää muuttuvien aikojen paineita - aikansa.
Toteuttaminen varmasti olisi väkinäistä, mutta meillä ei tarvitse pelätä mitään todellista kuntakapinaa. Se olisi normaalia muutosvastarintaa. Mutta valtiovallan mahtikäsky painaisi eniten. Muutamassa vuodessa kansalaisten valtaosa soputuisi ja tottuisi uuteen tilanteeseen.
Hyvästi kepun ylivalta
Täysin typerää ehdottaa pelkästään pk-seudun yhdistymistä. Kaikki samalla kertaa laavavirtaan opettelemaan uimista! Tämä ehdotus pitää ajaa läpi sellaisenaan. Eilen kuuntelin viimeisintä tietoa, että ainoastaan 38 Suomen kunnista maksaa yhteiseen pottiin - muut kuppaavat surutta ja varsinkin kepulaiset kunnat kikkailevat kiinteistöveroilla huokutellessaan veronmaksajia omiin valtakeskittymiinsä.
Oliko kyseessä juuri Närpiön kunta, joka kieltäytyi yhteistyöstä naapurikuntien kanssa terveydenhuollossa ja ulkoisti koko puljun ulkomaalaiselle lääkärikeskukselle. Näin ollen siis esimerkiksi Helsinkiläisen veronmaksajan selkänahasta maksetaan voittoja ja verotuloja suoraan ulkomaille. Tämä siis esimerkkinä kekustalaisesta mielettömyydestä.
Närpiökö kepulainen kunta?
?
Kun nyt kysyt...
...niin Närpiö on poliittisesti harvinaisen yhtenäinen kunta. Ellei sitten valtapuolueen riveissä esiinny lahkolaisuutta, kuten tuollaisessa yksinvallassa luonnolliselta tuntuisi:
Kaupunginvaltuusto:
• RKP 33 paikkaa
• KD 2 -"-
http://fi.wikipedia.org/wiki/N%C3%A4rpi%C3%B6
Ei niin yksinkertaista
"Eilen kuuntelin viimeisintä tietoa, että ainoastaan 38 Suomen kunnista maksaa yhteiseen pottiin..."
Kyllä ne muutkin ovat jotakin maksaneet ja maksavat yhä. Niitä resurssivirtoja vain ei ole helppo muistaa ja huomata, eikä pääkaupunkiseudun toimittajilla siihen varmasti ole harrastustakaan.
Minäkään en viitsi ruveta niitä tässä enää muistuttelemaan, koska sillä ei ole merkitystä. Nuo ennakkoluulot elävät sitkeästi, koska niitä halutaankin elättää.
Hyvästi
Kunnolliselle lähidemokratialle voidaan heittää hyvästit, jos jotain tällaista runnotaan läpi. Taloudella tätä ei ainakaan voi perustella. Ehkä vallanhimo tai ymmärtämättömyys selittävät paremmin.
Tämä juuri on tarkoituskin:
"Kunnolliselle lähidemokratialle voidaan heittää hyvästit"
Koko keskustelun pohjana pitäisi olla sen selvittäminen, miksi, mihin tarkoitukseen, meillä ylipäätään on perustuslain takaama kuntalaisten itsehallinto.
Kataisen ilmoittama sadan kunnan tavoite voitaisiin "koemaistaa" jakamalla pääkaupunkiseutu laskennallisesti manittuun 100:n kunnan olettamaan - 50 000:n asukkaan kuntiin.
Toimivia malleja on monia
Mallia voi ottaa monista suurista kaupungeista missä lähidemokratia toimii suurista kokonaisuuksista huolimatta. Esimerkiksi Ruotsissa toimii loistavasti maakärjät jotka vastaavat terveys- ja sairaanhoitopalvelujen järjestämisestä. Taloudesta tästä on juuri on kysymys - tätä vastustaa ainoastaan keskustalaiset kunnat, jotka menettäisivät omat etunsa, keskustalaiset kuntien virkamiehet joutuisivat tekemään oikeita töitä nykyisen suurten palkkioiden nostamisen sijaan.
Reilumpi muutos parempi kuin hidas
Muutos kannattaa tehdä mahdollisimman radikaalisti ja ripeästi. Pienen muutoksen tie on turhan kallis ja myös tehoton. Samalla saadaan virkamieskunta mitoitettua oikealle tasolle.
Monenlaisesta rahasta kyse
Jos sosiaali,-ja terveydenhoitorahojen käyttö saataisiin siirrettyä pois kunnilta seuraavalle toimijatasolle loppuisi narina "lähidemokratiasta" ja kuntaliitoshankkeet toteutuisivat. Kunnissa on myös liian paljon suojatyöpaikkoja ja se on yksi vastustuksen syy; kunnantyöntekijät valtuustoissa omia "mukavia" työpaikkojansa suojelemassa.
Pientä viilausta
Uusimaa+Etelä-Karjala ja Kymenlaakso yhteen. Stadissahan alkaa olla Bomba kulttuuria jo niin paljon, että yhdistäminen olisi luontevaa.
Ei tule tästäkään- ei lasta p..aa
Virkkusen hameen alta pihtisynnytettävästä "kuntauudistksesta" ei jää käteen mitään. Kunnat voidaan kyllä pakolla yhdistää suurempiin tai lopettaa koko kunnallinen itsehallinto, mutta itse ongelmia se ei tule poistamaan. Jos jokin hallinnollinen virka onnistuttaisiinkiin lopettamaan, niin mahdollinen säästö on jo syöty etukäteen.
Jos kolme neljä virkaa lakkautetaan, niin rahat menevät saman tien yhden keikkalääkärin palkkauskuluihin- parhaassa tapauksessa vielä kansainvälisen toimijan kirjauskikkailuilla verottajan ulottumattomiin.
Naurettavin esitys mitä Suomessa on tehty!
Kuntaministeri Virkkusessa on krooninen sikaflunssa? Koko Suomi on pidettävä asuttuna, ja hyvinvointipalvelut taattava joka niemeen, notkoon ja saarelmaan!
Suomi pidettävä asuttuna???
Miksi? Mitä hyötyä siitä on Kokoomukselle, muka?
Suomea odottaa Viron tie
Vanhukset jäävät ja nuoret lähtevät, ketkä eivät syrjäydy.
Sitä se käpertyminen ja hyvinvointivaltio teettävät. Maassa maan tavalla. plaa plaa plaa....
Ja Kreikka
On jo ovella. Kuntauudistuksen sijasta resurssit kannattaisi kohdentaa talouskriisiin. Kuntien rakenneuudistus hoituu leikkaamalla valtiontukia.
Kunnat joutuvat uudistamaan siis joka tapauksessa taloudenpitoaan ilman holhoustakin. Se on vain niin että kun raha loppuu, niin se loppuu ja kunta joutuu tekemään jotakin ilman keskusvallan ohjausta.
Eläkeuudistus ja sosiaaliturvan uudistaminen, sekä terveyskeskusten hyvästely ovat jo ovella. Arhinmäki näkyy jo sitoutuneen ALV:n nostamiseen ja Urpilainen myy vaalilupauksensa rikkaiden veronkiristyksellä.
Ahvenanmaan kunnat jatkavat pieninä ja halvoilla vero%:lla
Ahvenanmaalla kuntien tulovero%
-Brändö 17,00
-Eckerö 18,00
-Finström 19,50
-Foglö 17,25
-Geta 17,50
-Hammarland 16,50
-Jomala 17,00
-Kökar 19,50
-Lemland 16,25
-Lumparland 18,50
-Maarianhamina 19,25
-Salvik 16,25
-Sottunga 18,00
-Sund 19,00
-Vårdö 18,00
Ahvenanmaan kuntien keskituloveroprosentti on 17,83. Pitäisikö kuntauudistus kuitenkin viedä aivan toiseen suuntaan eli pätkiä kunnat Ahvenanmaan kaltaisiin minikuntiin?
Entäs Kauniainen? Se pitää liittää Espooseen.
.
Kansan ja kuntien kyykytyspeli vihellettävä poikki!
Toisaalta ihan hyvä koeponnistus hallituksen painekattilaan. Jo etukäteen on selvää, että astia ei tule kestämään.
Asiasta noussee myös välikysymys, kun kuntakapina selkeästi lähenee kiehumispistettä. Tässä jos missä olisi kunta-äänestyksen paikka.
Kansalaisia yritetään hallituksen taholta nöyryyttää ja alistaa suunniteltuun perustuslaillisen kuntien itsemääräämisoikeuden alasajoon. Tähtäimenä EU'n liittovaltio.
Myös perustuslain repimis- ja muutostalkoot ovat Kokoomuksen johtamana meneillään täydellä intensiteetillä, Demarien ollessa riemurinnoin mukana.
Kansalaisten ja kuntien on nyt herättävä toden teolla ja huolehdittava, ettei mitään peruuttamatonta pääse tapahtumaan. Tuleva uusi hallitus kun joutuisi kalliisti purkamaan nämä sixpakin hullut kulissit.
kokoomuksen valta lisännyt pakkotoimi-ilmapiiriä
Kokoomuksen tultua valtaan olisi luullut ihmisten ja yhteisöjen omista lähtökohdistaan nousevan oma-aloitteisuuden ja itsenäisyyden pyrkimyksen yrittäjyyden hengessä tulleen kannustetuksi ja tuetuksi.
Mutta toisin on käynyt - yhä autoritaarisempia pakkotoimia aina kuntaliitoksia myöten ollaan tekemässä.
Se että lähtökohtana olisi "antaa kaikkien kukkien kukkia" -periaate on häipynyt unholaan ja yksilöiden ja yhteisöjen itse itsensä kehittäminen ja kasvattaminen on häipymässä koko ajan yhä enemmän pakkovaltaisuuden tieltä.
Ja siitä ei seuraa koskaan muuta kuin traumoja, kaunoja ja passiivista aloitteettomuutta kun omista lähtökohdista nousevien pyrkimysten suhteen ollaan kuurokorvaisia ja pakkotoimisia - tylyn vallan loukatessa karusti niin itsetuntoa kuin itsemääräämisoikeuttakin - jättäen täysin tukematta sen tärkeän seikan että kullakin yksilöllä ja yhteisöllä on näkemyksensä lähtökohdistaan jota haluaa kehittää ja viedä - joka on aina ja ikuisesti ollut se ainoa oikea oikena kehityksen lähtökohta eikä autoritaariset pakkotoimet.
Vai onko kokoomuksella - tuolla vanhalla "anna kaikkien kukkien kukkien kukkia" moniarvoisuuspuolueella - tavoite että se on vain yksi kukka joka saa kukkia.
Kokoomuksen sininen ruiskaunokki - pakkovaltaideologioineen.
Mitä voimme päätellä. Kokoomuksen oma ideologia on aivan hukassa ja sen tilalla on suoraviivainen suoran viivan alle tulosta tuijottava pääoman ja työnantajien ideologia.
Kokoomus petaa hyvää vauhtia syvää kannatusnotkahdusta seuraavissa vaaleissa presidentivaalien jälkeen.
Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi
Kunnan nimi
Kunnan nimellä on varsinkin alkuvaiheessa tunnemerkitystä. Ainakaan minä en hyväksy sitä, että nimeksi annettaisiin yksioikoisesti keskuskaupungin tai muun yksittäisen kunnan nimi. Ensisijaisesti on keksittävä koko alueelle yhteinen nimitys. Usein se on selviö, esimerkiksi maakunnan osan perinteinen nimitys.
Kuntauudistus eitule ainakkan palveluita parantaman
vaan ne sijoituvat entistä etäämälle kansasta ja lisäksi niiden kustanus nousee.
halvin ja paras ratkaisu olisi jaottelu jossa esim. terveys keskukset olisi siten sijoitettu että joka kunnassa ja isomissa kuntakeskuksissa olisi palvelu piste.
Näin matkat terveyskeskukseen olisi lyhyemmät ja siten myös siitä aiheutuva kustaanus olisi pienempi.
Ja kun otetaan huomioon että valtio kelan kautta maksaa suuren osan kustanuksista olisi valtiolekin tuosta säästöä.