Lyly myöntää Ylelle: Eläkeiästä voidaan neuvotella

Loimaan kassa niin kuin ei ammattiliittojen kassatkaan ole käsittääkseni mitään eläkekassoja vaan työttömyyskassoja. Siinä on ero. Eläkevakuutus hoidetaan osittain KELAn kautta ja osittain työeläkevakuutusyhtiöiden kautta. Työeläkeyhtiöissä ammattiliitoilla on edustus, mutta sekin on taas eri asia. Asioina näitä ei siis tule sekottaa keskenään. Voi olla, että kommenttisi ei tätä tarkoittanutkaan vaan yleistä tyytymättömyyttäsi ammattiliittoasi kohtaan, mutta sekin on taas eri asia.

Tehtiin sitä taikka tätä, loppujen lopuksi vain todellisella eläkkeellesiirtymisajalla on suurempaa merkitystä. Jos lähdetään työkyvyttömyyseläkkeelle jo alle 60 vuotiaana on jossain muussa vika. Usein vikana on työn rasittavuus, mutta kyllä työntekijän omallakin toiminnalla on suuri merkitys. Ei se työkyky mistään pullon suusta löydy ja valitettavan paljon ihmisiä joutuu työkyvyttömäksi oman toimintansa seurauksena. Näin ei varmasti ole asianlaita enemmistön osalta, mutta ei elämäntapojen merkitystä voi aliarvioida.

Jos eläkeikää nostetaan tulisi tarkoin tutkia mitä muita vaikutuksia sillä on. Nyt työnantajan linjauksella liian vanhaksi katsottuja työntekijöitä on lähetetty kilometritehtaalle aivan liian varhain. Työttömyyseläkeputki on ollut heille ainoa toimiva ratkaisu. Jos eläkeikärajoja aletaan kopeloimaan tulee lainsäädännöllä varmistaa, ettei samalla aiheuteta ikääntyville työntekijöille taloudellisia loukkoja, jotka tosiasiassa voisivat mitätöidä suuren osan jo aiemmin hankitusta eläkkeestä. Nykyiseen työnantajien irtisanomispolitiikkaan liittyen tulee työntekijän eläketurva taata vähintään samalle tasolle kuin se olisi nykysäädöksin vaikka eläkeikää nostettaisiinkin. Mahdollinen eläkeiän nosto tulee nähdä panostuksena yhteiskunnan toimintaedellytysten parantajana eikä työnantajan uutena keinona leikata jo saavutettuja eläke-etuja. Tätäkin leikkausta vääjäämättä tapahtuu, mutta lähtökohtana ei voi olla tulonsiirto ensisijaisesti työnantajalle vaan sen sijaan muille jo eläkkeellä oleville. Siinä on selvä ero.

Paljon on vielä työnantajilla parannettavaa heidän omassa toiminnassaan. Suomesta löytyy lukuisia hienoja yrityksiä, joille on syytä nostaa hattua, kun ne työllistävät myös ikääntyviä työntekijöitä. Vuokratyöntekijöitä käyttävät ja pätkätyötä tarjoavat yritykset eivät kuitenkaan edes pyri käyttämään ikääntyvien työntekijöiden resursseja hyväkseen. Tosiasiassa ne pyrkivät käyttämään vain parhaassa työiässä olevien työpanosta. Kuinka usein olet nähnyt vaikkapa lähimmässä citymarketissa yli 60 vuotiaan tai edes yli 5o vuotiaan työntekijän työn touhussa. Itselläni ei tällaista tilannetta tule ainakaan heti mieleen. Tietysti ikäarvioni voi pettää, mutta suurin piirtein saman ikäiset osaa yleensä tunnistaa (itse olen siis yli 50).

Itseäni en koe mitenkään vanhaksi ja olen lähtökohtaisesti valmis työskentelemään viralliseen eläkeikään asti olipa se sitten 63 tai 65. Henkisesti se ei ainakaan vielä ole mikään ongelma, mikäli terveys vaan pysyy riittävänä. Ihminen on ensisijaisesti itse vastuussa terveydestään, mutta kyllä työnantajallakin on siinä suuri rooli. Niinkin yksinkertaisilla asioilla kuin työtuolien ergonomialla voi olla ratkaseva merkitys työkyvyn säilymisessä. Aina kun näen jossain yrityksessä huonoja tuoleja tulee vääjäämättä mieleen, että tuo työnantaja ei ainakaan välitä vähääkään siitä, että työntekijät jaksaisivat työskennellä yrityksessä pitkään. Nämä asiat ovat työnantajan käytännön valintoja, olivatpa ne sitten suuria tai pieniä.

Työnantajien olisi syytä katsoa useampaan kertaan peiliin ja vaikkapa esittää vuosittain niitä toimenpiteitä, joita on tehty ikääntyvien työnteon mahdollistamiseksi. Jos lista jää kovin pieneksi, kertoo se jotain työnantajan asenteesta. Tuollaisen työnantajan työntekijöille tulisi antaa jopa oikeus päästä aiemmin eläkkeelle ja tietysti työnantajan laskuun. Joskushan se lasku on maksettava, jos ei ennemmin niin sitten myöhemmin.

Kiitos kaikille niille työnantajille, jotka oikeasti panostavat myös ikääntyvien työntekijöiden työssäjatkamisen mahdollistamiseksi. Te olette kiitoksen ansainneet.

Saat halvalla yhtä hyvän työttömyysturvan kuin maksamalla 1-2 prosenttia enemmän bruttopalkastasi Ay-järjestölle, jotka rypevät rahassa muutenkin.

Työeläke on lähtökohtaisesti osa ansaittua palkkaa, jonka maksua on rahastoinnin kautta siirretty myöhemmin maksettavaksi. Tuohon rahastointiin on osallistunut sekä työnantaja että työntekijä omalta osaltaan. Työnantaja ei siis ole laittanut sinne omia rahojaan vaan työntekijän rahoja. Onko omien rahojen rahastointi sosialismia? Minusta ei missään nimessä ole.

Onko koulutus sosialismia? Tuskimpa vaan asian laita on näin. Koulutus on investointi, jolla kasvatetaan osaamispääomaa, jota voidaan hyödyntää sekä yksilön että yhteiskunnan hyväksi. Suomi olisi Euroopan Nigeria ilman toimivaa koulutusjärjestelmää. Yhteiskunnan tukemalla koulujärjestelmällä mahdollistetaan jokaiselle yksilölle mahdollisuus päästä opiskelemaan sillä tasolla, mihin hänen lahjansa riittävät. Tämä on järkevää inhimillisen pääoman käyttöä ja tehokasta investointipolitiikkaa eikä sosialismia. Jos koulutusta pidetään sosialismina, niin tässä maassa ei muita olekaan kuin sosialismista hyötyneitä ihmisiä. En tiedä enkä tunne ainuttakaan ihmistä, joka olisi kouluttautunut tehtäväänsä omilla tai vanhempiensa varoin peruskoulusta alkaen.

Muutenkin koko johtopäätöksesi sosialismista tökkii tosi pahasti. Varmasti on ihan oikeatakin sosialismia maailmalla olemassa ja ehkä jopa Suomessa, mutta kaiken yhteiskunnan toiminnan nimittäminen sosialismiksi on täyttä puppua. Sanotaan, että kauppatorilla toteutuu markkinatalous parhaimmillaan, mutta useimmiten se torikin on rakennettu yhteiskunnan rahoin. Tulisiko siis torikauppa kieltää vetoamalla sen olevan sosialistista toimintaa? Turkimpa vaan.

Totta se on, eläkekatto ei ratkaise yhtään mitään. Vaikkapa yli 3500 Euroa kuussa saavia on olemattoman vähän, joitakin promilleja eläkeläisistä.

Heinäluoma sanoi, että tämän eduskunnan aikana ei tällaista muutosta voida tehdä. Tämä on eri asia kuin että sitä ei voitaisi jollakin aikavälillä tehdä. Jos asiasta löydettäisiin työmarkkinaosapuolille sopiva ratkaisu, menisi lainsäädäntötyössäkin aikaa, joten johtopäätös on jo teknisessä mielessä täyttä totta. Poliittisessa mielessä johtopäätös tulee vieläkin loogisemmaksi. Kysymys on asiasta, jonka vaikutus tulee keskustella laajasti ja on luonteeltaan sellainen, että voidaan kuvitella vasta seuraavalla eduskunnalla olevan mandaatin tehdä lopullisia johtopäätöksiä. Koska työeläkerahat ovat selkeästi sen rahoituksesta vastaavien tahojen eli työnantajien ja työntekijöiden intressissä, ei hallitus ja eduskunta voi myöskään tehdä päätöksiä käymättä keskusteluja niiden kanssa, jotka viulut maksavat. Lylyn avaus oli tärkeä, mutta kaikki riippuu kaikesta.