Tiistai 25.11.2014

Katainen hävittäisi yli 200 kuntaa: ”Satakunta riittää”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
20.1.2012 11:23
Päivitetty: 
20.1.2012 11:25
  • Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
    Kuva
    Pääministeri Jyrki Katainen (kok.).

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) tavoite hallituskauden loppuun on kova:

- Kuntia on noin satakunta, kun hallitus lopettaa, Katainen sanoo tänään Talouselämässä ilmestyneessä haastattelussa.

Käytännössä tämä tarkoittaisi noin 200 kunnan katoamista hallinnollisena alueena.

Pääministeri määrittelee haastattelussa kuntauudistuksen koko hallituksen tärkeimmäksi rakenneuudistukseksi. Hän vakuuttaa, että hallitus tekee Suomeen mittavan kuntaremontin.

Kataisen mukaan tärkeintä ei ole kuntien lukumäärä, vaan hallinnossa säästettävien menojen määrä.

- Vanhusten määrä kasvaa lähivuosina niin nopeasti, että kuntauudistus on välttämätön hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi, pääministeri muistuttaa Talouselämässä.

Lehden mukaan Katainen aikoo itse osallistua kuntakierrokseen, jonka ministerit tekevät markkinoidakseen uudistusta.

Kuntauudistuksen valmistelutyöt ovat jo kovassa vauhdissa. Tammikuun lopulla tai helmikuun alussa valtiovarainministeriön on tarkoitus julkaista suunnitelmansa uudeksi kuntarakenteeksi.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richadson sanoi Uudelle Suomelle viikko sitten, että kuntauudistus yhdistyy laajaan palvelurakenneuudistukseen, jossa kansalaisten peruspalvelut katsotaan kokonaan uudestaan.

Viime aikoina on julkisuudessa pohdittu, mitkä kaikki yhteiskunnan nyt järjestämän tehtävät todella kuuluvat kunnille.

Keskustelu kuntien lukumäärästä on vellonut kiivaana sen jälkeen, kun Suomen Kuvalehti julkaisi valtiovarainministeriön väitetyn kuntakartan viime perjantaina. Valtiovarainministeriö kiisti samana päivänä, että SK:n kartta olisi ministeriön lopullinen ehdotus kuntarakenteeksi.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Laitiin

Keskustelu jauhaa kuntien lukumäärän ja kuntien vähenemisen kautta tulevien arvioituvien säästöjen ympärillä. Ajatuksena lienee rahan hankinta keskuskuntien paikallisille "Guggenheim-hankkeille".

Siitä mihin kuntien asukkailta keräämät verorahat ylipäänsä käytetään, ei kukaan poliitikoista tunnu ylipäänsä olevan kiinnostunut. Kun meidän tulee hoitaa sosiaali- ja terveystoimi, koulutus, jne. , olisi ensisijaisesti syytä hoitaa nämä ja jos rahaa jää yli, sitten tulevat erilaiset "Guggenheim-hankkeet".

Huonoon terveydenhoitoon koulee varmasti, mutta tuskin kulttuurin puutteeseen.

tulevaisuuden profeetta

Tämä hallituksen priorisointi, vastikkeetonta rahaa syydetään täysin kritiikittä Suomen rajojen ulkopuolelle, mutta oma maa tuhotaan täysin, kun ei muka ole varaa? HS:n laskelmien mukaan olemme jo 52 miljardin takaus- ym vastuissa Kataisen sekoiluista ja nyt tämä aivokääpiö romahduttaa maamme vielä sisltäkin päin.

Ketkä latvasta lahot näitä kokkareita oikein äänestää, täytyy olla todellakin sadomasokistista porukkaa!

twentyone

Kunhan äänestätte Niinistön vielä presidentiksi, niin maassa alkaa sellainen myllerrys ettei jää kiveä kiven päälle muille kuin ennestäänkin ökyrikkaille. Heidän omaisuutensa ja omistuksensa tulevat moninkertaistumaan. Kuntien alasajon lisäksi terveydenhuollon täydellinen ykstyistäminen amerikan malliin on vain yksi näistä toimenpiteistä joita tullaan näkemään. Kansa laitetaan niin totaalisen kyykkyyn ettei Suomessa ole ennen sellaista nähty. Me hyväntahtoiset hölmöt äänestämme itsemme suohon.

Hannu Mikael

yksikään neutraali tutkimus, joka osoittaisi kuntakoon suurentamisella syntyvän säästöjä.
Sen sijaan on tutkimuksia, että kuntaliitossopimuksien viisivuotisen suojaehdon umpeutumisenkaan jälkeen ei synny säästöjä.
Kataisen perimmäinen tavoite on kuntapalvelujen ulkoistaminen ja yksityistäminen, jolloin pitkällä aikavälillä syntyykin palvelujen heikentämisiä ja huononnuksia kalliimmalla.

Leo Havukainen

Selkeää tietoa Jyrki Kataiselta eikä Henna Virkkuselta ole saatu siitä, jäävätkö Ahvenanmaan lilliputit edelleen kuntakartalle vai yhdistyvätkö ne yhdeksi 28000 asukkaan "Maarianhaminaksi"?

Vastaukseksi ei riitä se, että Ahvenanmaa päättää itse omista asioistaan ja nauttii itsenäisestä asemastaan. Nimenomaan 16 lilliputtikunnan säilyttäminen sotii kaikkea oikeustajua vastaan silloin, kun Ahvenanmaa on taloudellista tukea valtiolta ja on nettosaaja. Ruotsinkielisten kuntien erityiskohtelu on loputtava, jos muualla halutaan saada kompromisseja aikaan.

Metu

Keskeneräisessä kuntakartassa ei ollut tosiaan Ahvenanmaan osalta kaavailuja. Se ei liekään ihan niin helppoa, kun täytyy perkata perustuslaista lähtien asiat, ennen kuin voi siellä kuntaliitoksia tehdä
Rautarouva Virkkunen uskoakseni ajaa Ahvenanmaan liitokset vapaaehtoista tietä.
Ahvenanmaa on hieno maakunta. Se maksaa veroja pääkaupunkiseutua lukuunottamatta enemmän kuin muu Suomi. Saa tosin valtiolta tulonsiirtojakin hieman enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Toki Suomessa on alueita, jotka saavan enemmän tulonsiirtoja kuin Ahvenanmaa. Suurin osa Suomen kunnista on nettosaajia, siihen tulee muutos kuntaremontissa, siivellä elo ainakin vähenee ja tehotonta toimintaa ei tueta.
Ahvenanmaa on Suomen laivanvarustaja. Se on tärkeä Suomelle.

Nemo2

Suomi velkaantuu 10 miljardin euron vuosivauhti, meillä ei yksinkertaisesti ole varaa yli 300 kunnan hallintoon. On parempi, että kuntien määrän alasajo hoidetaan suunnitelmallisesti eikä kuntien vararikkojen kautta.

On paljon parempi, että supistetaan hallinnosta kuin palveluista.

Solar

Samaa mieltä ja pilottikunnaksi ja kokeiluksi voisi ottaa Helsingin, jonka Espoo ja Vantaa jakaisivat. Koska toisipäin se ei onnistu. Helsinki on muutenkin jo päätöskulttuuriltaan sulkeutunut ja näkee kaiken vaqin omilla "laseilla". Uskon, että kaikki muut kunnat suostuis helposti tähän.

MacFinn

Mitä ihmeen hyvää niissä kunnissa muka on, että niitä tarvitaan kolmesataa? Luuleeko joku, että esim. Ahlainen (joka joskus kauan sitten liitettiin Poriin) on jonnekin kadonnut? Tai kuinka kauan menee, ennenkuin lakataan puhumasta Noormarkusta (joka vastikään liitettiin Poriin)?

Mitä todellista merkitystä on sillä, että kunnan virallinen nimi on Pori? Pääasiahan pitäis olla, että palvelut pelaa ja verot pysyy jotenkin hanskassa.

Metu

Ruotsi pystykarsi kuntien määrää jo vuosikymmenet sitten. Siellä taitaa olla kuntien keskikoko tuplat kuin Suomessa.

Ja siellä on läänitason mm. terveydenhuoltoa, ja väliportaalla on jopa verotusoikeus.
Kuitenkin siellä on joka pikku kylässä, vaikkei ole oma kuntansa, terveysasema lääkärinvastaanottoineen yms. Ei Suomessakaan tarvitse palveluja heikentää kuntien määrän vähentyessä.

Ratto-olio

ei tajuu että oma kunta ja jopa vaakunakin on osa kuntalaisten identiteettiä. Omasta kunnasta pidetään kiinni vaikka se tietäisikin hieman isompaa kunnallisveroa. Valtiohan ajaa kuntia ahtaalle sälyttämällä näille lisää velvollisuuksia. Näin ovat tehneet kaikki viimeaikaiset hallitukset, myös ne missä ns. "kuntapuolue" Kepu on ollut mukana.
Kauniaista ei varmaan liitellä mihinkään.

Metu

Ei se ihan niin mene, että impivaaralaisina itsensä pitävät kunnat selviävät maksamalla vähän korkeampaa kunnanveroa. Kaikkien muiden kuntien veronmaksajat eivät halua kustantaa näiden 'junttikuntien' kustannuksia. Sillä eivät nämä pikkukunnat suinkaan omilla veroäyreillään pärjää, vaan tarvitsevat valtavasti tukea valtiolta. Ja veronmaksajat eivät halua elättää näitä siipiveikkoja.

de comments

kun toisessa uutisessa kommentoit hyvin mielelläsi, jopa suosittelet, auttavsi muiden maiden veronmaksajia. Kotimaassasi et ole kuitenkaan valmis samanlaisiin sitoumuksiinko? Missä se oikeuden mukainen solidaarisuus onkaan? Kovin on mielestäni kaksinaismoraalista ajattelua.

de comments

tarkoittaneekaan Sinulle? Onko palvelut silloin turvattu kun niitä karsitaan liitettävistä kunnista kauemmas, jolloin palvelujen saanti luonnollisesti huononee? Muutoinhan tuossa Sinun kommentissasi ei kuntaliitosten talouden kannalta katsottuna ole päätä eikä häntää, siis kustannusten (etupäässä seinien) säästöissä. Nykyinen lainsäädäntöhän suo suojan kuntajohtajille liittymisvaiheessa aina viideksi vuodeksi. Se sitten niistä palvelujen turvaamisesta.

Metu

Olen seurannut kolmen kunnan liittymistä isompaan. Kaikissa on veroäyri laskenut. Suurkunnassa on vähemmän velkaa/veronmaksaja. Yhdessäkään ei ole kouluja lopetettu (ne oli jo lopetettu ennen liitosta). Yhdessäkään ei ole terveyskeskusta lopetettu eikä vuodeosastoa. Yhdessäkään ei ole päivystys huonontunut, yhdessä parantunut. Palvelujen saanti ei ole huonontunut. Viiden vuoden liitosturva ei ole ihan niin paha kuin kuulostaa. Ihmisiä eläköityy nopeasti ja liikaa väkeä voidaan vähentää.

Jos nämä kolme olisivat jatkaneet itsellisinä, taatusti olisi veroäyri noussut ja velka kasvanut ja palvelut olisivat huonontuneet.

Kun keskustelee ihmisten kanssa kuntaliitoksista, kaikki sanovat, että palvelut huononevat. Kun kysyn, mitkä palvelut, niin vastauksia ovat: posti lopetetaan (20.000 asukkaan Siilinjärveltä ollaan lopettamassa posti, liitoksesta ei ole tietoakaan), Kela-toimisto siirtyy muualle, pankkiautomaatti lopetetaan, tiet eivät ole parantuneet jne. Eli luulot ovat niitä, joilla ei ole mitään tekemistä kuntien eikä niiden liitosten kanssa.

Vahva, iso kunta ottaa siipiensä suojaan pienet, toivottoman huonot kunnat, niin palvelut ovat turvatut noissa pienissä. Iso kunta turvaa kaikissa taajamissa saman tasoiset palvelut. Se on sitä demokratiaa.

muuan

Selvitä, Metu, ensin kansantalouden kiertokulku ja työvoiman tuottaminen ja liikkuminen. Tee tämä parinsadan vuoden ajalta, sillä onhan katsottava, onko entisiltä ajoilta jäänyt velkoja, joita nyt maksetaan.

Esimerkiksi keskuksiin sijoitetut maakunnalliset ja valtiolliset laitokset ja palvelut kustannetaan yhteisin varoin, vaikka taloudellinen hyöty niistä menee sijoituskunnalle ja toiminnallinenkin hyöty on niille suurin.

Pääkaupunkiseutu on aikojen mittaan ratkaisevasti hyötynyt pääkaupunkiasemastaan, mikä on ollut muilta alueilta poissa.

Tulonsiirrot kuntien välillä voidaan katsoa takaisinmaksuiksi ja korvauksiksi näistä alueellisista eroista. En osaa sanoa, kuinka hyvin ne vastaavat toisiaan

Metu

Kansantalouden asiat ovat tuttuja minulle koulutukseni puitteissa.
Katsotaan vaan parisataa vuotta. Silloin liki kaikki ihmiset asuivat maalla. Teollisuutta ei vielä Suomessa ollut. Sitten tulivat 20 perhettä ja nostivat Suomen suosta. Teollistuminen aiheutti valtavan muuttoliikkeen kaupunkeihin.

Viisikymmentä vuotta sitten alkoi taas valtava muuttoliike kaupunkeihin.

Ja taas alkaa muuttoliike. Tulevaisuus on pääkaupunkiseudun ja alueellisten keskusten. Siksi kuntaliitoksia, koska vain näissä keskuksissa pärjää ja turvataan palvelut.

muuan

Nuo perheet eivät olisi saaneet mitään aikaan ilman halpaa työvoimaa maaseudulta. Se taas oli kasvatettu ja tietyssä määrin koulutettukin kokonaan omin voimin ja kustannuksin.

Tuo työvoiman virta jatkuu yhä. Nyttemmin sen kasvattaminen ja kouluttaminen saa huomattavaa tukea yhteiskunnalta, mutta merkitsee silti paljon työtä ja kustannuksia perheille ja kunnille.

Tässä erisuuntaisten ja vaihtuvien virtojen selvittelyssä ja arvioinnissa joutuisi kyllä upottavalle suolle. Mutta selvää on, ettei pidä tuijottaa vain tiettyihin rahavirtoihin.

Metu

En ole ollenkaan kommunistien kanssa samaa mieltä 20 perheen merkityksestä. Halkola lauloi heistä negatiivisesti.

Minusta ne tekivät mittaamattoman arvokkaan teon. Perustivat Suomeen 1800-luvulla teollisuutta ja loivat työpaikkoja. Suomessa ei vielä ollut edes kansakouluja silloin, kun nämä ennakkoluulottomat yrittäjät lähtivät perustamaan tehtaita. Ja samalla perustivat kouluja, sairaaloita ja monia muita sosiaalietuja, mitä valtio ei vielä vuosikymmeniin pystynyt tekemään. Alkoi patruunoiden aika, jota kaikki nyt pitävät hienona aikana.
Ihmiset pääsivät maaseudun kurjuudesta ja nälkäkuolemista kaupunkeihin nauttimaan paremmmista olosuhteista.

Jos näitä 20 perhettä ei olisi ollut, ei suinkaan Suomen valtio tai mikään sosialistivallankumous olisi perustanut teolisuutta. Olisi jääty impivaaralaistasolle.

Maaseutu tyhjenee edelleen, ei siellä olevilla kunnilla ole mitään elämisen mahdollisuuksia ilman valtion tukea. Ja valtiolla ei ole rahaa, pitää lopettaa velaksi eläminen ja maksaa velat pois.

Masa Lahti

Sehän on niin että usea pikkukunta hakkaa isonkin kaupunkikunnan taloudenpidossa. Merkitsee sitä että kuntalaisille tarjotaan parasta mitä
yhteisillä rahalla saa.
Ranskassa on 37 000 kuntaa. Olleet Napoleonin ajoista alkaen.
Jos tutustuu muiden pohjoismaiden kunta- ja aluehallintoon voi todeta niiden
asukaslähtöisyyden verrattuna Suomen malliin. Kokoomuksella tuntuu olevan Niinistön nosteessa tässäkin asiassa viisastenkivi lokerossaan. Kunta-asioitakin
tarkastellessa - yksityistäminen, ulkoistaminen ja jatkuva rationasointi -
aiheuttavat ennakoimattomia menoeriä. Esimerkkinä terveydenhoitoala. Valtava joukko Suomessa koulutettuja lääkäreitä, hoitajia ja muita erikoisosaajia on ulkolaisten hoitoalan palveluksessa.

Metu

Pienemmillä kunnilla on korkeampi veroäyri, huonommat palvelut ja ne saavat veronmaksajien rahaa valtiolta tuekseen, vain sillä ne pärjäävät nyt. Mutta jatkossa ei se enää käy. Valtion velkaantuminen on pysäytettävä. Valtio ei voi syytää enää rahaa kuntien moolokin kitaan, sinne uppoaa määrättömästi rahaa, jota ei ole enää.
Työssäkäynti- ja palvelualueet ovat sopivia kuntakokonaisuuksia.
Otetaanpa esimerkki: Siilinjärvi Kuopion kyljessä on kunta, jossa on 20.000 asukasta. 4000 käy töissä Kuopiossa, ja maksaa veronsa Siilinjärvelle. Vastavuoroisesti Siilnjärven ei tarvitse järjestää palveluja, asukkaat käyttävät Kuopion palveluja. Ja yllätys yllätys. Siilinjärvellä on silti korkeampi veroäyri ja se velkaantuu nopeasti. Miksikö? Vaikka se käyttää vähiten rahaa peruspalveluihin, johonkin rahaa uppoaa? Kilpailuun Kuopion kanssa, yritystukiin, tyhjillään oleviin kaavoihin tms. Kuntaliitos turvaa kaikille samat palvelut.
Rautavaara on sadan kilometrin päässä Kuopiosta. Sen terveyspalvelut järjestää Kuopiossa KYS. Rautavaaran veroäyri putoaisi reippaasti, jos se liittyisi Kuopioon. Ja palvelut turvattaisiin, koska Kuopio järjestää kaikille taajamille samantasoiset palvelut.
Ranskan kuntien määrää ei voi verrata Suomeen. Tehtävät ovat erilaisia. Ja on kuntia, joissa ei ole yhtään asukasta, tai yksi tai kaksi. Esim. Rochefourchat, 1 asukas. Ja pinta-alataan aika pieni kunta on Castelmoron-d'Albret, reilu 3 hehtaaria pinta-alaltaan, 62 asukasta. Kuntien tehtävät eivät ole samat kuin Suomessa.

Lauri Syväjoki

eikö kukaan pidä ongelmana sitä kun noin 15% kannatuksella äänestysikäisistä voi olla suurin puolue, ja käytännössä johtaa politiikkaa ja saada melkein kaikessa tahtonsa läpi. Kokoomusta ei koskaan mediassa esitetä jääräpäisenä, vain sitä vastustavat ovat.

Karjalan poeka

Vihdoinkin ! Maassa on kaiken kaikkiaan kolminkertainen hallintobyrokratia tarpeeseen nähden. Kunta-ajatus on hyvä, mutta siten ettei suojatyöpaikkoja viideksi vuodeksi taata kenellekään.
Valtionhallintoon sama leikkaus.

Byrokraatit nielevät kaiken sen köyhien veren, joka EU:n rahoituksesta jää jäljelle!!

emmzet

Kunnille on takavuosina säytetty yhä lisää tehtäviä, ja samalla hallinnollista vesipäätä on paisuteltu. Erityisesti Kepu ja SDP ovat hyötyneet, kun on luotu lukemattomia hyväpalkkaisia palkintovirkoja hoitamaan pitkälti päällekäisiä tehtäviä. Monet näistä viroista eivät todellisuudessa ole kuntalaisen kannalta edes hyötyä tuottavia, vaan päinvastoin paisuteltu (ja itseään automaattisesti vielä lisää paisutteleva!) byrokratia on alkanut elää omaa elämäänsä, tilaisuus käyttää valtaa väärin on ollut liian houkutteleva, ja tästä on koitunut jopa haittaa kuntalaisille. Virallishallinto alkaa olla Kreikan luokkaa, ja sen supistaminen on taloudellinen välttämättömyys. Pään tunkeminen puskaan ei ole oikea tapa kohdata haasteita.

Nykyinen kuntamäärä on luksusta mihin ei kerta kaikkiaan ole varaa. Monet kaupalliset palvelut ovat jo kaikonneet, kun asiakaspohja ei enää riitä mielekkääseen toimintaan. Kunta- ja valtiontalous, olipa se kivaa tai ei, joutuu noudattamaan täsmälleen samoja taloudellisia lainalaisuuksia - toki niin, että se käy viivytystaistelua autioitumista vastaan. Maailma muuttuu, ja köpelösti käy jos ei muututa sen mukana.

Matti O Koskela

Arvoisa herra Jyrki Katainen, herra pääministeri. Voisitteko hieman tarkistaa suunnitelmia vielä vähäsen ennen lähtöänne. Niin minä kuin moni muukin epäilee vahvasti, ettei Satakuntaan sentään noin montaa kuntaa mahtune.

Toisekseen, voisitteko myös hieman viivyttää: "- Kuntia on noin satakunta, kun hallitus lopettaa, Katainen sanoo tänään Talouselämässä ilmestyneessä haastattelussa."
sitä ymmärrettävää lopettamistanne.

Kansalle on nääs kohteliasta antaa hieman aikaa rauhoittua ja kerätä kamojaan nurkista, presidentin vaalien kuohunnasta, ennen hallituksen lopettamisesta aiheutuvia ennenaikaisia eduskuntavaaleja.

Nemo2

Tiiviiden kaupunkien hiilidioksipäästöt ovat haja-asutusta alhaisemmat. Suurkaupunkilaiset askeltavat ekologisesti kevyemmin, tiet, viemärit ja sähkölinjat ovat lyhyempiä ja vähemmän luonnonvoimille alttiita, asunnot kuluttavat vähemmän energiaa ja he autoilevat vähemmän.

Mikään teknologia ei myöskään korvaa niitä hedelmällisiä ja sattumanvaraisia kohtaamisia, joita suuret kaupungit mahdollistavat. Suuret kaupungit ovat aina olleet innovaatiokeskuksia antiikin Ateenasta ja Alexandriasta lähtien.

muuan

Mutta hiilidioksidipäästöt eivät ole tässä ratkaiseva tekijä, paitsi ehkä nille, jotka uskovat hiilidioksidin tuhoavan elämän maapallolta. Maaseudulla ja haja-autuksella on oma merkityksensä ja etunsa, joita en tässä ryhdy pohtimaan.

"...hedelmällisiä ja sattumanvaraisia kohtaamisia". Olemmehan mekin kaksi kohdanneet tässä netin kautta sattumanvaraisesti ja toivottavasti edes hiukkasen hedelmällisesti. Toisin sanoen kehittyvä tieto- ja viestintätekniikka tekee asutuksen keskittymisen tältä ja eräiltä muiltakin osilta yhä tarpeettomammaksi. Innovaatiokeskuksena on yhä selvemmin koko maailma, kaukaiset korpiseudutkin mukaanlukien.

Sitä paitsi ne ovat tiettyjä harvalukuisia yksilöitä, jotka innovoivat, tosin saaden usein virikkeitä ja asiaankuuluvaa kritiikkiä muilta. Sitä he siis nykyisin saavat mihin tahansa. Voivat myös liikkua paikasta toiseen niitä hakemassa.

Nemo2

Kuten näistäkin kommenteista näkee, nettikohtaamiset eivät ole millään tavalla hedelmällisiä, pikemminkin päinvastoin.

On myös harhaluulo kuvitella, että vain harvat innovoivat. Kaikki ihmiset keksivät uusia ajatuksia ja ideoita. Kun monet ajatukset kohtaavat vapaassa ympäristössä, syntyy monia ennalta-arvaamattomia uusia asioita ja toimintatapoja. Netti ei peräkamarissa ei poista tätä tarvetta. Mitä suurempi kaupunki, sitä innovaatisempi se on. Ei ole sattumaa, että Nobel tiheys on suurin isoissa amerikkalaisissa yliopistoissa. Milloinkahan maaseudulle on tullut Nobel palkinto?

Täytyy myös muistaa, että sellaista ei ole kuin köyhä, kaupungistunut maa eikä sellaista kuin rikas maatalousmaa.

Kun maapallon väkiluku lähestyy kymmentä miljardia, tiheät kaupungit näyttävät ainoalta mahdollisuudelta nostaa ihmisiä ylös köyhyydestä tuhoamatta planeettaa.

Nemo2

Varmasti löytyy kaupunkeja, jotka häviävät kilpailussa, nämä kaupungit ovat eniten kärsineet Kiina-ilmiöstä. Juuri siksi on pidettävä omasta kilpailukyvystä huolta, Suomessakin. Toisaalta teollisuus on muuttamassa Kiinasta takaisin USA:han.

Kaupungistuminen on maailman trendi. Kehittyneissä maissa ja Latinalaisessa Amerikassa 70% ihmisitä elää kaupunkialueilla. Aasiassa ja Afrikassa ihmisiä tulvii kaupunkeihin, Kiinassa ennustetaan että vuonna 2050 80% Kiinan väestöstä asuu kaupungeissa, nyt 50%. Intia tulee perässä, kaupungistuminen on alkanut myöhemmin mutta voimistuu koko ajan.

1800-luvulla maailmassa oli kolme yli miljoonan asukkaan kaupunkia, nyt niitä on 442, useimmat Aasiassa ja määrä kasvaa edelleen nopeasti.

Nemo2

Helsingistä löytyvät kalleimmat asuntoneliöt keskustasta, samoin Lontoossa, Pariisissa, Roomassa, New Yorkissa, Pekingissä, Sanghaissa, Dubaissa, Mosakovassa, Pietarissa ja missä tahansa muussa suurkaupungissa. Eli rikkaat asuvat keskustassa.

On aivan toinen ongelma, että monissa kaupungeissa on slummialueita nopean muuttoliikkeen johdosta, mutta nämäkin ihmiset tulevat mieluummin kaupunkeihin slummeihin kuin asuisivat maalla, slummeissakin heillä on paremmat elämisen edellytykset kuin maalla.

Ja monissa suurkaupungeissa monet nyt suositut asuinalueet ovat entisiä slummialueita.

Vierailija

osa rikkaista asuu edelleen kaupunkien keskustoissa, vaan muuttoliike pois kaupungeista on sekin tosiasia(näin on myös Venäjällä, http://www.forbes.ru/ekonomika-photogallery/61261-vostochnaya-skazka-v-p... ), samoin muuallakin, silloin kun menee riittävän hyvin ja toisaalta myös silloin, kun taloudella ei mene kovin hyvin.

"Talouskriisin koettelemat kreikkalaiset ovat palaamassa suurin joukoin kaupungeista takaisin maalle. Koska jatkuvasti paheneva lama on syönyt kansalaisten työpaikat, tulot ja eläkkeet, hakevat kaupunkien asukkaat helpompaa elämää kotiseuduiltaan..."

http://www.hs.fi/ulkomaat/Talouskriisi+ajaa+kreikkalaisia+kaupungeista+m...

Osa varakkaamista asuu jo erillisillä vartioiduilla asuinalueilla, jonne ei ulkopuolisilla ole asiaa.

Nemo2

Ökyrikkaat, joita on vähemmän kuin yksi promillen kymmenys maailman asukkaista voivat tietysti asua ökypalatseissaan missä tahansa, vaikka Tahitin saarella, mutta se ei muuta virtaa kaupunkeihin. Moskovankin väkiluku kasvaa edelleen.

Kreikasta täytyy muistaa, että lähes kaikki kreikkalaiset asuvat Ateenassa ja virta käy takaisin heti kun talous taas kasvaa.

Kaupungistuminen tulee maailmalla jatkumaan tehtiin Suomessa miten typerää kuntapolitiikkaa tahansa ja suomalaistenkin on palattava ruotuun viimeistään silloin kun rahat loppuvat.

Miljoonakaupunkeja syntyy Kiinassa kiihtyvällä tahdilla.

Tulevaisuusdessa tullaan varmasti perimään ylimääräistä veroa siitä, että asutaan isojen asutuskeskusten ulkopuolella, koska palvelujen järjestäminen heille tulee hyvin kalliiksi.

Vierailija

Sitä on nimenomaan isoissa asutuskeskuksissa, minne monetkaan ihmiset eivät varsinaisesti halua, kuin pakon kanssa joutuvat muuttamaan töiden takia. Lomillaan he sitten pakenavatkin vauhdilla noista kalliista neukkukuutioistaan maaseudun rauhaan...

http://www.home-reviews.com/woodland-home-the-hobbit-house-by-simon-dale

Kallista tosiaan on.

"kerrostalohuoneisto maksetaan 50 vuoden aikana toiseen kertaan kiinteistön hoitokuluina."

http://www.taloussanomat.fi/omatalous/2012/01/19/taloyhtio-tarvitsee-sin...

muuan

Entiset päätelmät eivät enää ja pian päde. Viestintä- ja kuljetustekniikka jopa mitätöivät välimatkat, tosin kuljetuksisssa ei ole vielä tehty todellista läpimurtoa eli teleportaatiota.
Kun ei ole välimatkoja, ei ole tarvetta keskittää mitään.

On muunkinlaisia nettifoorumeita ja -yhteydenpitoa. Puhelin, varsinkin kuvapuhelin tekee jo sellaisenaan fyysisen läheisyyden tarpeettomaksi. Eihän kohtaaminen ja tiedonvaihto liene kädenpaiskauksesta tai halaamisesta kiinni...
Kaikenlaiset palaverit ja konferenssit ovat pääasiassa jotakin muuta kuin itse asiaa.

Nemo2

Kuljetustekniikka ei mitätöi välimatkoja. Päinvastoin, trendinä on nyt paikallinen tuottaminen ja teollisuus on muuttamassa takaisin Kiinasta lähelle kuluttajia.

Tulevaisuus on megakaupunkien, joissa voi elää enegiatehokkaasti ja joissa palvelut, kuluttaminen ja tuottamien ovat lähellä.

Puhelin ei hoida vanhuksia eikä leikkaa potilaita. Suomessa ei joka kolkkaan riitä aivokirurgeja. Ja aivoinfrakti potilas on saatava hoitoon 10 minuutissa.

Enkä myöskään puhu palavereista tai konfresseista, joissa lähinnä samanmieliset ihmiset kohtaavat, näin tapahtuu myös netissä. Suuret kaupungit mahdollistavat monenlaisten kulttuurien, tieteiden ja taiteiden kohtaamiset aivan toisella tavalla. Juuri siksi perustettiin Aalto yliopisto ja lähes koko koulu siirretään yhteiselle kampukselle Otaniemeen. Netti ei voi koskaan korvata yliopistoa, tästä ovat hyviä esimerkkejä näivettyvät maaseutuyliopistot, joilla ei millään tieteenalalla ole kriittistä massaa korkeatasoisen tieteen tekemiseen.

muuan

Puhunkin lähitulevaisuuden näkymistä. Asiat muuttuvat yhä nopeammin.

Massaakin, milloin se on tarpeen, saavat pienet yliopistot mainituin keinoin kootuksi yhteistyöhön, joka hyödyttää vuorollaan jokaista yksikköä. Tosin koko korkeakoulutuskin voidaan yhä laajemmin siirtää virtuaalitodellisuuteen eli paikasta riippumattomaksi.

Aalto-yliopisto voidaan yhtä hyvin nähdä menneisyyden keskitysajattelun tuloksena. En ymmärrä, mitä erikoista kohtaamista siinä tarvitaan, kun jo sanoin, että yhteyksiä pystytään pitämään yhä paremmin tekniikan avulla.

Jo ihmisten paljous lähellä ja virikkeiden runsaus on varsinkin herkille ihmisille rasittava ja hajottava tekijä. Uskon, että rauhassa saadaan parempia ja merkittävämpiä tuloksia, kun vain on mahdollisuus pitää halutessaan yhteyttä minne tahansa ja saada tarvitsemaansa infomaatiota.

Vierailija

Sitähän tuo muistuttaa;-) Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta alas ja tilalle karmiva utopia suurista monikulttuurisista kerrostaloslummeista etelässä, kaikki Suomen kansa niihin ja maailma pelstuu tämän ideologian ohjaamana...

Nemo2

En halua maksaa lisääntyviä veroja sen takia, että joku haluaa asua jossain pienessä kunnassa. Sillä tuella ei ole mitään tulevaisuutta.

Sen sijaan tuen mielelläni kreikkalaisia, jotka lähes kaikki asuvat Ateenassa, koska sillä voidaan auttaa Kreikkaa ja samalla Eurooppaa palaamaan terveen kasvun tielle.

On älytöntä, että joillakin on otsaa vaatia muut maksamaan siitä, että he voivat asua väljästi ja tehottomasti pienessä kunnassa, jolla ei ole mitään tulevaisuutta.

mcman

Voi Jykä parkaa! Päästelee suustaan asioita,ideoita - mitä suomen ökyrikkaat käskevät.Eipä voi kauhalla vaatia,kun on lusikalla saanut!
Jykä joukkoineen Ahvenanmaalle ja Ahvenanmaa myydään Ruotsille!!!

järkevästi ajatellen

niin kauan kun yhdistetyn kunnan vanhoille työntekijöille tataan vähintään 5 vuodentyö.

Ensiun pitää hyväkyä lakijoka määrittele sen että yhdistyvän kunnan kaikki työntekijät joutuvat hakemaan jäljelle jääviä töitä ja aloitavat uudessa kunnassa kun sekin aloitaa.

Näin turhat ja tarpeetomat työntekijät saavat sitten lopputilin viimeistään vanhan työntanja kuntansa viimeisenä päivänä.

Lisäksi samalla voidaan eri töitä yhdistellä ja siten ehkä ei tarvita edes yhtämontaa työntekijää kun isomssa kunnassa ennen oli.

Lisäksi työt voidaan jakaa myös siten että jokaisella on 2 varahenkilöä joka teke tämän työt poisso oloajan omiensa ohella tietysti.

Näin kaikki palvelut toimii aina ja koko toimistonjen ja palvelu pisteiden aukioloajan.

Lisksi tietysti näissä uusissa kunnissa otetaan käyttöön 8 tunnintyö päivä 5 päivänä viikosssa näin kunnantoimistot ja muut palvelupisteet on vähintään 8 tuntia päivässä auki.

Ja kun työaikoja hieman porrastetaan voidaan saadakin kätevästi aukiolo ajaksi 10 tuntia joten nyt työssä käyväkin voi asioida työ aikansa ulkopuolella.

Näin ei tule senkään takia turhia työssä poissa oloja ja Suomi lähtee nopeamin nousuun.

Kokoonmus tietysti tämän heti hyväksyy koska se poistaa tarpeen olla pois töilstä asioinnin takia.

Lisäksi tietysti kunnanjohtajankin työ alkaa silloin kun toimisto avataan.

Näin hänkin on tavattavissa heti , ja tietysti pitää ruokatunnin koska se mahtuu tuohon toimiston 10 tunnin aukiolo aikaan.

Mutta kunnanjohtaja tietysti ilmoitaa kuukausittain etukäteen milloin pitää ruoka tunnin jotta se voidaan huomioida työnteossa ja sovitaessa tapaamisia.

Jukka Mikkola

Katainen tarjoilee tässä ulostulollaan vaalien alla ”taivaanlahjaa kultalautasella” Väyryselle, joka tulee ilman muuta saamaan ääniä Kehä III:n ulkopuolella. Katainen ei ilmeisesti halua Niinistöä presidentiksi. Ilmeisesti Niinistön ja Kataisen välit ovat sen verran viileät. Julkisuudessa Katainen on ollut hyvin niukasti esillä Niinistön vaalikampanjassa. Se on hämmästyttävää, kun on kysymys sentään puolueen puheenjohtajasta. Taitaa olla niin, että senioripuheenjohtaja on joutunut vähän ”neuvomaan” Kataista näissä EMU/ERVV/EVM- ympyröissä.

Jopo kulkee

... oman hallituksensa hautaa.

Pääministerimme on aluksi antamassa maan päätäntävallan EU:lle ja määräämällä että 100 kuntaa riittää.

Olemmeko saanneet maahan "diktaattorin".

Kuntaliitos pitää hoitaa niin että, kunnat mitä eivät pärjää omillaan on laitettava kunta liitoksiin. Vapaa ehtoisia kuntaliitoksia voidaan tarjota jos haluukkuutta on asia toimeen. Väkisillä tehdyt kuntaliitokset eivät tule toimimaan.

Pieni kunta kun pärjää omillaan miksi tätä muuttamaan.

Suuremmat säästöt saadaan kerralla kun sanotaan ei EU:n tukipaketeille.

Allekirjoittanut

Suur-Helsinki ja Lande. Rajana kehäkolmonen.

Ja eikös sen epäsuosioon joutuneen Kiasman voisi yksinkertaisesti vain nimetä uudelleen Fuckenheimiksi?

Sitäpaitsi tutkimusten mukaan isoissa kaupungeissa palvelujen tuottaminen tulee n. 2 kertaa kalliimmaksi kuin pikkukunnissa. Isoissa kaupungeissa on kaupunginjohtajaa ja apulaiskaupunginjohtajaa, toimialajohtajaa ja virastopäällikköä, iso lakimiesarmeija ja monenlaista päällikköä ja päällikön päällikköä.

Pikkukunnissa palvelut pelaa. Samana päivänä pääsee hammaslääkäriin jos hammasta särkee. Esim. Turussa pääsee hammaslääkäriin yli vuoden odotuksen jälkeen, ellet satu olemaan mamu tai hurri.

joonathan

Täälläkin pääsee jos naapurikunnassa hammaslääkäri sattuu olemaa. No onhan tuolla 60 km päässä kaupungissa mutta sinne taas ei tahdo oitis sopia.. Terveyskeskukseenkin pitää naapurikuntaan mennä , Paitsi päivystys taa on tuolla samassa lähikaupungissa.

jkalervo

Näin ennen ylihuomisia vaaleja! Ihmiset laskevat yksi plus yksi ja hups; määrätyt ehdokkaat ovatkin näiden puolueiden ehdokkaita jotka ovat hävittämässä suurimman osan itsenäisistä kunnista. Nyt sitten odotellaan millainen ymmärrys äänestäjillä on ja onko heidän äänestyskäyttäytymisellään mitään logiikkaa.

Htalk

Kuntauudistus ei ole Presidentin ihan kaikkein keskeisimpiä tehtäviä perustuslain mukaan... aika kaukana on ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtamisesta valtioneuvoston kanssa...

Presidentin arvojohtaminenhan on soopaa sillä tuskin yksikään ihminen on oikeasti mielipidettään muuttanut Tarja Halosen, Martti Ahtisaaren tai Mauno Koiviston sanomisten perusteella ainakaan enempää kuin kenen tahansa poliitikon tai julkisen henkilön.... ( Presidentin puolisoitahan ei tässä lasketa...)

Htalk

"Kataisen mukaan tärkeintä ei ole kuntien lukumäärä, vaan hallinnossa säästettävien menojen määrä.

- Vanhusten määrä kasvaa lähivuosina niin nopeasti, että kuntauudistus on välttämätön hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi, pääministeri muistuttaa Talouselämässä."

Mistä ne säästöt tulee siis...

Palvelutalot isommiksi?, Aluesairaaloiden keskittäminen?,Kuntotuspalveluiden keskittäminen?, miten kuntien yhdistämien tähän liittyy...

Miksi kunnnat eivät voisi tulevaisuudessa ostaa palveluita suuremista aluepalveluyksiköistä?

Paraneeko vanhusten palvelut kun matka pitenee?

Kuntien yhdistämien on silloin tarpeen kun sillä saavutetaan pysyviä säästöjä ilman että kkunnan palvelutasot putoaa kkestämättömästi.

Uskon silti että suuremman säästöt löydetään vanhusten hyvinvointipalveluteknologian kehittämisestä... kuin kuntien yhdistämisestä...

jaska-jokunen

Kyllä Katainen on tosi mies, kun suomi on menossa Kreikan tielle,on valmis tekemään tarpeelliset ratkaisut kalastelematta ääniä vänkyrä vastustajilta.
Teko vaatii todellista vahvaa johtajuutta. Jos hän kuuntelisi kaikkia marisijoita, niin mitä tulisi mistään päätöksistä.
Kokoomus oikealla tiellä, kyllä vellihousuja on riittävästi muissa puolueissa.

Metu

Se oli Katainen Jyrki, joka juuri ennen 2008 alkanutta lamaa lyhensi valtion velkaa yli 3 miljardia Euroa. SDP:n Heinäluoma jäniksenkokoinen vaahto suussa huusi, että ei missään nimessä saa lyhentää velkaa, vaan käyttää rahat kulutusmenoihin.

Katainen Jyrki oli oikeassa. Heinäluoma väärässä. Olisipa meillä vielä nykyisen kasvavan velan lisäksi 3 miljardia, ei olisi kiva.

sepsaa

Kauhavalla oli 1990-luvun lopulla runsaat 8800 asukasta ja 36 valtuutettua, joista 19 KEPU:sta. Liitos oli kuulemma silloin "mahrotonta".

2009 Kauhava+Alahärmä+Ylihärmä+Kortesjärvi muodostavat YHDEN kupungin nimeltään Kauhava. Ei se liitos ollutkaan "mahroton", kun järki otettihin kätehen. Asukkaita on yli 17.000 ja valtuutettuja 43, joista KEPU:sta 21. Valtuusto on nyt suhteellisesti pienempi. Onhan tämäkin pientä tehostamista...

Neljästä kunnasta tuli yksi kaupunki. Mikä on ongelma, jos mahroton muuttuu mahrolliseksi? Oliko se se, että KEPU menetti yksinkertaisen enemmistön?

Takarivin Taavi

Sattumoisin saatan tuntea "nykyysten kauhavaalaasten" olo-ja elintilaa ja ei siinä "trossaamisen paikkaa oo". Suurimman kuluerän muodostaa tässäkin kompuksessa sosiaali-ja terveysmenot ja näiden järkevästä hallitsemisesta on kysymys. Ilman kuntaliitoksiakin samaan olisi päästy, esimerkkinä vaikka Järvi-Pohjanmaan toiminta. Päällekkäisyyskarsintoja tulee tehdä ja ne syntyy ilman pakkoliitoksia. Eri asia on se, että kunnan kantokyky ei riitä menoihin, silloin tällaisen kunnan tulee liittyä naapuriinsa. Nähtävästi kirjoittaja asuu kiitoradan jommassa kummassa päässä tai kuuluvuusalueella, mutta miltä tuntuisi asua Kortesjäven Purmojärvellä. Siellä ei tunneta kuuluvan tähän Kauhava-kompukseen.

sepsaa

on nähty ja kuultu monesti, mutta Stadista ollahan.
Oravan ja Mäenpään koululla sekä Alahärmän grillillä ja Ylihärmän kulttuuritalolla on käyty ja uitu Alahärmän hiekkakuopalla. On tuttu ope Kortesjärvellä. Krupulan metsiinkin on istutettu mäntyjä ja kuunneltu talvella huuhkajia...

Mutta eiköhän nykyiset yli 17200 ihmistä merkitse parempaa kantokykyä sos. ja terveyspuolellekin. Olisiko yrittäjäAMK auttanut näkemään näitä talousasioita? Onnittelen tästä liittymästä ja unohdan nyt ne puolueet.

Ajan myötä voi tulla sellainen ajatus, että nämä neljä ovatkin saman kaupungin kaupunginosia ja niin vähitellen yhteisidentiteettikin voi kehittyä? Uskon Kauhavan valoisampaan tulevaisuuteen!:)
Komiat on lehden nimeksi tosin vähän erikoinen, mutta viittaa ehkä kaikkiin kuntiin? Mulle olisi kelvannut se "Kauhava" ihan mainiosti...

Takarivin Taavi

Vien ajatuksen hieman sivuraiteille, mutta sivuaa ajatuksella elävä maaseutu. Väitän: pakkoyhdistymiset johtaa ennenpitkää pakkoautioittamiseen. En sano, että olisit tämän tavoitteellisuuden uhri, mutta oletan, että olet joutanut jättämään kotiseutusi kaipauksella, jättämään tienoot ja tutut ja mikä pahinta: vanhempasi. Kukaties jossain vaiheessa heidän kohtalonsa on käyttää kotikunnan hoitopalveluja jne. Sinulla on vain eettinen velvoite huolehtia vanhemmistasi, yhteisöllä lakiin perustuva velvoite. Käsi sydämmelle: eikö olisi hienoa viettää yhteistä elinaikaa monen sukupolven kanssa yhdessä, surut ja ilot yhdessä jakaen.
Jokainen pakkoliike osaltaan ruokkii Sinunkin kaltasia kohtaloita. Saatan olla väärässä, mutta näin ajattelen...

sepsaa

sillä satun vain tuntemaan po. paikkakuntaa, vaikkei siellä sukua olekaan.
Mutta siitä olen kanssasi samaa mieltä, että olisi hienoa, jos eri sukupolvet voisivat elää melko lähellä toisiaan - suvun merkitys on suuri.

Kuntaliitosten kanssa tällä ei kuitenkaan ole paljoakaan tekemistä...
Jos vaikka pääkaupunkiseutu paketoitaisiin miljoonakaupungiksi, se ei estäisi siellä asuvia edelleenkin jakamasta ilojaan ja pitämästä yhteyksiään. Hyvin hallittuna se voisi toimia kelvollisesti. Samaa uskon Kauhavastakin tämän suuren yhdistymisen jälkeen...

Takarivin Taavi

Kaiken yhdistymisvimman taustalla on terveydenhuollon ja vanhustenhuollon toimivuuden parantaminen. Terveydenhuollon tilaa ei kuntien yhdistäminen paranna, päinvastoin. Varmaan ei kukaan voi ajatellakaan, että yhdistämiset lisäisivät erityisterveydenhoitopalveluja muodostuviin kuntaliittymiin. Tiedämme molemmat tämän, että yhtä hyvin pääkaupunkiseudulla kuin haja-asutusalueilla, normaalin lääkäri- ja hammaslääkäripalvelun saanti on oma mahdottomuus eli turvaudumme yksityiseen palveluun. Parannettavaa, mutta suo siellä, vetelä täällä.....
Sitten vanhustenhuollon karmeutta. Luemme, kuulemme paljon vanhustemme yksinäisyydestä, kotipalvelujen toimimattomuudesta, useita päiviä ilman huolenpitoa ja karmeimmat, vanhus huomioidaan sitten kun porraskäytävään kulkeutuu kuolleen ihmisen haju.
Kun ajattelee isoa Kustaankartanoa ja pienempää Kannelkotia, nämä kaksi vain mainitakseni, niin vanhusten hoito on muuttunut täysin konemaiseksi, jossa menestyy valelääkärikin pidemmän aikaa.
Sitä en kiellä, että tällä menettelyllä saatamme säästää ihmisarvoiseen hoitoon nähden muutaman pennosen.....
Tätäkö me haluamme!

Takarivin Taavi

Varmasti yhdistymisessä piilee vaara lisääntyvään tehottomuuteen. Muutoinkin kunnan tuottamia palveluja on arvosteltu tehottomaksi, siksi olisiko paikallaan hakea palveluja myös muilla hankintamuodoin. Eihän itsetarkoitus ole, että kunnassa on paljon työsuhteita. Miltäs "Sebastian" tuntuis siellä "puukkopitäjäs" tuollainen ajattelu. Sanotaan vaikka nimimerkillä "kokemusta on"

sepsaa

harjoittelun kautta. Ei kai nyt kukaan ehdoin tahdoin tuhlata halua.
Lähes kaikiin kaupunkeihin on liitetty vaihtojen ja ostojen kautta alueita, eikä Helsinkikään ole enää se sama kuin v. 1900.

Tosi on, ettei kunnan työnantajuuden kasvattaminen saa olla itsetarkoitus. Puukkopitäjäs voirahan myös nährä uurenlaisia avauksia, notta uskotahan pohojalaaseen järkehen.

kujala

Hyvä Pohjanmaa! Kyllä tämän pitää onnistua muuallakin Suomessa. Ihan käsittämätöntä miten tunnepitoisesti tähän asiaan suhtaudutaan. Järjenkäyttö on sallittua ja tässä kohtaa pakollista, kun rahat eivät kertakaikkiaan riitä nykyisen rakenteen ylläpitoon. Piste!

Takarivin Taavi

Muistetaan ja muistutettakoon valtiovaltaa päätöksiä tehdessään, että perustuslaki suo jokaiselle kansalaiselle tasaveroisen elämisen ja asumisen asuinpaikasta riippumatta. Varmaan tässä ei perustuslaki ole tasaveroinen eli ehdottomasti korjattavaakin, HUOM! korjattavaa löytyy.
Tällä hetkelläkään ei tasaveroisuus toimi, ehkä räikein esimerkki lienee etäältäkatsottuna Kauniaisen kaupunki. Tällä en tarkoita sitä, että suurempi olisi aina kauniimpi ja tässäkohdin menestyvämpi; päinvastoin.
Pakolla ei mitään pysyvää saada ja isoissa aina katoa yhteenkuuluvuuden tunne. Tämän meidän tulee muistaa jo historiastamme!

Jouni J Särkijärvi

Syntyvän ikäluokan koko kasvoi 1930-luvun alusta 1940-luvun loppuun mennessä noin 45 prosenttia. Sen jälkeen ikäluokat aloivat jälleen pienetä. Aktiivisen toimintakyvyn vuosien jälkeen tuleva vanhuus näyttää kestävän samanpituisen ajan. Suuria terveydenhuollon kustannuksia syntyy kolmen-neljän viime elinkuukauden aikana. Näin ollen voidaan arvioida, että vanhuksista aiheutuva rasite kuntataloudelle kasvaa tästä hetkestä vuoteen 2030 mennessä tuon 45 prosenttia. Ministeri Virkkunen on väittänyt vanhusten määrän moninkertaistuvan, mutta todellisuudessa kasvua on vähemmän kuin puolet nykytasosta. Tämäkin edellyttäen, että lääke- ja hoitotiede eivät kehity eivätkä suomalaisten elintavat parane.

Aicos99

"Katainen ja VM-kuntauudistusta tekevät laskelmiaan-Katainen on antanut "ylimmän johdon määräyksen ja pudottaa
maamme kuntaluvun n. 100:aan"!
Vähennystä 200 kuntaa?? Ei hyvä pääministeri-älkää pullistelko savolaisten "uhoa"!

Tästä lähtee nykyisen hallituksen lähtölaskenta.
Minulle tämäaihe kirjoittajana riittää.
Katainen voi tehdä "Pääkaupukiseudusta oman autonomisen yhteisön ja Suomi on sen rajojen ulkopuolella.
Tampere tai Turku ovat vaihtoehdot pääkaupungeiksi!!

muuan

Tämä on kuntaministerin esittelyasia. Siitä päättävät hallitus ja eduskunta kokonaisuuksina. Pääministerillä on hallituksessa vain yksi ääni ja eduskunnassa samoin.

Pääministerilläkin on oikeus esittää mielipiteensä. Painaahan se enemmän kuin kenenkään muun mielipide, mutta ei välttämättä vaikuta asiaan. Jutun otsikko sen jo sanoo: "Katainen hävittäisi..."

Bonetos

Kepu kittää, Väykkä kiittää, Hallitus on vuoden päästä kaatunut.

Nyt on Kataisen joutsenlaulu lähellä tai hän taas selittelee puoli vuotta mitä tuli oikeastaan sanottua. Pallo hukassa, johtajuus kateissa.

Jos tämä muutos on kuviteltu vietäväksi hallinnollisella päätöksellä ("tässä on taivoite ja näin se toteutuu..", syvät rivit äänestävät jaloilla ja barrikadeilla.

olavinieminen

On tietenkin järkevää etsiä säästöjä kuntien hallinnosta ja saada tappiot kuriin.

Kun hallintoa karsitaan niin toisessa vaakakupissa on työn määrä.
Työn ja tehtävien määrä pysyy kuitenkin samana.

Tällöin mittarina ei voi pitää kuntien määrää vaan työn/tehtävien määrää. Palvelut pitää kuitenkin turvata koko maassa riittävän tasokkaasti.

Asiantuntijoiden pitää ensin mitoittaa työn/tehtävien määrä ja sitten mitoittaa den hoitamiseen tarvittava hallinto ja työntekijämäärä.
On liian yksioikoista puhua kuntien määrästä koska siitä ei ole todellisuudessa kyse.

Lisäongelmana on sitten vähenevän henkilöstön uudelleen työllistäminen.

jaska-jokunen

Älkää sitten Väykän kannattajat itkekö kun IMF määrää
mihin suomen vähät rahat käytetään. Työttömyys huipussaan, kunnat konkursissa ja korot korkealla.
Välttämättömät päätökset vaativat miestä, ei mitään
tuuliviiriä.
Mikä on sellainen kunta jossa on 1500 asukasta ?
Jo 60 luvulla laskettiin että pitää olla vähintäin 8000 ihmistä. Kepun kunnanvaltuustojen jäsenet eivät vain halua luopua herranvirasta, vaikkei ymmärrä maailman menosta mitään muuta kuin mitä näkyy navetan lantaluukusta.

järkevästi ajatellen

on mennyt ihan toisin.
Sen laskelman mukaan meidänkään ympäristössä 10 km säteellä ei pitäisi olla yhtään asuttua taloa , mutta nyt niitä on enemmän kuin kolminkertaisesti se mikä oli tuolloin.
Nuo laskelmat eivät pitäneet paikaansa ja silti niitä tekivät myös silloisen maalaisliiton edustajat.
Nyt kävi vain niin että asukaat ei lähteneet vaikka kunnan isät niin suunitteli ja laski.
Sen sijaan jatkuvasti tulee uusia taloja tällekin alueelle.
Kun nyt on todettu että sillointehtin väärä laskelkma sitä on tarkastettu useamman kerran ja nyt onkin tultu siihen tulokseen että muutama talo lisää vielä niin silloin kunta voi vaatia kaikkia liitymään kunnan vesijohtoon ja viemäriin vaikka niiden palvelut ei aina toimisikaan mutta maksu kuitenkin menisi jatkuvasti.
Nyt esim. sähkökatkon aikana moni kunnan veden varassa oleva oli ihmeessä mitä tehdä kun ei ole vettä eikä sähköä.
Meillä esim. vettä sai kaivosta ämpäriilä kun haki ja kahvin ja ruuat sai keitettyä puuhellalla.
Lämpöä ritti kun pisti puuta myös kamarin pesään.
Sanaunankin pääsi aina kun halusi.
Sekin kun sattuu lämpiämään puulla ja sitä oli varattu reilusti täksi ja ensi talveksi jo valmiiksi.
Kynttilöitä oli myös reilusti varastossa joten niistään ei tullu pulaa samoin tulitikkuja oli riitävän montta punttia ettei tarvinnut koskaan etsiä niitä mistään.
Toista se oli kaupunkeissa lämpöä ei tullut kaikille ei tullut myöskään vettä ja kahvit oli juotava lähibaarissa kalliiseen hintaan.

Jouni J Särkijärvi

Kuntaministeri ei ole saanut vielä puserrettua ulos vahvan peruskunnan määritelmää. Eri yhteyksissä on kuitenkin tullut esille, että terveyskeskuksen väestöpohjaksi riittää 20 000 asukasta. Sitä vahvemmaksi kunta ei tule, ainoastaan isommaksi, eikä mittakaavaetujakaan enää kerry; suurimmissa kunnissa näyttävät palvelujen tuotantokustannukset päinvastoin nousevan. Suomessa oli viime marraskuun lopussa 56 kuntaa, jotka ylittävät tämän väestörajan.
On syytä huomata, että kokoomus on jo ennen viime eduskuntavaaleja ilmoittanut vastustavansa pakkoliitoksia, ja Jyrki Katainen on vahvistanut tämän viimeksi YLE Keski-Suomen haastattelussa viime tiistaina. Muita keinoja ei vielä ole esitelty julkisuudessa. Pienten kuntien erivapauksista varmaan luovutaan; olisi myös hyvä, jos liian kalliilla palvelujaan tuottavia kuntia patistettaisiin taloudellisuuteen.

Olaf17

ryöstämään vauraiden pikkukuntien omaisuus isoille ja kituville kuntayhtymille, Jyrki-Boy.

Uskallatko? Onko "pokkaa"? Onko "munaa"?

Tervetuloa, kunhan muistat ilmoitella etukäteen... Kunnalla on meinaan oikeus kieltäytyä valtiojohtajien vierailusta niin halutessaan ja jos halutaankin niin pitäähän sitä olla aikaa kunnon vastaanoton järjestämiseksi.

tervetuloa, tosiaankin. PISTE!

amppeeri antti

Jokainen varmaan muistaa minkälaisiin vaikeuksiin, Niinistö ja Lipponen, Suomalaisen keskivertokansalaisen hallitusaikanaan vei.

Moniko huomasi eilen Ylen vaalikeskustelussa Lipposen korostaneen ja puolustaneen "Uutta mailmanjärjestystä" (Essayah:in kysyessä tarkennusta häneltä).

Katso 13 osainen:
http://www.youtube.com/watch?v=q37CoRrpoxg
Muös : New World Order Agenda
http://www.youtube.com/watch?v=BuVgVFGOW-g

Niinistö uusi mailman järjestys :
http://www.youtube.com/watch?v=nSM_87DEPUk
Myös: http://boardreader.com/thread/Kataisen_uusi_maailmanj_rjestys_2013_edu_6...

Olisiko aika avata silmät.

Ajatushautomo

Seuraavasta kartasta näkyy kuinka Suomen asutus on keskittynyt. Mm. C-kartasta näkyy punaiset asutuskeskukset joissa puolet Suomalaisista asuu ja eiköhän ne noin 80 prosenttia Suomalaisista asu varsin tiivisti noiden punaisten läiskien lähellä. Eli jos ylipäätänsä jotain mahdollisia tehoja kuntauudistuksesta haluttaisiin saada niin pitäisi keskittyä suuriin asutuskeskittymiin ja jättää noin 90 prosenttia maan pinta-alasta rauhaan. Varsinaisen harvaan asutun Suomen pakkoliitoksista ei ole taloudellisessa mielessä mitään hyötyä, mutta saadaanpahan vain turhaan ihmiset kiukkuisiksi.

Mukaillen vanhoja sanontoja väittäisin että kuntia tulee ja menee, mutta byrokratia on ikuista. Taikka käyttäisin käsitettä byrokratian häviämättömyyden laista. Eli hirveästi touhataan ja kohkataan kunnes saadaan rakennettua uusi entistä suurempi byrokratia-himmeli, johon palkataan entistä enemmän ja entistä kovapalkkaisempia virkamiehiä. Mm. suurkuntien ylimmillä virkamiehillä on kovemmat palkat kuin vastaavilla virkamiehillä pikkukunnissa. Eli mahdollinen laskennallinenkaan tehostushyöty katoaa suurkunnan kovempiin palkkoihin.

http://www.helsinki.fi/maantiede/geofi/lokakuu.jpg

Eric

Monet luulevat että byrokratiaa ja hallintoa vähennetään kun kuntia yhdistetään. Ehei. Byrokratia säilyy ja kasvaa vain tässäkin uudistuksessa. Kuntia yhdistäessä palvelut huononee, esim. potilasmäärät lääkäriä kohti kasvavat. Säästyneet rahat käytetään nimenomaan byrokratian kasvattamiseen.

Jos byrokratia olisi jokin ongelma politikkojen mielestä, kai sitä olisi jo vähennetty muutenkin?

joukahinen

Ei mitään järkeä kuntaliitoksissa jos ja kun hallintobyrokraattien määrä vain lisääntyy ja kuntalaisten palvelut heikkenee, tekevät kädet korvataan tekemättömillä.
Ääliömäistä kohkaamista.Kunnan virkailijoiden tilalle luodaan kokoajan entistä jäykempiä ja tehottomampia mammuttimaisempia hallintohimmeleitä kovaa tahtia . On maakuntaliittoa, on sairaanhoitopiiriä, on ely-keskusta,on jos jonkinlasta koneistoa koneiston vuoksi pyörittämässä loputtomia projekteja ja palaverimaratoneja.Johtajia johtajien päälliköinä kovalla palkalla tekemässä ei mitään .
Ainoa varma seuraus, että entisillä kansanedustajilla on valittavinaan lukuisia makoisia eläkevirkoja pitkin isänmaata. Puhutaan vuosisadan kusetuksesta siis, muka säästöjä, pöh. Pelättävää on.

Metu

Ensin yhdistetään kuntia alle sataan.
Sitten madalletaan kuntien organisaatiotasoja 1-2:lla
Väkeä eläköidään 20 prosenttia vähemmäksi järkeistämällä työtä ja jättämällä kunnalle kuulumattomat tehtävät pois.
Seuraava vaihe on, että lopetetaan lukemattomia väliportaan organisaatioista valikoiden. Kun on valtio ja isot kunnat, ei välivouhkia tarvita.

Näin tulee hyvä.

Vierailija

Mielenkiintoista on se, että sillä köyhemmällä Suomella oli varaa pitää kuntiaan, sitten jotain muuttui...muutettiin.

"Kunnat kuin sadun sammakko kuumenevassa padassa

Ei mikään pakkolaina vaan selkeä valtionosuuksien leikkaus"

http://www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-04-14_002.html?s=0

Seuraavaksi kuntapalveluita yksityistetään ja lopulta ylikansalliset suuryritykset, made in USA ostelevat halvalla ne tuottavat yritykset pois ja alkavat sitten rahastaa suomalaisia oikein kunnolla...Tulee mieleen Enron ja sen operaatiot.