Sunnuntai 23.11.2014

Eläkkeellä oleva kenraali: ”Dragsvik voitaisiin lakkauttaa”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
24.3.2012 11:56
  • Kuva: Puolustusvoimat
    Kuva
    Arkistokuva Dragsvikin rannikkojääkäreistä.

Prikaatikenraali (evp.) Lauri Kiianlinna toteaa Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan, että Dragsvikin ruotsinkielinen varuskunta voitaisiin lakkauttaa. Hän ehdottaa, että Uudenmaan Prikaatista voitaisiin siirtää yksi ruotsinkielinen pataljoona Upinniemeen.

Kiianlinna huomauttaa, että vaikka Uudenmaan Prikaati kuuluu merivoimiin, kouluttaa se pääasiassa maavoimiin kuuluvaa jalkaväkeä.

- Merivoimien joukkotuotanto käsittää rannikkojalkaväkeä, jota tarvitaan niin vähän, että sen tuottaminen olisi tarkoituksenmukaista merivoimien jo olemassa olevassa Upinniemen varuskunnassa, Kiianlinna toteaa.

- Tätä varten siellä voisi toimia hyvin ruotsinkielinen, Upinniemen varuskuntaan kuuluva rannikkojääkäripataljoona. (...) Koko Uudenmaan Prikaatia ei tarvitse siirtää, vaan sen maavoimien koulutus voidaan lakkauttaa, jotta koko Dragsvikin varuskunnasta voidaan luopua todellisten säästöjen saamiseksi, hän ehdottaa.

Kiianlinna on toiminut muun muassa vuonna 2008 lakkautetun Itäisen maanpuolustusalueen esikuntapäällikkönä. Nykyinen laki turvaa ruotsinkielisen joukko-osaston. Pataljoona on joukkoyksikkö, joka on joukko-osaston osa.

Lue kaikki Uuden Suomen uutiset Dragsvik-kohusta täältä.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

jounihalonen

eli laitan paremmaksi. Vuotuisen n. 200-300 ummikko ruotsinkielisen varusmiehen koulutus voidaan järjestää merivartiostossa, saavat samalla kielikylvyn. Muut (myös rastiruutuun) ruotsinkieliset pärjäävät missä tahansa joukko-osastossa, joissa komentokieli lienee vaihtumassa jo englanniksi.

Appi

Monet ovat sitä mieltä, että ruotsia äidinkielenään puhuvilla ei muka olisi mitään ongelmia suomenkielisessä yksikössä. Mitäpä jos kaikki ruotsinkieliset koulutettaisiin suoraan aliupseereiksi ja laitettaisiin johtamaan suomenkielisiä ryhmiä. Siinä saisivat suomenkieliset myös hyvän kielikylvyn, kun olisi toteltava ruotsinkielisiä käskyjä. Käskyhän ei ole vain joku - taakse poistu - se voi olla vaikka 10 minuuttia kestävä marssikäsky kaikkine ohjeineen.

Ihan tosissani en tämän ehdotuksen kanssa ole, mutta ehkä tällaisen karrikoinnin kautta viimein ymmärrettäisiin, että jotkut asiat on paras tehdä omalla äidinkielellä. En ainakaan haluaisi, että vaikkapa käsikranaatin heittoa harjoittelevat eivät ymmärtäisi toisiaan. Siinä ei kielikylpy auta, kun on kysymys räjähdysaineiden kanssa toimimisesta ja turvallisuudesta.

Appi

Kenen kannalta olisi viisainta? Ruotsinkieliset ovat olleet ja ovat osa Suomea. Ei suomenkielisyys ole koko suomalainen yhteiskunta. Esittämälläsi perusteella kaikki varusmiehet voitaisiin vaikka lähettää Lappiin saamelaisten saamen kielellä järjestämään poronajo- ja selviytymiskoulutukseen. Siinä olisi aimo annos käytännön oppia, jolla olisi sotilastaitojen kannalta todellista merkitystä kriisitilanteessa. No kaikkia joukkoja ei tarvita Lapissa, mutta ethän tuntunut laittavan paljoakaan painoa sotilaallisille asioille vaan enemmänkin puhtalle kielipolitiikalle, jonka lähtökohtana ei ollut koulutettavan etu vaan oma uskosi suomenkielen ylivoimaisuuteen. Suomi on kuitenkin erinomainen kieli, mutta vain minimaalisen pieni vähemmistökieli maailmalla. On suomalaisten etu pitää huolta vähemmistökielien tärkeydestä ja arvosta, sillä jyrääjiä löytyy maailmalta kasapäin.

Appi

Jokainen ihminen on saman arvoinen kielestä riippumatta. Ei ole keinotekoista tarjota ihmiselle mahdollisuutta puolustaa isänmaata omalla kielellään. Jos tapaat kadulla kaksi ihmistä, joista toinen on kiinalainen ja toinen japanilainen, niin kumman kieli on arvokkaampi? Entäpä jos toinen olisikin thaimaalainen, muuttaisiko se asiaa? Kannattaa katsoa vähän kauempaa eikä keskittyä omaan napaansa.

Selvitysmies

Nato ottanee kriisissä vastuuta Suomenlahden etelärannasta. On tärkeä, että Kotka pääkaupunkiseudun itäpuolella on valmiudessa.

Utvan kokous ensi viikolla on mielenkiintoinen. Onko uudella ylipäälliköllä halua/kykyä laittaa valmistelu kokonaan uusiksi. Muutaman kuukauden aikalisä selontekoa varten. Käsittely ilman salailua eduskuntaan, joka ratkaisee resurssit.

Näin se on tehty pienemmissäkin muutoksissa. Halonen tempaisi viimeisenä ylipäällikköviikkonaan seuraajaltaan maton alta.

Oli lopputulos mikä hyvänsä Niinistön kannattaisi säilyttää uskottavuutensa ja osoittaa, ettei ole Wallinin, Kataisen ja Halosen myötäjuoksija.

Edessä on ylipäällikön tulikaste.

fantomen

Kuten sanoit, niin NATO hallitsee Suomenlahden etelärantaa. Tämä itse asiassa nostaa riskitasoa meidän puolella huomattavasti. Kriisitilanteessa Venäjä pyrkisi turvaamaan vapaan liikkumisensa Suomenlahden kautta Itämerelle. Silloin Venäjä vaatisi meidän rannikolta laivastolleen liikkumatilaa; neuvottelemalla, uhkailemalla tai voimatoimilla. Tähän meillä pitää olla uskottava vastaus.

Kun rannikkotykistö ja sen kiinteät linnakkeet on ajettu alas, niin liikkuvat rannikkojoukot ovat yhä tärkeämmässä roolissa. Koulutusta tarvitaan niin Dragsvikissa, Kotkassa kuin Upinniemessäkin.

Mikko J.

Dragsvik on kaikesta kohinasta huolimatta strategisesti erittäin tärkeällä paikalla huomioiden pääkaupungin turvaamista. Joukoilla on oltava maastotuntemusta Helsingin läntisiltä alueilta ja lisäksi varuskunnan lounaispuolella on Hankon. Niemi on varmasti vieläkin joillakin kartoilla ensisijaisena valtauskohteena. Nämä seikat jopa lisäävät varuskunnan kokoa.

Tässä otan kantaa ainoastaan geotaktisiin seikkoihin. Kielipoliitisiin kuvioihin sanon vain sen, että toivottavasti nämä jupakat vahvistavat suomenruotsalaisten identiteettiä niin paljon että he voivat tuntea itsensä tasavertaisiksi suomalaisiksi. Yksiselitteisesti selvää on, että Suomessa on kolme kieltä: suomi, ruotsi ja saame. Näiden mukaan mennään ja koetaan itsemme tasavertaisiksi kansalaisiksi, se on tulevaisuutemme avaintekijöitä. Ei mikään muu ratkaisu.

Mtl

Itseasiassa kaikkia suomenruotsalaisia ei kiinnosta mennä Draksvikkiin vaan osa haluaa parantaa Suomen kielen taitoaan ja mennä ns. suomalaiseen joukko-osastoon. Hieno idea. Ministeri voisi edustaa myös tälläistä näkökulmaa vanhojen lakien sijaan. Avartaa hieman katsomustaan-olla enemmän suvaitsevainen nykyaikaa kohtaan.

Sinänsä mielestäni on hieman outoa, että yleensä kahdella kielellä toimitaan armeijassa, kun voitaisiin toimia pelkällä Suomenkielelläkin. Kaikki voittaisivat jotain. Pitäisi olla yksi komentokieli ja jossakin tilanteissahan tuo on selvästi myöskin turvallisuuskysymys.

Metu

Tosiaan, monet suomenkieliset voisivat mennä ruotsinkieliseen joukko-osastoon parantaakseen ruotsin kielen taitoaan. Monet tekevätkin niin. Samoinhan monet menevät opiskelemaan ruotsinkieliseen yliopistoon. Työelämään pyrkiessä on ruotsin kielen taidosta suurta etua monesti. Muuan suuri suomalainen yhtiö sanoi, että heillä tärkein kieli on englanti, sitten ruotsi ja vasta kolmantena suomi.

Ruotsinkieliset joukko-osastot ovat tärkeitä myös siksi, että jos tulee sotilaallinen konflikti, niin saamme urhoollisia ruotsalaisia vapaaehtoisia tuhansittain avuksemme. Monet heistä, vaikka ovat suomensukuisia, eivät enää puhu suomea.

Appi

Jo pelkkä Suomen olojen pohtimisessa sekoitat kaksi eri asiaa. On täysin eri asia, että suomalaisilta vaaditaan ruotsin kielen opiskelua tai äidinkielenään ruotsia puhuville taataan oikeus palvella isänmaata omalla kielellään. Jos oikein muistan, niin jopa Venäjän vallan aikana suomalaisissa joukko-osastoissa puhuttiin suomea ja ruotsia. Joku parempi historoitsija voi asiaa kommentoida ja täsmentää asiaa. Jokaisella on siis lähtökohtaisesti oikeus uhrata itsensä isänmaan puolesta kielestä ja uskonnosta riippumatta. On lähtökohtaisesti täysin väärin millään lailla sekottaa tätä asiaa suomenkielisten oppivelvollisuuden eri kiemuroihin eli ns. pakkoruotsiin. Siinä jos missä menee puurot ja vellit sekaisin.

Appi

Kysymys ei ole loppujen lopuksi joukko-osastosta vaan siitä, mikä on merivoimien taisteluvahvuus ja minkälaisia joukkoja se tarvitsee ja mitä valmiussuunnitelmissa on tarpeeksi arvioitu. Joka ikinen aselaji vaatii joukkoja, jotka on koulutettu toimimaan juuri siinä ympäristössä. Jos maajoukkojen vahvuutta valmiussuunnitelmissa vähennetään, niin silloin vähenee myös tarve kouluttaa sinne yhtä paljon miehistöä. Oleellista on siis sotilaallisen strategian arviointi ja se minkälaisia joukkoja strategia edellyttää. Ennen oltiin linjoissa pitkin rintamaa, sitten siirryttiin alueelliseen toimintaan, nykyisin tuntuu ajatus olevan enemmän liikkuvuudessa. Jo tämä asettaa koulutukselle haasteita ja muuttaa vääjäämättä joukkojen kokoonpanoja ja toimintaa.

demarien vihollinen no1

..siinä Puola jaettiin 39-Rittrob sopimuksen nojalla saksalle ja neuvostoliitolle. Samaa myös suomessa yritettiin talvisodassa.
Se elokovuna loppu on järkyttävä.
Suomen on oltava Natossa ja meillä on oltava vakuutus nimeltä puolustusvoimat, tässä maantieteellisessä asemassamme...viimeksi pitäisi säästää puolustusvoimista...

Metu

Rakennukset jäävät suojeltuina olemaan ja kustannukset jäävät jäljelle. Säästölaskelmissa tämä jää usein huomioimatta, varsinkin koulujen lakkautustapauksissa. Kuntien pikku kamreerit tekevät surutta tarkoitushakuisia laskelmia, joita ei jälkikäteen mitenkään seurata.

Dragsvikin lakkauttajat voisivat ajatella vaihtoehtoa, että rakennetaan upouudet hienot kasarmit lakisääteiselle ruotsinkieliselle joukko-osastolle. Tehtäisiin siitä nykyaikainen varuskunta. Uusin tekniikka, energianomavaraisuus uusiutuvalla energialla. Maailman huippu puhtaalta pöydältä. Voisi olla hyvä ajatus.

Jos taas ruotsalaiset taistelijanalut siirretään toiseen varuskuntaan, se aihauttaisi joka tapauksessa kustannuksia seiniin, joten säästöargumentti on kyseenalainen, tvivelaktig.

Kainuunkonkari

Vaikka autoiluasioissa katsonkin 190 senttisenä mielipiteittesi uhkaavan terveyttäni ja taistelutilanteessa "umpiruotsalainen" johtaja olisi minulle miinakieltoakin suurempi teoreettinen riski, on huomio Dragsvikin rakennusten suojelu päätöksestä kustannuksia arvioitaessa ensimmäinen kriittisen tarkastelun kestävä ja järkevä huomio koko keskustelussa. Kiitos Metu.

Berserk

PLM:n kansliapäällikkö kenraali Räty sanoo ettei Dragsvikin lakkauttaminen ollut agendalla.

Eläkeläiskenraali eli prikaatinkenraali (hc.-arvo everstin virassa olevalle) on sikäli oikeassa että mikä tahansa voidaan lopettaa. Kuten Savon Prikaati, jossa ko.eläkeläiskenraali oli komentajana. Sielläkö huomasi että kannattaa avata sanainen arkku vasta eläkkeellä?

Lakiahan ei noudateta nytkään. RUK:ssa ei ole ruotsinkielistä koulutusta. Kas kun se ei huoleta kenraalia.
Oman varuskunnan lopettaminen karsii ruotsinkielisiä varusmiespalvelusta. Tänään he ovat ylpeitä omasta joukko-osastosta ja varuskunnasta. Päinvastoin kun joku Halla-aho, joka ei löytänyt sopivaa palveluspaikkaa nykyisistäkään varuskunnista.