- Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) - silloinen valtiovarainministeri - ja valtion talousarvio vuodelle 2010. Arkistokuva. - Kuva: Teemu J. Kammonen / Uusi Suomi
Tähdellä merkityt vuodet perustuvat ennusteisiin.
Faktakulma
Vuosi, valtion alijäämä (%b kt:sta), 5 vuoden keskiarvo alijäämä prosentista, olisiko Suomi selvinnyt 0,5 %:n tavoitteesta?
2005, 0,2 %, 0,56 %, Kyllä
2006, -0,1 %, 0,26 %, Kyllä
2007, 1,0 %, 0,28 %, Kyllä
2008, 0,6 %, 0,36 %, Kyllä
2009, -4,5 %, -0,56 %, Ei
2010, -5,2 %, -1,64 %, Ei
2011*, -4,0 %, -2,42 %, Ei
2012*, -3,7 %, -3,36 %, Ei
2013*, -3,6 %, -4,19 %, Ei
2014*, -2,9 %, -3,88 %, Ei
2015*, -2,9 %, -3,42 %, Ei
Tähdellä merkityt vuodet ovat arvioita. Bruttokansantuote vuosille 2012-2015 on laskettu 3 prosentin vuosittaisella lisäyksellä.
Lähteet: Valtiovarainministeriö, Tilastokeskus
Suomi ei selviäisi nykyisellään EU:n uuden taloussopimuksen budjettikurista. Tammikuussa hahmoteltu EU-valtioiden välinen sopimus vaatisi osallistujilta sitoutumista korkeintaan 0,5 prosentin rakenteelliseen budjettialijäämään.
Uusi Suomi laski valtiovarainministeriön budjettiarvioista yhden tavan katsoa, mitä sopimus tarkoittaisi, jos siinä otettaisiin huomioon vain Suomen valtion budjetti. Pelkän valtion alijäämän perusteella Suomi ei täyttäisi yhtenäkään vuotena talouskurisopimuksen sääntöä nykyisellä talousarviolla.
Eilen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) otti poikkeuksellisesti hallituksen linjan vastaisen kannan talouskurisopimukseen. Tänään europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki lyttää sopimuksen "puuhasteluna".
Jäätteenmäen mukaan europarlamentti ei kannata uutta sopimusta, sillä se ei tuo juuri mitään uutta kesällä ja syksyllä hyväksyttyyn niin kutsuttuun 6-pack-lakipakettiin.
- EU onkin pahasti hakoteillä talouskriisin ratkaisemisessa. Se näpertelee uutta taloussopimusta, joka ei käytännössä tuo mitään uutta lääkettä talouskriisin ratkaisemiseksi, Jäätteenmäki kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan.
Jäätteenmäen kovin kritiikki osuu taloussopimuksen 0,5 prosentin vaatimukseen.
- Taloustieteilijöillä on hyvin erilaisia näkemyksiä siitä, miten rakenteellinen budjettivaje pitäisi laskea. On kuitenkin selvää, että tällä hetkellä melkein kaikki jäsenmaat Suomi mukaan lukien rikkovat sääntöä, Jäätteenmäki kirjoittaa.
Vain valtion budjetti
Tällä hetkellä arvioidaan, että rakenteellinen budjettialijäämä ei ole sama asia kuin nykyinen käytäntö ilmoittaa niin kutsuttu EMU-alijäämä. Komissio käyttää rakenteellisen budjettivajeen laskemiseksi kehitettyä kaavaa, jonka tuoreimman sovelluksen mukaan Suomen rakenteellinen budjettijäämä pysyy nollan tienoilla vuoteen 2013 asti. Arvio perustuu ennustukseen syksyllä.
Jos tarkastellaan vain valtion tuloja ja menoja, luvut näyttävät huomattavasti rumemmilta. Esimerkiksi vuosina 2009 sekä 2010 valtio tuotti yli 5 prosentin budjettialijäämän bruttokansantuotteesta.
Rakenteellinen budjettialijäämä tarkoittaa kuitenkin pidempiaikaista laskelmaa. Uusi Suomi laski oheiseen taulukkoon vain valtion tuottaman alijäämän 2000-luvulla viiden vuoden keskiarvolla. Vuodesta 2011 eteenpäin luvut perustuvat arvioihin.
Näin laskettuna Suomi olisi pärjännyt 0,5 prosentin tavoitteella vuoden 2001 taantuman jälkeen hyvin vuoteen 2008 asti. Syksyn 2008 finanssikriisi kuitenkin käänsi Suomen valtion budjetin tiukasti miinukselle.
Vuonna 2009 talouskurisopimuksen ehdot eivät olisi täyttyneet valtion budjettia tarkastellessa. Myös siitä eteenpäin näyttää surkealta. Viiden vuoden ajalle laskettu budjettialijäämän keskiarvo näyttää selviä yli 3,5 prosentin lukuja vuoteen 2015 saakka. Tästäkään eteenpäin Suomi ei budjettisuunnitelmilla pääsisialle 0,5 prosentin alijäämään.
Työtä riittää
Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) ilmoitti eilen, että Suomi on mukana talouskurisopimuksessa. Myös Erkki Tuomioja lievensi kantaansa ja totesi, että Suomi liittynee sopimukseen, jos muutkin niin tekevät.
Hallituksen on tarkoitus maaliskuussa kokoontua pohtimaan niin sanotun perälaudan ottamista käyttöön. Hallitusohjelmassa sovittiin, että uudet leikkaukset aloitetaan mikäli valtion velkasuhde ei käänny viime kesän päätöksillä laskuun.
Faktakulma
Vuosi, valtion alijäämä (%b kt:sta), 5 vuoden keskiarvo alijäämä prosentista, olisiko Suomi selvinnyt 0,5 %:n tavoitteesta?
2005, 0,2 %, 0,56 %, Kyllä
2006, -0,1 %, 0,26 %, Kyllä
2007, 1,0 %, 0,28 %, Kyllä
2008, 0,6 %, 0,36 %, Kyllä
2009, -4,5 %, -0,56 %, Ei
2010, -5,2 %, -1,64 %, Ei
2011*, -4,0 %, -2,42 %, Ei
2012*, -3,7 %, -3,36 %, Ei
2013*, -3,6 %, -4,19 %, Ei
2014*, -2,9 %, -3,88 %, Ei
2015*, -2,9 %, -3,42 %, Ei
Tähdellä merkityt vuodet ovat arvioita. Bruttokansantuote vuosille 2012-2015 on laskettu 3 prosentin vuosittaisella lisäyksellä.
Lähteet: Valtiovarainministeriö, Tilastokeskus
Kommentit
Verot on jätetty tahallaan keräämättä
Ay-liikkeen porsastelu vaalirahojen jakajana ja puoluerahoittajana on kallista valtiolle. Se tapahtuu suurelta osin meidän laskuumme.
Ammattiyhdistykset saavat nimittäin periä jäsenmaksunsa verovapaasti. Niitä se jakaa avokätisesti lähinnä SDP:lle ja nyt Lipposelle.
SAK rahoittaa Suomen Demokratianvastaisia Populisteja meidän rahoillamme sadoilla tuhansilla joka ainoa vuosi, ja on tehnyt sitä jo vuosikymmeniä.
Tällainen kiero peli on saatava loppumaan heti. Samalla valtio saa lisää rahaa vaikkapa Kreikka-tappioiden maksamiseen.
Suhteellisuudentaju hohoi
Valitettavasti Ay-liike ja sen jäsenmaksujen verovähennysoikeus eivät paini samassa sarjassa EUn talousongelmien kanssa. Toivottavasti Puutarhamies ymmärtää itse veronmaksun tärkeyden yhteiskunnalle.
Ihmettelen mistä tämä patologinen vasemmistoviha oikein kumpuaa?
Jäsenmaksu ja työttömyysvakuutus
Kannattaa pohtia oikeastaan sitä, mitä kaikkea jäsenmaksut pitävät sisällään. Jäsenmaksuksi helposti ymmärretään myös työttömyysvakuutusmaksu, jonka luonne on aivan toinen. Sen jokainen työttömäksi joutunut ja liiton työttömyystukea hakenut tietää. Jos joskus on tullut tarvetta vaikkapa työoikeuden juristille, niin sekin hoituu parhaiten liiton kautta. Itse ostettuna palveluna se maksaa helposti maltaita, mutta liiton kautta kustannukset tasaantuvat. Itse lähdin liittoon mukaan, kun sinisilmäisyyttäni nuorempana uskoin kirjallisten ja suullisten sopimusten pitävän. Tällä tavalla menetin useamman kuukauden palkan ja provision, jonka entinen työnantajani jätti maksamatta. Olen laskenut, että vaikka maksaisin liiton jäsenmaksua eläkkeelle asti ja saisin vastaavassa tilanteessa rahani työnantajalta liiton avulla, säästäisin maksuni kepeästi. Liitto on minulle ainakin merkittävä vakuutus huiputusta vastaan.
Kyse on uskottavuudesta
Markkinoiden ja kansalaisten uskottavuus EU:n sopimusten noudattamisen suhteen on romahtanut.
Jo vanha 1999 käyttöön otettu vakaus- ja kasvusopimus olisi riittänyt, jos sitä olisi noudatettu. Tämä viime vuonna sovittu six-pack lisäsi talouskuria vielä edelleen ja olisi toki riittänyt. Tässä mielessä uusi talouskurisopimus on toki tarpeeton niinkuin Tuomioja ja Jäätteenmäki takapenkiltä huutelevat.
Mikään ei kuitenkaan ole ennenkään taannut että sovittua talouskuria noudatetaan. Uudella talouskurisopimuksella pyritään lisäämään mm. komission valvontaa sen suhteen, että sopimuksia todella noudatetaan.
En tosin ole vakuuttunut että nämäkään sopimukset todella varmistaisivat sopimusten noudattamisen. Siksi moraalittomiksi Euroopan poliitikot ovat osoittautuneet kun oma lehmä on todella kyseessä. Kuitenkin kaikki toimet, jotka tekevät sopimuksista lipsumisen epämiellyttävämmäksi, ovat tervetulleita. Mitä virkaa on sopimuksilla talouskuripaketeilla, jos niitä ei noudateta?
Jäättenmäki pihalla
Jäätteenmäki toteaa: "EU onkin pahasti hakoteillä talouskriisin ratkaisemisessa. Se näpertelee uutta taloussopimusta, joka ei käytännössä tuo mitään uutta lääkettä talouskriisin ratkaisemiseksi, Jäätteenmäki kirjoittaa "
Jäätteenmäki ei tunnu ymmärtävän, mitä tämä suunniteltu talouskurisopimus oikein ajaa takaa. Sillä ei todellakaan yritetä löytää lääkettä nykyiseen talouskriisiin, vaan yritetään estää seuraavien velkakriisien syntyminen.
Virkamiehiä pellolle ja
Virkamiehiä pellolle ja vähän äkkiä. Lopuilta voisi vähentää 1/3 palkkoja.
Näpertelyä
Budjettialijäämän promillejen hieromisen sijasta pitäisi kiinnittää huomio yli/alijäämiin pidemmällä aikavälillä eli velan määrään.
Kyllä
Fantsun touhut on uskomatonta soosia, silmitön uskominen euroon sokaisee tämän 6 matikan(lyhyt) niskalenkkimiehen täydellisesti. Miksi jotkut sopimukset pitäisi EU:ssa, kun niitä ei ole koskaan noudatettu. (paitsi sokea Suomineito)
Eipä noiden AAA-luokituksen
vielä omaavien euromaidenkaan luokitukset näytä kovin vakuuttavilta S&P luokittajan "silmissä". Negatiiviselta näyttää jo nyt Saksankin, puhumattakaan Suomesta. Eipä siten mistään talouskurista taida olla enää hyötyä yhdellekään euromaalle. Jälkijättöistä touhua kun ei noudatettu alunperin sovittua sopimustakaan.
https://docs.google.com/spreadsheet/ccc?key=0AonYZs4MzlZbdDdpVmxmVXpmUTJ...
Sopimuset on mutta ne rikotaan!
Kun asialla ovat poliitikot ilman vastuuta niin mikään ei toimi.
Pitää ensi antaa valtuudet EU:n oikeuslaitokselle, sitä ennen ei uusia sopimuksia tehdä.
Ensin pitää tuomita nykyisten sopimusten rikkojat, eikä päästää heitä toisten maiden kukkarolle!
Suomen on irtauduttava kaikesta vääryydestä eikä hyssytellä!
Suomi ainoa pohjoismaa joka maksaa toisille maille sopimusten vastaisesti !
Kiitos
äänestäjille!
Suomessa on uskomattoman
Suomessa on uskomattoman paljon Kokoomuksen vedätettäviä äänestäjiä. Samaa pölhölää vedetään mukaan Saulin taakse, joka ei todellakaan aja Suomen etuja. Minkäs teet, ollaan hölmölässä.
Urpilaisen populististen vaalilupausten tulosta
Jutta Urpilainen yritti kalastella populistisilla vaalilupauksillaan Timo Soinin ääniä. Ääniä hän ei saanut, mutta sai pahan vahingon aikaiseksi. Hirttäytyminen vaalilupauksiinsa esti Alv:n korottamisen, mikä taas lisäsi velkaantumista miljardiluokkaa. Eipä ole ihme, jos Tuomiojakin jo poltti päreensä.
Sopuisassa sosialistipuolueessa toverit riitelevät ja potkivat toisiaan polveen. Kumpula-Natri käy jo täyttä puheenjohtajasotaa Urpilaista vastaan.
Luottoluokituksen tilanne on ehkä vääristynyt
Taloussanomat kirjoittaa, että maiden nykyinen luottoluokitus ei vastaa todellisuutta. Tämä voi hyvinkin pitää paikkansa ja sen pitäisi johtaa myös käytännön toimenpiteisiin talouden kuntoonsaattamiseksi. Mielenkiintoista olisi alkaa arvioimaan tarkemmin myös pankkien ja finanssiyhtiöiden luottoluokitusta. Onko kaikkien pääomasijoittajien omat luottoluokitukset kohdallaan, kun ne ovat panostaneet niin voimakkaasti hyvinkin epävarmoihin johdannaisiin. Enron oli varoittava esimerkki, mutta tosiasiassa ollaan hyvin vähän puhuttu siitä mikä on yritysten todellisuus. Oikeastaan hulluita on, että todellista teollista toimintaa harjoittavan yrityksen arviointi on todennäköisesti huomattavasti helpompaa ja sen arviointi luotettavampaa. Näiden kaiken maaailman spekulanttien luokitukset voivat kuitenkin olla pilvissä, vaikka vakuuksia ei ole välttämättä lainkaan ja läpinäkyvyys on hyvin heikko. Talous voi tervehtyä vasta sitten, kun myös sijoitustoiminnan luottoluokitus on läpinäkyvää.
Hölmöläisten toimintaa koko vakaus?
Luottoluokittajien ja muiden hölmöilijöiden tarkoituksena on euron heikentäminen suhteessa taalaan!
Taitamattomat poliitikot ympäri Eurooppaa ovat paniikissa. Miksi? No jos ei osaa, tuntuu kriisiltä. Ja kiire on kauhea!!
Heikentäminen on kaksiteräinen miekka
Ei euron heikkeneminen ole yksinomaan huono asia. Tärkeintä olisi se, että euron arvo olisi realistinen. Euron heiketessä myös viennin mahdollisuudet kasvavat ja siihen tulisi suomalaistenkin yritysten nyt tilanteen kehittyessä tarttua. Valuutalle on aina pitkänpäälle haitaksi, jos sen arvo on yli- tai aliarvostettu sen realitalouteen nähden. Myös USAn taloudessa on suuria riskejä, joten tuskin euron arvo ainakaan dollariin verrattuna tulee kokemaan kovin suuria kolauksia. Suurempi ongelma on euron sisällä. Kun valuuttakurssit eivät tasoita maiden välisiä realitalouden eroja, tasoittuminen tapahtuu jollain muulla mekanismilla. Kysymys on vain siitä, mikä tuo mekanismi on ja mihin valitun mekanismin toimenpiteet johtavat. Valitaanko heikkojen maiden subventio vai annetaanko kilpailussa väärän toimintatavan valinneiden mennä konkurssiin olivatpa nämä sitten maita tai yrityksiä. Vähin, mikä on tehtävä, on spekulaatiokuplien puhkaiseminen. Kannattaako niitä puhkoa yksi kerrallaan hissukseen vai kaikki kerralla onkin sitten visaisempi kysymys.
Mistä nyt puhutaan ?
Alunperin ja kai vieläkin on voimassa budjetin 3% alijäämä raja. Nyt puhutaan budjetin 0,5 % rakenteellisesta alijäämärajasta. Onko näillä mitään eroa, vai puhutaanko samasta budjettialijäämästä ? Jos puhutaan, niin eikö nyt olisi tavoitteena ensin se, että kaikki maat pääsisivät tuohon 3 % budjettialijäämään tai alle sen ?
Kerropas Teemu
Kuules Teemu-poika kerropas meille muillekin koska se mainitsemasi EU:n uusi taloussopimus jonka budejettikurimääräyksiä Suomi rikkoo astui voimaan?
Tapelkaa pojat, saatte tupakkaa
En ole perehtynyt kovin tarkasti näihin budjettivajeen laskentamenetelmiin. Epäilen kuitenkin, että tiukimmista laskelmista ei selviäisi kuiville yksikään EU-maa.
Laskelmien perusteena olevat rakenteet ovat eri maissa niin erilaiset, ettei yksikään laskentatapa kohtele kaikkia tasapuolisesti. Joudutaan vertaamaan omenoita appelsiiheihin.
Sehän selviää tästä
Tämän artikkelin Faktakulma ja http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/77183-katainen-%E2%80%9Dseison-vaikka-pa... tämän artikkelin Faktakulman tiedot:
Kataisen 20 elvytysmiljardia
Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok.) lista 20 miljardista elvytyseurosta vuosina 2009–2010 (osa valtuuksia, jotka toteutuvat vasta myöhemmin):
–Uudis- ja korjausrakentaminen 2,6 miljardia euroa
–Maa- ja vesirakentaminen 1,2 miljardia euroa
–Yritystuet, T&K, energiatuet 0,5 miljardia euroa
–Työllisyys- ja koulutuspolitiikka 0,2 miljardia euroa
–Veronkevennykset, kela-maksun poisto 4,5 miljardia euroa
–Etuusparannukset 0,3 miljardia euroa
–Muut toimenpiteet 0,3 miljardia euroa
–Yritysrahoituksen saatavuuteen liittyvät finanssisijoitukset 5,3 miljardia euroa
–Budjettitalouden ulkopuoliset toimenpiteet, kuten vientitakuut 9,7 miljardia euroa
–Yhteensä 24,6 miljardia euroa
Selkeä asiayhteys.
Jutan listaa ei ole vielä tiedossa, ehkä ensi kuussa.
Kun se saadaan, niin voimmekin odotella siirtymistämme AA kerhoon.