Lauantai 26.5.2012

Keskusta älähti vaietusta aikeesta: ”Arkielämälle vieras”

Luotu: 
13.1.2012 11:37
Päivitetty: 
13.1.2012 11:39
  • Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
    Oppositiojohtaja Mari Kiviniemi (kesk.).

Tänään julkisuuteen vuotanut esitys Suomen uudesta kuntarakenteesta tuhoaa elämisen mahdollisuuden suurten kaupunkikeskuksien ulkopuolella. Tätä mieltä ovat keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi ja ex-kuntaministeri Tapani Tölli.

Keskusta otti kovan retoriikan käyttöön tänään, kun Suomen Kuvalehti julkaisi verkkosovelluksena valtiovarainministeriöltä saamansa lista ehdotuksesta uudeksi kuntarakenteeksi. Tutustu sovellukseen täällä.

Ehdotus kuntarakenteesta noudattelee aiemmin esillä ollutta työssäkäyntialueiden pohjalle suunniteltua jakoa. Kuntia olisi esityksessä 70. Tällä hetkellä kuntia on 336, joten uudistus esitetynkaltaisena merkitsisi noin 260 kunnan yhdistämistä.

Keskusta kertoo puolueensa mission olevan "tästä eteenpäin selvä":

- Me teemme kaikkemme kuntauudistuksen kaatamiseksi. Se on järjetön ja ihmisten arkielämälle vieras. Se on vain likaista valtapolitiikkaa, Mari Kiviniemi sanoo julkisuuteen antamassaan tiedotteessa.

- Keskusta tunnistaa uudistusten tarpeet, mutta hallituksen suunnitelmat johtaisivat katastrofiin.

Oppositiopuolue vaatii kuntauudistuksen valmisteluun parlamentaarista työryhmää, mikä mahdollistaisi myös keskustan osallistumisen uudistuksen valmisteluun.

Tämä estäisi Kiviniemen mukaan sen, että Suomi jakautuisi menestyjiin ja häviäjiin.

Jaa artikkeli: 

Kommentit

Mike009

Kiviniemen kannan ymmärtää, mutta ei Kepun pelastaminen ole syy olla toteuttamatta kuntauudistusta.

Pitää muistaa, että säästöt näkyvät vasta reilun viiden vuoden päästä liitoksista. Siihen asti suojatyöpaikka on taattu jokaiselle työntekijälle. Mitä pikaisemmin liitokset saadaan voimaan sen parempi.

Seuraavaksi voidaan ottaa kuntien liikelaitokset käsittelyyn. Päällekkäisiä toimintoja on jokaisessa kunnassa liikaa ja kilpaa laskutetaan toisia kunnan toimintoja, vaikka pitäisi pelata samaan pussiin.

jussi vaarala

Kokoomuksen tultua valtaan olisi luullut ihmisten ja yhteisöjen omista lähtökohdistaan nousevan oma-aloitteisuuden ja itsenäisyyden pyrkimyksen yrittäjyyden hengessä tulleen kannustetuksi ja tuetuksi.

Mutta toisin on käynyt - yhä autoritaarisempia pakkotoimia aina kuntaliitoksia myöten ollaan tekemässä.

Se että lähtökohtana olisi "antaa kaikkien kukkien kukkia" -periaate on häipynyt unholaan ja yksilöiden ja yhteisöjen itse itsensä kehittäminen ja kasvattaminen on häipymässä koko ajan yhä enemmän pakkovaltaisuuden tieltä.

Ja siitä ei seuraa koskaan muuta kuin traumoja, kaunoja ja passiivista aloitteettomuutta kun omista lähtökohdista nousevien pyrkimysten suhteen ollaan kuurokorvaisia ja pakkotoimisia - tylyn vallan loukatessa karusti niin itsetuntoa kuin itsemääräämisoikeuttakin - jättäen täysin tukematta sen tärkeän seikan että kullakin yksilöllä ja yhteisöllä on näkemyksensä lähtökohdistaan jota haluaa kehittää ja viedä - joka on aina ja ikuisesti ollut se ainoa oikea oikena kehityksen lähtökohta eikä autoritaariset pakkotoimet.

Vai onko kokoomuksella - tuolla vanhalla "anna kaikkien kukkien kukkien kukkia" moniarvoisuuspuolueella - tavoite että se on vain yksi kukka joka saa kukkia.

Kokoomuksen sininen ruiskaunokki - pakkovaltaideologioineen.

Mitä voimme päätellä. Kokoomuksen oma ideologia on aivan hukassa ja sen tilalla on suoraviivainen suoran viivan alle tulosta tuijottava pääoman ja työnantajien ideologia.

Kokoomus petaa hyvää vauhtia syvää kannatusnotkahdusta seuraavissa vaaleissa presidentivaalien jälkeen.

Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Somerniemi

Solar

Kyllä oman alueeni kohdalla esitetty rakenne on järjetön! Uuden kunnan halkaisija olisi 130 km ja kuntaan jäisi kaksi suurta aluesairaala, kun taas ulkopuolelle jääville kunnille taitaa olla vain terveysasemia. Työssäkäyntialue ei edes yhdistä "uutta kuntaa" mitenkää ja toisen kunnan alue jäisi uuden kunnan sisään. Taitaa pienessä jurrissa Virkkunen piirellä suunnitelmia.

Metu

Kepu on valinnut linjakseen valtapolitiikan. Se haluaa säilyttää pienissä maalaiskunnissa hegemonian luottamusmiespaikoissa. Kuntalaisten etu ei paina vaa'assa, vain Kepun oma etu.

Niin kauan, kuin tällainen strategia on vallalla, Kepu tulee pysymään pienenä puolueena. Sääli, kun Kepu on sentään rakentanut maata vastuuntuntoisesti. Kepu valitettavasti on taantunut 'maalaisliitoksi'.

Tarvitaan uusi puheenjohtaja, joka lähtee rohkeasti taas kaupunkeihin. Suomen tulevaisuus on vain pääkaupunkiseudulla ja alueellisissa kasvukeskuksissa. 70-luvulta tuttu maaltamuutto tulee tyhjentämään pikkuiset 'kepu-kunnat'.

Sulo Hytonen

Tilanne suurimmissa kaupungeissa, on todellisuudessa sellainen, että varakkaampi maksukykyinen osa asukkaista on kiihtyvällä vauhdilla muuttamassa ns. kehyskuntiin. Tämä on taustalla kuntauudistuksessa. Kun keskuksilla on edessä väistämätön rappioituminen, ghettoutuminen, ja taloudellisen pohjan hajoaminen, niin kehitystä pyritään hallinnoimalla suitsimaan.

Ainoa ratkaisu kuntasektorin ongelmiin, on valtion ja kuntien välisen tehtäjaon uudelleenarviointi. Jos kunnat eivät selviä valtion antamista pakkovelvoitteista, niin kunnat voivat aivan yhtä hyvin lyödä pillit pussiin vapaaehtoisesti ja jättää koulutus ja sosiaalitoimi valtion itsensä hoitamaksi.

Edessä on joka tapauksessa todellinen tasa-arvokeskustelu. Onko niin,että kansalaisen oikeus saada tasa-arvoista kohtelua on rajattu hänen asuinpaikkansa mukaan.

Allekirjoittanut

Turussa verotulot siirtyvät kiihtyvällä tahdilla naapurikuntiin, lähinnä Raisioon, Naantaliin ja Kaarinaan. Siellä löytyy edullisia tontteja omakotia rakentaville perheille.

Turkuun jäävät vain vanhukset ja kasvava mamu-lauma. Maahanmuuton kustannukset Turussa ovat kummeniä miljoonia euroja vuodessa, kun maakuntien vastaanottokeskuksista muutetaan joko pääkaupunkiseudulle tai Turkuun. Työtä siis riittää sosiaalitantoille, tulkeille, opintoavustajille, lakimiehille, tuholaistorjujille, satelliittiantenniasentajille, tuhoutuneiden asuntojen remontoijille, jne. jne jne...

reijahirn

Kuntaliitokset ovat EU:n ajama juoni maaseudun elinmahdollisuuksien tuhoamiseksi. Liitoksen jo tehneissä kunnissa on nähtävissä kaikkien palveluiden huonontuminen ja kallistuminen. Parempi purkaa jo tehdyt keinotekoiset liitokset.

Jouko Heyno

Ja se on moneen kertaan sanottu julkisesti:

"Tänään julkisuuteen vuotanut esitys Suomen uudesta kuntarakenteesta tuhoaa elämisen mahdollisuuden suurten kaupunkikeskuksien ulkopuolella. Tätä mieltä ovat keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi ja ex-kuntaministeri Tapani Tölli."

Mikä on siis se mullistava havainto, jonka Kiviniemi ja Tölli ovat tehneet?

kiuru

kääntääkö lastman kelkkansa, kun Soini näyttää tällä kertaa komppaavan Kiviniemeä. Kumpikaan ei tietystikään oteeraa VM:n oikaisua.

Allekirjoittanut

Ei suurten kaupunkien päättäjiä kiinnosta pienten naapurikuntien asukkaat ja heidän hyvinvointinsa, vaan lisääntyvät verotulot. Kun kuntakoko kasvaa, niin myös kuntapäättäjien lompakko paksunee.

Palveluiden keskittämisestä koituvat "edut" maksaa syrjäseutujen asukas lisääntyvinä matkakustannuksina ja työpäivien menetyksinä. Mielestäni nämä keskittämisestä johtuvat lisäkustannukset pitää korvata asukkaille täysimääräisenä. Menetettyjen työtulojen lisäksi pitää tietysti maksaa päivärahat ja kilometrikorvaukset täysimääräisesti.

Metu

Suuruuden ekonomia säästää menoja. Pikku esimerkki:
Kunnanjohtajan palkka veronmaksajaa kohti:
2000 asukkaan kunnassa 80 Euroa
20000 asukkaan kunnassa 12 Euroa
100000 asukkaan kunnassa 2 Euroa veronmaksajaa kohti.

Toinen esimerkki: ohjelmistolisenssi maksoi 200.000. Kun neljä kuntaa oli liittynyt, säästö oli 600.000 Euroa.

Melko monta isopalkkaista virkamiestä on yksi/kunta.
Kuntaliitoksissa on vaan se ongelma, että työpaikka on tällä hetkellä taattu kaikille viideksi vuodeksi, hyödyt liitoksista alkavat vasta sen jälkeen.

Yleinen luulo on, että pienissä kunnissa, jotka on liitetty, palvelut huononevat. Se on usein virheellinen luulo. Olen seurannut erääseen kaupunkiin liitettyjen kolmen pikku kunnan tilannetta. Yhtään koulua ei ole lopetettu, terveyspalvelut ovat säilyneet, päivystys jopa parantunut. Jos kunnat olisivat olleet itsenäisiä saletinvarmasti olisivat palvelut huonommat kuin nyt. Voi olla toisenlaisiakin tapauksia, mutta tässä kävi näin.

hanhe

Eiköhän pääkaupunkiseudun kuntaliitoksilla saada helposti säästettyä yhteisiä rahojamme satoja miljoonia euroa. Kolmin-nelinkertainen päällekäinen hallinto-organisaatio n. 20 kilometrin säteellä on aivan mieletöntä tuhlausta. Pikkukunnissa saatavat vastaavat säästöt eivät juurikaan hetkauta kansantaloutta, jos edes jollain tavalla halutaan koko maa pitää asuttuna.
Aloitetaan säästöt sieltä, mistä ne todellisuudessa on saatavissa.

Jarko Häkkinen

Yli 15 000 asukkaan kunnat ovat pääsääntöisesti tehottomia. Kuntien yhdistämisen kustannukset eivät ole aivan pieniä, vaikka kasvaneet menot alkuvaiheen jälkeen yleensä pienenevätkin lähes yhdistämistä edeltäneelle tasolle. Joskus palvelut saadaan säilytetyksi, mutta pääsääntöisesti ne pakenevat uuteen kuntakeskukseen. Myös kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet heikkenevät. Mitä siis kuntien yhdistämisellä oikeasti haetaan? Turhan demokratian vähentämistäkö?

olavinieminen

Asia pitää nähdä ilman politiikan sotkemista asiaan.

Hallintoa pitää keventää ja alueita suurentaa, silloin voidaan talouskin saada kuriin.
Kuntasopimuksin voidaan turvata palvelut kaikkialle kun halutaan.
Suuremmilla yksiköillä saadaan joustavammat toiminnot ja myös säästöt. Tämä edellyttää, että päättävissä elimissä on alueet edustettuina.

Poliittiset mandaatit olisi karsittava minimiin ja korruptio kuriin. Päättäjien vastuullisuutta on korostettava. Poliitikoiden vastuuvapaus on iso ongelma ja puolueiden edut kummittelevat päätöksien teossa.

Monesti demokratia myös vahingoittaa ja estää hyvää kehitystä sekä taloudellisuutta.

Voisi olla mahdollista myös parantaa näivettyvien pikkukuntien asemaa ja aloittaa maaseudun jälleenasutus. Tämä edellyttää todella viisautta, asiantuntemusta ja tahtoa.