Sunnuntai 27.5.2012

Auli-suden kuolema: Metsästäjiltä erikoinen uhkaus

Teemu J. Kammonen
Luotu: 
19.1.2012 17:09
  • Kuva: Wikimedia Commons
    Arkistokuvassa susi.
Kotimaa

Metsästäjäliitto uhkaa vetäytyä viranomaisten järjestämistä häirikköeläinjahdeista, jos ne vaarantavat metsästäjien oikeusturvan.

Liitto lähetti tänään julkisuuteen poikkeuksellisen kovasanaisen tiedotteen, jossa kommentoidaan Pöytyällä tapahtunutta epäiltyä metsästysrikosta. Pantasusi, johtajanaaras Auli kaadettiin yhdessä toisen suden kanssa alkuviikosta.

- Pöytyän susijahti ei ollut tavanomainen metsästystapahtuma vaan viranomaisluvalla järjestetty pyynti. Jahtiin osallistuneet vapaaehtoiset metsästäjät olivat antamassa virka-apuun rinnastettavaa jahtiapua häirikköeläimen poistamiseksi, Metsästäjäliitto muistuttaa.

- Mikäli yksityisten metsästäjien oikeusturva saattaa vaarantua viranomaisapua annettaessa, metsästäjät harkitsevat vetäytymistä kaikista häirikköeläinjahdeista. Metsästäjien tekemä vapaaehtoistyö on kaiken metsästyksen, riistanhoidon ja viranomaisille annettavan virka-avun kivijalka.

Poliisi tutkii tapausta metsästysrikoksena. Esitutkinnassa selvitetään, rikottiinko metsästyksessä metsästysluvan ehtoja johtajanaaras kaatamalla.

Metsästäjät väittävät, että sudenkaatoa vaikeutettiin radiohäirinnällä. Metsästäjäliiton mukaan ulkopuolinen, vielä tuntematon taho oli sulkenut jahtiin osallistuneiden käyttämän radiokanavan. Näin jahtiin osallistuneiden välinen kommunikaatio vaikeutui ja jahdissa kaadettiin siksi kaksi sutta yhden sijaan. Metsästäjät kuvaavat tapahtumaa "vahingoksi".

Poliisi kertoi eilen tutkivansa jahtiin liittyvät "huhut ja kertomukset" erillisinä rikoksina.

Muut asiasanat: 
Auli-susi, Pantasusi, sudet, Metsästys, Metsästysrikos, Rikos, Poliisi, Epäily, Radiohäirintä, Kotimaa
Jaa artikkeli: 

Kommentit

Näytä kommentit (36)
muuan

Noin se idealistien vastatoiminta saattaa muuttua vahingoksi itse asialle. Tämähän on huomattu myös pikkupetojen kettutarhoilta vapaaksi luontoon päästämisessä.

Mutta sen korvannee kohteiden eli metsästäjien kärsimä PR-tappio. Ja jos metsästäjät lakkaavat toimittamasta viranomaisten antamia tehtäviä, niin petokanta varmasti vahvistuu kaikkialla varsinkin häiriköillä. Epäilemättä sitten alkaa nousta kansalaisliikettä petoja vastaan.

Eli mikähän eläinsuojelijoiden suoran toiminnan loppuvaikutus lopulta lieneekään.

kpyora

Enkä tarkoita otsikola susia vaan niitä eläinsuojelijoiksi tekeytyviä pellejä, jotka vaarantavat meidän muiden elämistä. Susi on Suomessa kerran aikaisemmin rauhoitettu. Lopputuloksena susikanta pääsi kasvamaan niin suureksi, että karjan ja koirien lisäksi siinä meni liuta lapsia.

Virkeä

Metsästäjät tappavat vuosittain paljon enemmän ihmisiä kuin susi, maailmanlaajuisesti ja Suomessa. Ja koirat.

Lisäksi Suomessa siedetään kevyesti noin 10 hirvikolarissa kuollutta miestä, naista ja lasta sen takia, että metsästäjät pääsevät suurriistan makuun ja pakastimiaan täyttämään. Lasketaan metsätuhot tähän päälle, niin kilohintaakin tulee mukavasti toisten rahoilla.

Vähän suhteellisuudentajua siihen susihysterian lietsontaan.

JATK

"siinä meni liuta lapsia"

Viimeinen mainittu suomalainen susiuhri oli 7.11.1881 kuollut viisivuotias Kalle Oskari Grönroos Vahdosta.

Lähdekriittisesti todistettuja suden surmia ei ole yhtään.

muuan

Miksi lapsi erottuisi suden saaliseläimistä? Siksi, että lapsi yhdistyy suden mielessä metsästäjään, jota se on oppinut pelkäämään. Pelko kuitenkin hälvenee, jos ei ole mitään pelkäämistä.
Susia on jahdattu ja peloteltu viime vuosisadat.

Ns. häirikkösudet ovat sellaisia, jotka eivät osaa pelätä ihmistä tarpeeksi pysyäkseen metsien kätköissä. Onkohan niiden määrä kasvanut metsätyksen vähentyessä? Se joka tapauksessa kasvaa susikannan vahvistuessa.

paulivuorio

Susi elää keskimäärin noin 7-10 vuotta. Ei niitä niin kauhiasti tule, etteikö ne suomeen mahtuisi. Suurempi vaara
on noissa kaksilahkeisissa susissa.

Mila F

Jos joku ulkopuolinen taho on vaikeuttanut metsästäjien välistä viestiliikennettä, asiaa pitää tutkia samassa yhdeydessä metsästysrikoksen kanssa, sillä sen (viestiliikenteen häirinnän) toteennäyttäminen vapauttaisi metsästäjät välittömästi syytteistä.

Virkeä

No mitä jos nämä huru-ukot olisivat posauttaneet hengiltä lumessa porhaltavan mummon?

Eiköhän se viime kädessä ole vastuu sillä, joka sitä liipaisinta vetää. Kyllä kohde on nähtävä ja selvästi ja vasta sitten ammuttava. Toki virheitä voi sattua, mutta erikoista on tämä muiden syyttely, kun p**kat on housuissa.

muuan

Pahemmalta tuntuisi, jos susi söisi pikkulapsen. Siitä nousisi ankara viha petoja kohtaan, joten eläinsuojelijoidenkin on paras kavahtaa tätä mahdollisuutta.
Se, ettei tällaista ole - nimenomaan susien osalta - pitkään aikaan tapahtunut, on luultavasti ollut juuri sen ansiota, että susissa on pidetty yllä ihmispelkoa ja että vaaralliset yksilöt on karsittu pois.

Ei sekään tunnu hyvältä, että monilla seuduilla joudutaan pelkäämään jatkuvasti koti- ja lemmikkieläinten sekä lapsien puolesta. Ehkä tämäkin jokapäiväinen huoli on säästänyt ihmisuhreilta.

Virkeä

Jos satapäisellä joukolla ammutaan kaikkea mikä vähänkin näyttää sudelta, niin ei kannata yhtä häirikkösutta mennäkään tappamaan.

Hyvä, jos itsekin ymmärtävät.

Tom B

Tunnistus meni täysin pieleen! Lupa oli HÄIRIKKÖSUDEN ampimiseen ei pantasuden! Metsästäjiltä aseet ja luvat pois koska nillä tuntuu olevan vikaa sekä näössä, että asenteessa!

Phil Decker

Jos kerran viestiyhteydet eivät toimineet häirinnän vuoksi, olisi jahti pitänyt ilmanmuuta keskeyttää ja tehdä poliisille ilmoitus häirinnästä. Onhan siinä tällöin ollut metsästäjien henkikin vaarassa. Paskapuhetta tällaiset häirintäpuheet.

Metsästäjät lienevät sitä mieltä, että kun he kerran "uhrautuvat" ja antavat vapaaehtoista virka-apua, heidän ei tarvitse noudattaa sääntöjä.

muuan

En tiedä, miten keskeyttäminen olisi pitänyt suorittaa. Lähettejä eri suuntiin? Ehkä siinä olisi tarvittu noita viestiyhteyksiäkin, tai luotettiin niihin liian pitkään.

Phil Decker

Jos vietiyhteydet eivät toimi, niin miksi hitossa joku ampuu. Eihän hän voi tietää muiden metsästäjien sijaintia. Osa porukasta saattaisi olla ampumalinjalla suden takana, jota hän on ampumassa.

En tiedä, onko yhteyttä pidetty LA vai VHF taajuuksilla, mutta tilapäisiä häiriöitä esiintyy kaikissa radioyhteyksissä. Häiriön syitä on lukemattomia, maastosta aina auringonpilkkuihin. Kun kerran he väittävät, että radioyhteyksiä häirittiin, ovat häiriöt jatkuneet voimakkaana ja pitkään. Tällöin olisi jahdin voinut keskeyttää heti alkuunsa.

muuan

En tunne näitä asioita, mutta ehkä oli eri miehet viestimässä ja eri miehet ampumassa eli juoksemassa suden perässä. Eivätkä asiat ole niin yksinkertaisia kuin miltä näyttävät.

Tom B

Metsästäjillä pitäisi olla ennkolta sovitut menetelytavat siitä miten menetellään jos radioyhteydet eivät toimi häiriöittä: jahti keskeytetään tai käytetään matkapuhelinta!
Vai onko niin, että näillä tolloilla ei todellakaan ollut matkapuhelimia mukanaan metsässä?

joonathan

Olen metsästänyt 55 vuotta osan siitä hyvin aktiivisesti. Minulle ei ole sattunut yhtään vahingonlauksusta. Ohilaukauksia kyllä muutamia. En ymmärrä millainen jahtiporukka Pöytyällä oli liikkeelle mutta metsästäjiä siinä oli ainakin vähän. Ainakin jahtipäälikkö on epäonnistunut täysin. Pantasuden ampujalta aseet ja metsästyluvat pois ilman muuta. Myös selvitettävä miksi viesti ensimmäisen suden kaatumisesta ei saavuttanut metsästäjiä. Tai sitten teko oli tahallinen. Jo paljon ennen radioviestintää kaato aina ilmoitetttiin tavallisesti asella ja merkkilaukauksilla. Jos jahtiporukka ei tidä mitä ampuu ja milloin ampuu se on todelle raskasta välinpitämättömyyttä. Ei samoilla alueida voi kukaan turvallisesti edes liikkua. Myönnän että yli-innkkuuttta on olut ennenkin. Mutta asianomaista on aina rngaistu ainakin niissä jahtiporukoissa joissa olen ollut jos tottelemattomuuta on esiintynyt.

joonathan

Olen metsästänyt 55 vuotta osan siitä hyvin aktiivisesti. Minulle ei ole sattunut yhtään vahingonlauksusta. Ohilaukauksia kyllä muutamia. En ymmärrä millainen jahtiporukka Pöytyällä oli liikkeelle mutta metsästäjiä siinä oli ainakin vähän. Ainakin jahtipäälikkö on epäonnistunut täysin. Pantasuden ampujalta aseet ja metsästyluvat pois ilman muuta. Myös selvitettävä miksi viesti ensimmäisen suden kaatumisesta ei saavuttanut metsästäjiä. Tai sitten teko oli tahallinen. Jo paljon ennen radioviestintää kaato aina ilmoitetttiin tavallisesti asella ja merkkilaukauksilla. Jos jahtiporukka ei tidä mitä ampuu ja milloin ampuu se on todelle raskasta välinpitämättömyyttä. Ei samoilla alueida voi kukaan turvallisesti edes liikkua. Myönnän että yli-innkkuuttta on olut ennenkin. Mutta asianomaista on aina rngaistu ainakin niissä jahtiporukoissa joissa olen ollut jos tottelemattomuuta on esiintynyt.

Atto

Ensin huudellaan joka puolella kuinka susia on liikaa. Syövät koirat ja kohta näemmä ihmisetkin pihoista. Kun kutsu jahtiin tulee niin se ryssitään ja virheistä syytetään vähemmän yllättäen joitain muita. Sitten lopuksi kieltäydytään jahdeistakin. Menee naurettavaksi ja farssiksi koko touhu.

tot

Kuulostaa melko uskomattomalta, että noin verenhimoinen joukko kieltäytyisi jahdista, jos saa siihen mahdollisuuden. Mutta kyllähän turhaa puhetta ja uhittelua maailmaan mahtuu, varsinkin kun tuokin jahti tössittiin.

jorma moll

Juuri niin. Suomessa on 300 000 liipasinherkkää metsästäjää.
Kuka heidät saisi pysäytettyä, jos kutsu käy.
Iltaisin verryttelevät etusormeaan. Katsovat telkkariakin yhdellä silmällä. Pyssy sängyn alla latingissa,
saappaat ja termospullo vieressä.

Keijopöö

Oliko se huono johtajasusi?

Ja johdatti laumansa "helpoille apajille?"

Muistuu mieleeni eräs ulkomaalainen saksan paimenkoirien kennelöitsijä, jolta pääsi se harrastus vähän lipsumaan hanskasta. Oli sen verran harrastelija, että ne hurtat villiintyi, ja alkoi terrorisoimaan paikallista naapurustoa.

Niiden johtajauros päätti että eräs tietty naapurin piha on just se paikka jossa on hänen valtaistuimensa, eikä siihen paljon muu auttanut, kuin losauttaa sitä haulikolla päähän.

Sulo Hytonen

Metsästäjien, järjestönä, on nykyisessä mielipideilmastossa järkevää kieltäytyä talkootoiminnasta, josta ei tule muuta kuin "sanomista". Mitä muuta tästä korpienkätköissä seuraa, se onkin jo toinen juttu.

Kun ongelmia tulevaisuudessa tulee petojen kanssa, niin luontonaiset voi käyttää vanhaa keinoa, jota lappalaiset ja vallankin naiset, ovat käyttäneet. Kun susi tai karhu tulee samalle tontille, nii ei muuta kuin nostaa hameenhelmat korviin, pyllistää ja näyttää paljasta ahteria.

Ruotsalainen lääkärikirjailija Munthe, kertoo itse olleensa todistamassa, kuinka oppaana ollut nuori Lappalaistyttö tällä konstilla sai kairassa vastaan tulleen karhun ottamaan uuden suunnan ja poistumaan omalle polulleen.