Maanantai 20.10.2014

Vuokra-asunto jonon ohi – Asiantuntijan vinkit: ”Tätä ei moni halua tehdä”

Luotu: 
5.5.2012 12:16
Päivitetty: 
5.5.2012 12:34
  • Kuva: Valtteri Varpela / Uusi Suomi
    Kuva
    Näillekin asunnoille Turussa olisi ottajia jonoksi asti. Arkistokuva.

Faktakulma

Näin vuokra-asuntojen hinnat nousevat

Koko maassa vuokrat ovat nousseet keskimäärin 3,2 prosenttia vuodessa ja vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,9 prosenttia.

Helsingin vuokra-asuntojen hinnat ovat kasvaneet tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 2,3 prosenttia. Tampereella hintojen nousu samassa ajassa on 0,6 prosenttia ja Oulussa 2,2 prosenttia.

Todellinen yllättäjä tilastoissa on Lahti, jossa vuokrat ovat nousseet 7,0 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Nyt vuokra-asuntojen hinnat Lahdessa ovat keskimäärin samaa luokkaa kuin Turussa.

Helsingin keskustan vuokra-asuntojen neliöhinnat ovat noin kahdeksan euroa maan keskiarvoa korkeammalla.

Alle 20 000 asukkaan kunnissa yksiön neliöhinta on keskimäärin 10 euroa ja Helsingin keskustassa 22 euroa.

Lähde: Tilastokeskus

Vuokra-asuntotilanne pahenee edelleen etenkin pääkaupunkiseudulla: vuokra-asuntojen kysyntä kasvaa rajusti ja hinnat nousevat.

Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola neuvoo milloin on oikea aika etsiä asuntoa ja miten asunnon voi napata jonon ohi.

Oikea ajoitus

– Ei kannata hakeutua liikkeelle samaan aikaan, kun kaikki muutkin, Metsola kertoo vuokratilastoja koskevassa tiedotustilaisuudessa.

Metsolan mukaan kaikkein paras aika etsiä asuntoa on vähän ennen joulua, koska ihmiset eivät yleensä halua muuttaa jouluna.

Huonoin aika vuokra-asunnon etsimiseen taas on kesällä kun opiskelupaikat ovat varmistuneet ja opiskelijat etsivät kaupunkikoteja.

– Kun kysyntää on paljon, vuokranantajat tajuavat, että voivat korottaa hintoja. Esimerkiksi yksiön kohdalla se voi merkitä jopa 60 euron korotusta vuokraan, mikä tekee asunnosta 720 euroa kalliimman vuodessa. Siksi kannattaa etsiä asuntoa silloin kun tunkua on vähemmän, Metsola kertoo.

Opiskelijat usein kysyvät, miten he ikinä saavat asuntoa kun aina joku lääkäripariskunta kiilaa edelle.

Takaus kuntoon

- Opiskelijat usein kysyvät, miten he voivat koskaan saada asuntoa kun aina joku lääkäripariskunta kiilaa edelle. Yksi vaihtoehto on se, että vanhemmat antavat kirjallisen takauksen. Tätä ei moni halua tehdä, mutta se antaa sellaisen viestin, jota vuokranantajat arvostavat.

Asuntonäyttöihin ennakkoon

Selvä etulyöntiasema on niillä opiskelijoilla, jotka saavat tietää opiskelupaikkansa ajoissa ja pääsevät katsomaan asuntoja ennen pahinta ruuhkaa.

- Vaikka oma opiskelupaikka varmistusi vasta heinäkuussa, kannattaa jo kesäkuussa tutustua opiskelukaupungin asuntotarjontaan ainakin netistä. Silloin tietää mikä on hintataso, Metsola sanoo.

Metsola suosittelee myös kiertämään asuntonäytöissä, jotta saa peruskäsityksen markkinoista.

- Tällöin on kilpailuetua kun opiskelupaikka varmistuu, mikä mahdollistaa nopeiden päätösten tekemisen.

Ennakoi ja hanki kesätyö

- Osa opiskelijoista tietää jo ylioppilaskirjoitusten tulokset saatuaan, että saavat opiskelupaikan. Silloin voi olla liikkeellä jo ennen opiskelijaryntäystä. Tällaisessa tilanteessa kannattaisi yrittää saada kesätyöpaikka opiskelukaupungista, jolloin voisi muuttaa jo esimerkiksi toukokuussa.

Uusi Suomi uutisoi eilen vuokra-asuntotilanteen olevan entistäkin hälyttävämpi. Helsingin kaupungin kiinteistöviraston asunto-osaston päällikkö Markku Leijo myöntää, että asuntotilanne Helsingissä on "päin seiniä". Lue lisää täältä.

Faktakulma

Näin vuokra-asuntojen hinnat nousevat

Koko maassa vuokrat ovat nousseet keskimäärin 3,2 prosenttia vuodessa ja vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,9 prosenttia.

Helsingin vuokra-asuntojen hinnat ovat kasvaneet tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 2,3 prosenttia. Tampereella hintojen nousu samassa ajassa on 0,6 prosenttia ja Oulussa 2,2 prosenttia.

Todellinen yllättäjä tilastoissa on Lahti, jossa vuokrat ovat nousseet 7,0 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Nyt vuokra-asuntojen hinnat Lahdessa ovat keskimäärin samaa luokkaa kuin Turussa.

Helsingin keskustan vuokra-asuntojen neliöhinnat ovat noin kahdeksan euroa maan keskiarvoa korkeammalla.

Alle 20 000 asukkaan kunnissa yksiön neliöhinta on keskimäärin 10 euroa ja Helsingin keskustassa 22 euroa.

Lähde: Tilastokeskus

Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli: 

Kommentit

Tepeteus

Ei tarvii mutta haluaa.

Suomalainen maalaiskylä on sen verran ahdasmielinen paikka asua vähänkään omaleimaista persoonallisuutta edustaville, että oksat pois. Ja suurin osa suomalaisia pikkukaupunkeja on henkiseltä ilmapiiriltään samanlaisia pikkukyliä.

luuserius

Asuntososialismi kärjistää ongelmia. Palkalla ei ole enää varaa asua Helsingissä.

Jos asumistukea jaettaisiin muualla Suomessa vaan ei pk-seudulla ?

Lisäansioiden rajaveroasteet romukoppaan eli lisätulolle tasavero. Näin työntekemistä kannustettaisiin.

A_L

Eläkeläinen katseli kahta kaupungin miestä, joista ensimmäinen kaivoi pienen kuopan ja siirtyi kaivamaan seuraavaa kymmenen metrin päähän. Perässä tuli toinen, joka peitti edellisen kuopan ja hetken odotettuaan hän peitti seuraavankin kuopan.
Muutaman tunnin tätä seurattuaan eläkeläinen meni sitten kysymään miehiltä:
- Voisitteko kertoa mitä teete, kun en oikein ymmärrä?
Ensimmäinen mies vastasi:
- Kuule, minä kaivan kuopan, seuraava mies istuttaa siihen puun, ja viimeisenä tuleva peittää kuopan ja tasoittaa mullan puun ympärille. Tänään vain sattuu istuttaja olemaan sairaana, mutta eihän me kaksi silti voida vain tumput suorina seisoa.

Demokratia vai kansanvalta

myös itse olin asuntojonossa vuokra-asuntoon 90-luvulla, jossa jonon sanottiin siihen kirjautuessani olevan 12-18 kuukautta pitkä. En kuitenkaan ollut sitä asuntoa saanut vielä neljä vuoden kuluttua (=48kk), kun oli tullut siinä välissä bosnialaisia pakolaisia, joille kaikki vapautuneet vuokra-asunnot oli annettu. Silloin minusta tuli avoimien ovien pakolaispolitiikan vastustaja. Valitettavasti pakolaisten hellimisestä joutuvat kärsimään yhteiskunnan köyhimmät ja huono-osaisimmat.

järkevästi ajatellen

Ja vuokralaiset valita niihin siten että esim. opiskelun aloitava päääsisi ensin jos tekee koko opiskelu ajaksi sopimuksen.
Kun opiskelu kestää 4-5 vuotta olisi vuokran antajankin mieli parempi kun vuokralainen on pitkään eikä tarvi niin usein tehdä remontia vanhan vuokralaisen jäljiltä.
Lisäksi jos siisti vuokralainen on 5 vuotta ei tarvi vältämättä tehdä mitään remontia.
Siksi siitä pitäisi antaa hyvitys vuokralaiselle.
Ja vuokralaisilta voitaisiin ottaa vuokra takuun lisäksi summa jolla hoidetaan tarvittavat remontit jotka täytyy tehdä vuokralaisen aiheuttamien vahinkojen takia.
Jos vahinkoja ei ole rahan saa heti takaisin kun tarkistus on tehty.
Eli avaimet luovutettu samalla asunto tarkitettaisiin yhdessä vuokralaisen kanssa.
Samoin uuden vuokralaisen tullessa avaimet luovutetaan paikan päällä ja tehdään tarkastus että kaikki on kunnossa.

luuserius

Ja otti miljardin velkaa. Rahalla rakennettiin mm. lisää liikennevalotolppia ja risteyksiä.

Saksassa samaan aikaan velkakriisin takia on valotolppia sammutettu. Saksalainen uskoo talouskuriin. Saksalaisen näkemyksen mukaan valotolppia velkarahalla pystyttämällä ei synny kestävää kehitystä.

Pitäisikö nyt kaupungin ottaa lisävelkaa ja alkaa rakentaa asuntoja eläteille ?

Jossain vaiheessa täytyy myöntää se, että tukemalla syntyy vain lisää tuettavia. Jonkinlaista markkinaehtoisuutta tarvitaan, jotta vuokrien nousu pysähtyy ja vanhojen kerrostaloasuntojen arvo kohtaa realitulot lähiöissä.

Asumiskustannukset nousevat koko ajan. Samaan aikaan taloudessa on miljardivaje. Asumistuen leikkaus voisi johtaa koko asuntokaupan hyytymiseen ja suuriin luottotappioihinkin, kun sijoittajat joutuisivat myymään vanhoja asuntoja, joissa on valtaisat hoito-yms vastikkeet. Kyse on valtavasta ongelmasta. Yksityisellä rahalla vuokra-asuntoja ei kannata rakentaa, julkista rahaa ei ole. Markkinaehtoinen asuminen olisi hyvinvointivaltion perusideologian vastainen. Sosiaalinen asuminen asumistuen varassa taas tukkii tien työvoiman liikkumislle pk-seudulle ja hidastaa taloudellin kehitystä.

Rohmar

Tuossahan tehtiin taannoin tutkimus, jonka tarkoituksena oli selvittää, millainen on keskimääräinen persu. Tulos oli:
Noin 50v. mies, ajaa mersulla, ja tienaa keskiarvoa enemmän.

Tästä voisi vetää sellaisen johtopäätöksen, että persut ovat enemmänkin työtä tekevän keskiluokan, kuin syrjäytyneiden kapinaa.