Keskiviikko 17.9.2014

Uusi Suomi ja Attendo Suomen-kiertueelle

Luotu: 
2.5.2012 14:44
  • Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
    Kuva
    Uuden Suomen päätoimittaja Markku Huusko ja Attendon toimitusjohtaja Pertti Karjalainen haluavat herättää keskustelua sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä suomalaisissa kunnissa.
|

Verkkolehti Uusi Suomi herättää yhdessä Attendon kanssa keskustelua kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevasta järjestämisestä ensi syksyn laajalla kuntakiertueella. Yleisölle avoimia tilaisuuksia järjestetään kymmenellä paikkakunnalla juuri kuntavaalien alla.

- Uudelle Suomelle tämä on luonteva liike, koska verkkoyhteisömme koostuu yhteiskunnallisesta päätöksenteosta kiinnostuneista bloggaajista ympäri maata. Käynnistimme blogitoiminnan neljä vuotta sitten kuntavaalien alla ja nyt Puheenvuoro on noussut maamme vaikuttavimmaksi blogipalveluksi noin 100 000 viikkokäyttäjällään. Syksyn vaalien lähestyessä saamme uusia ehdokaskirjoittajia valvottuun ympäristöömme käytännössä päivittäin. Uskon, että tällä kiertueella verkkokeskustelu ja kasvokkain käytävä debatti lyövät kättä, ja kumppanimme Attendo tuo keskusteluun oman asiantuntevan lisänsä, tilaisuuksia juontava Uuden Suomen päätoimittaja Markku Huusko sanoo.

Attendo on Suomen johtava sosiaali- ja terveyspalveluita kunnissa tarjoava yritys. Se tuottaa palveluita noin 80 terveysasemalle ja suun terveydenhuollon yksikölle. Yrityksellä on myös 70 hoivakotia ympäri maata.

- Sosiaali- ja terveyspalvelut saattavat olla kuntavaalien ykkösasia. Meidän tehtävänämme on tuoda faktoja pöytään läpinäkyvästi ja avoimesti. Odotan, että paikalliset poliitikot ovat aktiivisia ja toimittajat saavat keskustelua aikaan. On mielenkiintoista, kun kumppanimme Uuden Suomen toiminta painottuu verkkoon ja on valtakunnallista, eikä jää kehä kolmosen sisäpuolelle. Esille keskustelussa nousevat lähipalveluiden turvaaminen ja toisaalta myös hoitoalan työvoimapula, johon liittyy työperäinen maahanmuutto. Esimerkiksi Rääkkylä-case ja Kotkassa vallitseva hoitohenkilökunnan työvoimapula ovat ajankohtaisia, toteaa Attendon toimitusjohtaja Pertti Karjalainen, joka myös osallistuu tilaisuuksiin.

Kiertuepaikkakunnat ovat Helsinki, Lahti, Tampere, Jyväskylä, Kotka, Vaasa, Seinäjoki, Oulu, Kuopio ja Joensuu. Tarkka aikataulu on vielä vahvistamatta, mutta tapahtumat sijoittuvat syyskuun alun ja lokakuun puolivälin väliseen aikaan. Kuntavaalit järjestetään 28.10.2012.

 

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Yritykset: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli: 

Kommentit

markkuhuusko

Kiertueen pääaihe on siis kuntien terveys- ja sosiaalipalveluiden hoitaminen. Osinhan niitä hoitavat tätä nykyä yksityiset yritykset, mitä minä en osaa pitää pahana asiana. Aika moni Suomessa toimiva yritys on ulkomaisessa omistuksessa, mitä myös pidän hyvin luonnollisena asiana.

Appi

Keskustelun voisi aloittaa siitä, minkälaiseen työntekijäpolitiikkaan Attendo sitoutuu? Kuinka paljon he ovat valmiita palkkaamaan vakituiseksi ja kuinka paljon he haluavat käyttää vuokratyövoimaa? Minkälaista irtisanomisaikaa he noudattavat eri työntekijäryhmissä ja mitä he voivat kertoa tähän astisesta irtisanomismenettelyistään tilastojen valossa? Yksittäistapaukset kertovat paljon, mutta jos yrityksellä on halua toimia avoimin kortein, tulisi sen toiminnasta kuitenkin saada myös yleiskuva. Mieluiten tuo yleiskuva perustuisi sellaisiin tietoihin, jotka yritys on valmis esittämään myös vaikkapa jonkun puolueettoman tahon kontrolloitavaksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa myös henkilökunnan vuotuisella koulutuksella on suuri merkitys. Monen hoidonparhaat käytänteet kehittyvät ja henkilökunnan tulee ne hallita. Minkälaisen takuun ja kuinka monta koulutuspäivää Attendo takaa vuosittain vaikkapa röntgenhoitajille?

Minkälaista politiikkaa Attendo noudattaa julkisella sektorilla tärkeiden ikälisien suhteen? Onko käytäntö samanlainen kuin julkisella puolella vai poikkeaako se perusteiltaan ja jos poikkeaa niin millä tavalla? Mikä on valitun linja merkitys vaikkapa 15 vuotta alalla työskennelleen peruspalkkaan? Maksetaanko poikkeuksellisena aikana työskentelystä samoin ehdoin kuin julkisella puolella vai mikä on noudatettava periaate?

Näistä peruslähtökohdista olisi hyvä aloittaa keskustelu yksityisen sektorin asemasta työnantajana. Koska nämä ovat ns. perusasioita ne tuskin voivat olla asioita, joihin ei löytyisi valmiutta vastaamiseen?

A_L

Sos-Terv-Palveluiden kilpailutuksessa on yleensä mm. kielletty työvoiman osto alihankintana eli vuokratyövoima.
(Syynä luvanvaraisen toiminnan edellyttämät pätevyydet ja riittävä kokemus sekä mm.lasten kanssa työskentelevien taustaselvitykset ja pysyvän henkilöstön mahdollistamat kiintymys-suhteet.)
Käytäntö on kuitenkin täynnä haasteita, koska vaatimusten mukaista henkilöstöä ei yksinkertaisesti ole riittävästi.

Appi

Kun tutustuu lehtien artikkeleihin, niin tuntuu siltä, että mitään minimipelisääntöjä ei tunnu terveydenhuollossakaan olevan. Kuinka hyvin kilpailutus edes osataan kunnissa ja halutaanko mahdollinen kilpailutus edes toteuttaa niin, että kieroilu olisi jotenkin estetty. Lähtökohtana tulisi aina olla ensin määrätty laatutaso ja työvoiman pelisäännöt ja vasta tämän seulan läpäisseet edes päästettäisiin antamaan tarjouksia, mikäli joku toiminta ylipäätään katsottaisiin kilpailumenettelyyn sopivaksi.

A. Salminen

Ööö... siis onks tää joku vitsi? Attendo kiertää Suomea ja keskustelee kansalaisten kanssa siitä, miten terveydenhuolto Suomessa pitäisi järjestää? Mikäs sen objektiivisempi taho onkaan ylläpitämään keskustelua, kuin Attendo. Attendo ei varmasti aja millään tavalla omaa etuaan keskustelussa, eihän vaan?

"Meidän tehtävänämme on tuoda faktoja pöytään läpinäkyvästi ja avoimesti."

LOL :-)

eevaheikkilä

Sairaaloiden mukaan neuvottelut yhtiöiden kanssa ovat pahimmillaan liki kiristystä. Suurin yritys Attendo sanoo asiakkaiden olevan pääosin tyytyväisiä.
Juhani Saarinen
HELSINGIN SANOMAT
MIKA RANTA HS
Lääkäreitä välittävien yritysten toiminta saa kovaa arvostelua monesta sairaalasta ja terveyskeskuksesta.
Vuokrayritysten syytetään lähettävän päivystäjiksi kokemattomia tai jopa kielitaidottomia lääkäreitä.
Lisäksi joissain kaupungeissa yritysten asemasta on tullut niin vahva, että niiden väitetään liki sanelevan toimintansa ehdot.
Yrityksiin on oltu tyytymättömiä ainakin Porissa, Mikkelissä, Kouvolassa, Savonlinnassa ja Espoon Jorvissa.
"Meillä on täällä ollut erittäin huonot kokemukset. Väki oli hyvin kokematonta ja hyvin paljon vaihtuvaa", sanoo ensihoidon ja päivystyksen toimialuejohtaja Eija Vaula Satakunnan sairaanhoitopiiristä.
Vaihtuvuuden takia lääkärit eivät opi talon tavoille eivätkä osaa aina lähettää potilasta oikeaan paikkaan jatkohoitoon. Lisäksi kokemattomat hoitavat potilaita usein hitaammin.
"Saa pelätä, että siellä ruuhkassa on vakavampi tapaus, joka on vain odottelemassa lääkäriin pääsyä", sanoo Etelä-Savon sairaanhoitopiirin päivystyksen ylilääkäri Teuvo Antikainen.
Terveydenhuollossa erityisesti päivystystä on siirretty yritysten vastuulle. Alan suurimman yhtiön Attendon mukaan perusterveydenhuollon päivystyksistä ostetaan runsaat puolet, ja tästä Attendon osuus on kaksi kolmannesta.
Attendon yhteiskuntasuhteista vastaavan johtajan Eveliina Huurteen mukaan jokainen yhtiöön tuleva lääkäri on haastateltu ja todistukset tarkistettu.
Huurre kertoo, että ylilääkäreille tehtyjen kyselyjen mukaan he ovat pääosin "enemmän kuin tyytyväisiä" yhtiöön. Attendon kautta päivystää noin tuhat lääkäriä, ja viime vuonna heistä tehtiin 31 reklamaatiota.
Lääkäreitä välittäviä yrityksiä on lukuisia, mutta Suomen päivystyslääketieteen yhdistyksen puheenjohtajan Veli-Pekka Harjolan mukaan käytännössä vain Attendo ja Mediverkko ovat riittävän kookkaita ottamaan vastuulleen isoja päivystysasemia.
"Kartellista ei ole mitään näyttöä, mutta onhan firmoilla liikuttavan samat hinnat", Teuvo Antikainen sanoo.
Vahva asema näkyy neuvotteluissa. Kun Kouvolassa erään lääkäriyrityksen ja kaupungin välille tuli erimielisyyttä keikkalääkärin koulutukseen liittyvästä todistuksesta, reaktiossa oli uhkauksen sävy.
"Firmasta tuli sellaista kommenttia, että he eivät toimita meille enää lääkäreitä", kertoo Kouvolan johtava ylilääkäri Kati Myllymäki. "Markkinatilanne on todella vääristynyt ja todella epäterve."
Savonlinnan seudulla Attendo on saavuttanut monopoliaseman, sanoo päivystystoiminnan ylilääkäri Tuija Kallio Itä-Savon sairaanhoitopiiristä. Asetelma on saanut yrityksen ja piirin välit tulehtumaan.
Kiistaa on ollut muun muassa siitä, saako sairaala palkata omia päivystäjiä. Sairaanhoitopiiri on joutunut nöyrtymään, koska Kallion mukaan ilman Attendoa lakisääteinen päivystys jää tekemättä. "Attendo sanoi, että sopimushan aina voidaan purkaa. Rivien välissä ainakin minä ymmärsin sen kiristykseksi", hän sanoo.
"He voivat toimia kuin villissä lännessä. Tämä on järkyttävä epäsuhta. Valtio pakottaa meidät tuhlaamaan rahaa, ja Attendo kerää voitot."
Eveliina Huurteen mukaan asiakkaalle on Savonlinnassa tarjottu mahdollisuutta purkaa sopimus, jos toimintaan on oltu tyytymättömiä, mutta näin ei ole tehty.
Lisää aiheesta:
Päivystys firmoille pakon edessä
Sairaala kiistelee Attendon kanssa Savonlinnassa

Sirpa Asko-Seljavaara

Miksi UusiSuomi on valinnut Attendon kuntavaalikietueensa yhteistyökumppaniksi? Olen hyvin pettynyt. Attendo on Suomessa pyörittänyt vuokralääkäritoimintaa, josta on ollut paljon negatiivisia seurauksia. Ottakaa toiseksi yhteistyökumppaniksi Kuntalitto.

Jukka Ryhänen

Terveisiä vaan vanhalle kunnon käsityön opettajalleni Karjalaisen Erkille (Pertin isä). Eiköhän se ole nyt niin että lailla pannaan kuriin tuo kuntien peruspalveluilla kikkailu ja sairaudella rikastuminen. Mutta eipäs pannakaan, kun ahneus on lakimme.

Kersti Rajala

No jopas. On niin huonoja kokemuksia Attendosta että kierrän kaukaa. Maksaakos tämä yritys verojaan edes Suomeen? Uuden Suomen lobbauskierros taitaa olla rakennettu kokoomuslaista kunnallispolitiikkaa tukevaksi. Ei kiitos!

Jussi-Pekka Laakso

Miksi kaikki purkavat harmiaan näihin yrityksiin? Ulkoistuksia yrityksille tehdään varmaan siksi, että kunnat eivät itse pysty tuottamaan palveluita kustannustehokkaammin.
Terveyden ja hyvinvoinnin palveluista merkittävä osa tuotetaan jo nyt yrityksissä, on turha käyttää energiaa tämän asian vastustamiseen. Kannattaisi ennemmin edistää kilpailua alalla, jotta palvelujen taso paranisi.

Jairi Palonen

Vuonna 2010 peruskunnilla oli velkaa 10,5 miljardia euroa. Vuonna 2000 sitä oli 3,8 miljardia.
Kunnat ovat joutuneet turvautumaan velanottoon joka vuosi viimeisen vuosikymmenien aikana .Kuntatalouden tunnusluvut on tavalliselle kuntalaiselle ja jopa luottamushenkilöille vaikea ymmärtää. Ratkaisevassa osassa on kuntien ylimmän johdon kyky hallita kuntataloutta, yhä kiri
styvässä taloudessa. Ainoaksi keinoksi jatkuvan velan hillitsemiseksi olisi aika jarruttaa, hallinnon yhä paisuvia kustannuksia, investointien tarkkaa harkitsemista, palvelujen/palkkojen jäädyttämistä /etuisuuksien purkamista, kaikista hyvien asioiden luopumista siihen asti kunnes talous on saatu tasapainoon, Veroprosentin/piiloverojen nousu taas osoittaa, päättäjien huonoa kykyä hallita kuntataloutta.

Raippaverot tulivat 90 luvulla käyttöön, yksityisellä sektorilla 90-luvun laman aikana, nyt olisi julkisenalan työntekijöille laitettava 5% raippavero yli 2500 euroa ansaitseville, jolla voisi paikata kunnan taloutta ,sekä tarvittaessa palkata lisäkäsiä. yhä kasvavalle hoitoalalle

Yksityinen sektori jatkaa lomautuksia ja "potkuja", eivät yrittäjät eikä yhä kasvava eläkeläisten määrä kykene elättämään noin keskimäärin toistotonnia kuussa olevilla eläkeansioilla keskimäärin 3000€/kk ansaitsevia duunareita ja vielä suurempi tuloisia tunareita.
Varsinkin kun kuntaliitokset tuo näitä elätettäviä lisää.
Ikävintä tässä on että nykyinen sukupolvi laitetaan maksumiehiksi , vaikka he ei millään tavalla ole osallistuneet päätöksen tekoon