Keskiviikko 24.8.2016

Soininvaaralta avaus kouluruotsista: ”Kaksi käyttökelvotonta kieltä tasoituksena muille”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
4.1.2016 07:41
  • Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
    Kuva
    "Kaksi kieltä tasoituksena on jo aika paljon", kirjoittaa vihreiden Osmo Soininvaara.
|

Helsingin kaupunginvaltuutettu ja entinen kansanedustaja Osmo Soininvaara (vihr.) katsoo, että suomen kielen pieni kielialue on ollut Suomelle aina haitta kansainvälisillä markkinoilla.

Hänen mukaansa haitan merkitys on nyt kasvanut, kun insinööriosaaminen, joka aiemmin on taannut Suomen pärjäämisen, ei yksistään enää riitä. ”Kielimuurin takaa on vaikea menestyä”, hän otsikoi blogikirjoituksensa.

– Pieni kielialueemme tarjoaa aika kapoisen pohjan sisällön tuotannolle. Englantia äidinkielenään puhuvilla on tässä valtaisa etumatka. Muilla suuria kansainvälisiä kieliä puhuvilla mailla on etuna se, että opiskeltuaan englantia, he osaavat kahta kansainvälistä kieltä, suomalaiset vasta yhtä, Soininvaara kirjoittaa .

Hän lisää, että ”sisäpoliittisista syistä” suomalaiset opiskelevat myös toista ”lähes yhtä käyttökelvotonta kieltä”.

– Kaksi kieltä tasoituksena on jo aika paljon. Kielellinen eristäytymisemme nimittäin on osasyynä myös siihen, että tunnemme muita kulttuureja huonosti emmekä siksi menesty globaaleilla markkinoilla, emmekä verkostoidu.

Henkilöt: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Carlo Hyvönen

Osmo on tässä täysin oikeassa. Kielten opetus pitäisi nähdä enemmänkin työvälineiden opetuksena ja valita kielistä yleiskäyttöisimmät. Emme me saameakaan opeta koko väestölle.

Tuure Nyqvist

Samaa mieltä ja lisäilisin kantanani muitakin Onen "kantaa" tukevia seikkoja.

Liian monet vaikuttajat ja vallanhaltijamme vaikuttavat kyvyttömiltä ja haluttomilta käsittelemään suomalaisten enemmistön kantaa.

Mm. PH toteaa tuolla jäljempänä, ettei olisi opiskellut ruotsia ilman pakkoa. Hän katsoo hyötyneesi henkkoht. ko. pakosta. Enemmistö ei hyödy riittävästi alistamiseen ja uhrautumiseen verrattuna.

Ettei vaan tässä pakkoruotsin paapomisessakin olisi mukana, mm. intistä ja ehkä myös opiskeluympäristöissä tuttua "vitutuksen kierrättämistä"?

Olen iha marvuuvel samalla kannalla Onen kans. Hyväksyn myös Onen liennytysuhrin, suomen ja ruotsin tasapäistämisen. Ruotsinkielen ja ruotsinkielisten etuoikeutettua asemaa en hyväksy.

Samoin, terveesti ja oikeudenmukaisesti, tulisi suhtautua uskonnollisuuden asemaan mm. koko Suomessa ja sen kouluissa.

Tulisi myös tarkastella avoimesti ja terveen kriittisesti ylenpalttisen kaikensallivuuden hintaa yhteiskunnalle ja huomattavasti vähempään tyytyväiselle enemmistölle.

Ruotsinkielisten suomalaisten ja suomenkielisten ruotsiviettisten ja -kiimaistenkin teennäisyys ällöttää, kun he esittävät enemmistön menettävän yhtä sun toista ruotsinkielen pakon poistuessa.

Perusteluni ja samoin tein myös nykytilannetta oivallisempi ratkaisu:

1. Suurta enemmistöä tulee kuunnella tarkemmalla korvalla, kuin pientä vähemmistöä! Tämähän ei suinkaan ole populismia, vai tulisiko enemmistön alistua vähemmistön etuoikeuksiin?

2. Kyllä länsinaapurimme kielimisnaapureineen huolehtii ruotsinkielen asemasta ja säilymisestä, - luottakaa ruotsinkieliset suomalaiset ja suomenkieliset ruotsiviettiset ja -kiimaisetkin, itseennekin, älkääkä enää "alistako" enemmistöä suomenkielisistä?

3. Tämä "kakskielisyysalistaminen" syö lihat ja kalvaa vielä luutkin suomalaisten enemmistön luottamuksesta, järjestelmämme ja vallanhaltijoidemme ihmis- ja yksilönoikeuksien kunnioittamista kohtaan.

4. Vastoin kuin teennäisesti eri perusteluin kuvitellaan, epäoikeudenmukaisuudesta johtuva eripura järsii myös ruotsinkielen asemaa ja altistaa sitä näivettymiselle.

Ratkaisu: Ollaas myö suomalaiset taas meille ominaisella tavallamme edistyksellisiä iha yhes kielisyyksinemme, - jätetään kaikki kielipakot kerralla historiaan, ja otetaan avoimin ja luottavaisin mielin sekä avosylein voitto kotiin!

Janne Pohjala

Nyt kyllä RKP suuttuu. Jos kielestä tingitään, niin kohta ollaan sanomassa että suomenkieliset ja ruotsinkieliset voisivat matkustaa samassa bussissa, ei kun lastentarhassa.

Börje Uimonen

Varmaan tuossa on hitunen totuutta. Tosin englannin ottaa ykköskieleksi lähes koko ikäluokka, joten heikon kommunikointikyvyn takana vieraalla kielellä taitaa olla enemmän kansanluonne kuin ruotsin kielen opetus. Aikaisemmin olin huolissani venäjän kielen heikosta asemasta, mutta ainakin nykyisen eristäymisen aikana kaupankäynti Venäjän suuntaan on vähäistä ja riskialtista.

Jaakko Aalto

Soininvaaran ulostulossa on paljon enemmän kuin hitunen totuutta. Kielten opetukseen käytettävissä oleva tuntimäärä on rajallinen. Ruotsin pakollisuus on johtanut siihen, että esimerkiksi sellaisten tärkeiden kielten, kuten saksan, ranskan ja espanjan opetus on jäänyt hyvin vähäiseksi. Se on johtanut myös siihen, että taipumuksiltaan enemmän käytännöllisesti orientoituneet oppilaat joutuvat opiskelemaaan kahta vierasta kieltä, mikä on omiaan vieroittamaan heitä koulunkäynnistä ja vaikuttamaan heidän syrjäytymiseensä. Ruotsinkielisten palveluista on tietenkin huolehdittava jatkossakin, mutta ei sitä palvele se, että Ilomantsissa, Pihtiputaalla ja Sodankylässä kaikkien lasten on pakko lukea (mutta ei välttämättä oppia) ruotsin kieltä.

Jukka A Kilpiö

Se, että Englanti on yhtenä kielenä ei muuta totuutta.
Teknisesti lahjakkaat eivät monesti ole mitään kielineroja ja siksi kielten opsikelu ylipäätään pitäisi minimoida, jotta motivaatio opiskeluun ylipäätään säilyy.
Siksi Ruotsin opiskelu on yhtä tyhjän kanssa. Lisäksi:
Tarvitseeko Saksalaisen insinöörin osata mitään muuta kieltä kuin Saksaa pärjätäkseen loistavasti urallaan: ei. Ei edes Englantia.
Suomalaisen, Suomea, Ruotsia Englantia ja ehkä jopa Saksaa. Olemmeko samalla viivalla: heko heko.

Tapani Moilanen

Tositarina Ruotsista.Sipoonruotsalainen ajaa kolarin Tukholmassa.Hän puhuu niin huonoa ruåtsia että hänet viedään putkaan selviämään ennen kuulustelua.

Vesa-Pekka Sainio

Ruotsi vapaaehtoiseksi-kansalaisaloitteen myötä eduskunta hyväksyi viime keväänä alueellisen kielikokeilun toteutettavaksi, jolla mahdollistetaan toisen kansallisen kielen opiskelun sijaan jonkin muun kielen opiskelu. Tiedän hyvin, että esim. Vapaa kielivalinta ry kannattaa kokeiluiden laajentamista jatkossa muuallekin Suomeen. On tärkeää, että suomalaisten kielitaidot monipuolistuisivat. Se olisi etu sekä yksilölle että yhteiskunnalle.

Pirjo Hokkanen

No onpa siinä mielipide. Kyllä normaalijärjellä varustettu oppii useamman kuin yhden uuden kielen....itse olen lukenut suomen lisäksi neljää kieltä ja yhden lisää korvakuulolta asumalla maassa. Ruotsilla ja Suomella on vahva yhteinen historia ja kulttuuriperintö. Ruotsi on käyttökelpoinen kieli pohjoismaissa, ei siis tarpeeton kieli. Itse on tyytyväinen että aikoinaan ruotsi oli pakollinen muuten ei olisi tullut luettua. Ruotsi on rakas "vihollisemme" esim urheilussa. Ajatelkaa olisiko esim illan nuorten jääkiekko-ottelussa samaa tunnelatauksessa kuin jos vastassa olisi joku muu maa.

Mikko Kokko

Norjassa suomalaiset ja norjalaiset poliisit puhuvat keskenään englantia. Tukholmassa pärjää englannilla. Ei pohjoismaissa oikeasti suomalaisella kouluruotsilla voi kommunikoida.

Jukka A Kilpiö

Montako menestyvää (lue, voittoa tuottavaa ilman avustuksia ja tukia) yritystä olet perustanut?
Mitä teknisiä innovaatioita olet tehnyt? Montako patenttia, joista on tullut kaupallisesti menestyviä tuotteita ja valuuttatuloa Suomeen?
Kielitaidolla ei sinällään tule yhtään mitään tuloa Suomeen.
Ensin rahat sitten jonninjoutavat. Tuo peruste jollekin urheilutappelulle on jo naurettava...

Hannu Koho

Jos luit "neljää kieltä" vapaaehtoisesti, niin miksi sitten et olisi lukenut ruotsia ilman pakollisuutta? Miksi juuri ruotsi vaatii pakollisuuden?
Ja jos kerran "Ruotsilla ja Suomella on vahva yhteinen historia ja kulttuuriperintö", niin miksi suomi ei ole pakollinen kaikille ruotsalaisille kaikilla kouluasteilla?

Pirjo Hokkanen

No onpa miehillä kummallista ruotsin kielen vastaisuutta. No en ole perustanut yhtään yritystä. Asun umpisuomalaisella alueella Keski-Suomessa. Byrokraattina ennen vanhaan piti olla virkaan pyrkiessä todistus välttävästä ruotsin kielen taidosta. Nykyisin ei kai vaadita. Kyllä se elämisen ja erityisesti matkustelun tekee mielenkiintoisammaksi jos osaa kieliä. Kyllähän lähes kaikki Pohjois-Euroopassa puhuu englantia, toista on esim Italiassa, harvempi sitä puhuu vaikka opiskelevat koulussa. Siellä olet tosi ummikko jos et osaa kieltä. Tosin monille riittää ne tavanomaiset turistirysät ja tankeroenglantia puhuvat paikalliset

Sampsa Mäkelä
Vastaus kommenttiin #43

"No onpa miehillä kummallista ruotsin kielen vastaisuutta."

Tuo on hyvin yleinen virhepäätelmä. Pakkoruotsin vastustaminen ei tarkoita vielä ruotsin kielen vastaisuutta.

Tuure Nyqvist

PH, kyllä neuraaliutta ja liennytystä kaivattas täski, kielimisuskonnollisen teennäisyyden syrjäyttämiseksi.

Sinäkin puhut kuin sinun kantasi olisi ainoa oikea. Toispuolinen putkinäköinen yksisilmäisyys on pahinta. Osittainenkin harvainvalta mädännyttää luottamuksen ja yhespärjäämisen, jota taas tarvittas iha välttämäti?

Olen iha marvuuvel samalla kannalla Onen kans. Hyväksyn myös Onen liennytysuhrin, suomen ja ruotsin tasapäistämisen. Ruotsinkielen ja ruotsinkielisten etuoikeutettua asemaa en hyväksy.

Perusteluni ja samoin tein myös oivallisempi ratlaisu:

1. Suurta enemmistöä tulee kuunnella tarkemmalla korvalla, kuin pientä vähemmistöä! Tämähän ei suinkaan ole populismia, vai tulisiko enemmistön alistua vähemmistön etuoikeuksiin?

2. Kyllä länsinaapurimme kielimisnaapureineen huolehtii ruotsinkielen asemasta ja säilymisestä, - luottakaa ruotsinkieliset suomalaiset itseennekin, älkääkä enää "alistako" suomenkielisiä?

3. Tämä "kakskielisyysalistaminen" syö lihat ja kalvaa vielä luutkin suomalaisten enemmistön luottamuksesta, järjestelmämme ja vallanhaltijoidemme ihmis- ja yksilönoikeuksien kunnioittamista kohtaan.

4. Vastoin kuin teennäisesti eri perusteluin kuvitellaan, epäoikeudenmukaisuudesta johtuva eripura järsii myös ruotsinkielen asemaa ja altistaa sitä näivettymiselle.

Ratkaisu: Ollaas myö suomalaiset taas meille ominaisella tavallamme edistyksellisiä iha yhes kielisyyksinemme, - jätetään kaikki kielipakot kerralla historiaan, ja otetaan avoimin ja luottavaisin mielin sekä avosylein voitto kotiin!

Tuure Nyqvist

PH, toistan lisäyksin kommenttini, kun jotkut vaikuttavat kyvyttömiltä ja haluttomilta käsittelemään suomalaisten enemmistön kantaa tässä ko. asiassa.

Itse toteat, että et olisi opiskellut ruotsia ilman pakkoa. Katsot hyötyneesi henkkoht. ko. pakosta. Enemmistö ei hyödy riittävästi alistamiseen ja uhrautumiseen verrattuna.

Ettei vaan tässä pakkoruotsin paapomisessakin olisi mukana, mm. intistä ja ehkä myös opiskeluympäristöissä tuttua "vitutuksen kierrättämistä"?

Olen iha marvuuvel samalla kannalla Onen kans. Hyväksyn myös Onen liennytysuhrin, suomen ja ruotsin tasapäistämisen. Ruotsinkielen ja ruotsinkielisten etuoikeutettua asemaa en hyväksy.

Samoin, terveesti ja oikeudenmukaisesti, tulisi suhtautua uskonnollisuuden asemaan mm. koko Suomessa ja sen kouluissa.

Tulisi myös tarkastella avoimesti ja terveen kriittisesti ylenpalttisen kaikensallivuuden ja -huomiomisen hintaa yhteiskunnalle ja huomattavasti vähempään tyytyväiselle enemmistölle.

Ruotsinkielisten suomalaisten ja suomenkielisten ruotsiviettisten ja -kiimaistenkin teennäisyys ällöttää, kun he esittävät enemmistön menettävän yhtä sun toista ruotsinkielen pakon poistuessa.

Perusteluni ja samoin tein myös nykytilannetta oivallisempi ratlaisu:

1. Suurta enemmistöä tulee kuunnella tarkemmalla korvalla, kuin pientä vähemmistöä! Tämähän ei suinkaan ole populismia, vai tulisiko enemmistön alistua vähemmistön etuoikeuksiin?

2. Kyllä länsinaapurimme kielimisnaapureineen huolehtii ruotsinkielen asemasta ja säilymisestä, - luottakaa ruotsinkieliset suomalaiset ja suomenkieliset ruotsiviettiset ja -kiimaisetkin, itseennekin, älkääkä enää "alistako" enemmistöä suomenkielisistä?

3. Tämä "kakskielisyysalistaminen" syö lihat ja kalvaa vielä luutkin suomalaisten enemmistön luottamuksesta, järjestelmämme ja vallanhaltijoidemme ihmis- ja yksilönoikeuksien kunnioittamista kohtaan.

4. Vastoin kuin teennäisesti eri perusteluin kuvitellaan, epäoikeudenmukaisuudesta johtuva eripura järsii myös ruotsinkielen asemaa ja altistaa sitä näivettymiselle.

Ratkaisu: Ollaas myö suomalaiset taas meille ominaisella tavallamme edistyksellisiä iha yhes kielisyyksinemme, - jätetään kaikki kielipakot kerralla historiaan, ja otetaan avoimin ja luottavaisin mielin sekä avosylein voitto kotiin!

Reijo Siipola

Soininvaaran esille tuoma ongelma on vuosikymmenien ajan ollut oikein hyvin kaikkien tiedossa. Puolueet ovat voineetkin käyttää sitä ennen vaaleja äänisaaliinsa kartuttajana. Tämä on kuitenkin yksi niistä asioista, joissa kansan enemmistön ääni kantaa vain vaaliuurnille asti, sen jälkeen jokin suurempi voima tukahduttaa niin kansan kuin tässä tapauksessa järjenkin äänen.

Tuure Nyqvist

RS, aivan, voisiko olla ehkä näin:

Liian monet vaikuttajat ja vallanhaltijamme ovat vaikuttavat kyvyttömiltä ja haluttomilta käsittelemään suomalaisten enemmistön kantaa.

Mm. PH toteaa ettei olisi opiskellut ruotsia ilman pakkoa. Hän katsoo hyötyneesi henkkoht. ko. pakosta. Enemmistö ei hyödy tiittävästi alistamiseen ja uhrautumiseen verrattuna.

Ettei vaan tässä pakkoruotsin paapomisessakin olisi mukana, mm. intistä ja ehkä myös opiskeluympäristöissä tuttua "vitutuksen kierrättämistä"?

Olen iha marvuuvel samalla kannalla Onen kans. Hyväksyn myös Onen liennytysuhrin, suomen ja ruotsin tasapäistämisen. Ruotsinkielen ja ruotsinkielisten etuoikeutettua asemaa en hyväksy.

Samoin, terveesti ja oikeudenmukaisesti, tulisi suhtautua uskonnollisuuden asemaan mm. koko Suomessa ja sen kouluissa.

Tulisi myös tarkastella avoimesti ja terveen kriittisesti ylenpalttisen kaikensallivuuden hintaa yhteiskunnalle ja huomattavasti vähempään tyytyväiselle enemmistölle.

Ruotsinkielisten suomalaisten ja suomenkielisten ruotsiviettisten ja -kiimaistenkin teennäisyys ällöttää, kun he esittävät enemmistön menettävän yhtä sun toista ruotsinkielen pakon poistuessa.

Perusteluni ja samoin tein myös nykytilannetta oivallisempi ratkaisu:

1. Suurta enemmistöä tulee kuunnella tarkemmalla korvalla, kuin pientä vähemmistöä! Tämähän ei suinkaan ole populismia, vai tulisiko enemmistön alistua vähemmistön etuoikeuksiin?

2. Kyllä länsinaapurimme kielimisnaapureineen huolehtii ruotsinkielen asemasta ja säilymisestä, - luottakaa ruotsinkieliset suomalaiset ja suomenkieliset ruotsiviettiset ja -kiimaisetkin, itseennekin, älkääkä enää "alistako" enemmistöä suomenkielisistä?

3. Tämä "kakskielisyysalistaminen" syö lihat ja kalvaa vielä luutkin suomalaisten enemmistön luottamuksesta, järjestelmämme ja vallanhaltijoidemme ihmis- ja yksilönoikeuksien kunnioittamista kohtaan.

4. Vastoin kuin teennäisesti eri perusteluin kuvitellaan, epäoikeudenmukaisuudesta johtuva eripura järsii myös ruotsinkielen asemaa ja altistaa sitä näivettymiselle.

Ratkaisu: Ollaas myö suomalaiset taas meille ominaisella tavallamme edistyksellisiä iha yhes kielisyyksinemme, - jätetään kaikki kielipakot kerralla historiaan, ja otetaan avoimin ja luottavaisin mielin sekä avosylein voitto kotiin!

Matias Ahtopelto

Soininvaaran näkemyksiin on helppo yhtyä. Kahteen pieneen kieliryhmiin kuuluminen tarkoittaa, että suomalaiset lähtevät aina takakaarteesta esim. kauppaneuvotteluissa. Ruotsai muka tarvitaan pohjoismaisessa kanssakäymisessä. Harva suomalainen osaa ruotsia niin hyvin, että on tasavertainen neuvottelutilanteess ruotsalaisten kanssa. Kun molemmat osapuolet käyttävät vierasta kieltä se tasoittaa tilannetta. Ja mitä tämä turhan kielen opiskelu maksaa puhumattakaan oppimismotivaatiosta. Tämähän on asia, johon ei saa puuttua. Tältä saralta löytyisi myös mittavat säästöt näinä ankeina aikoina!

Pekka Iiskonmaki

Kun ruotsin tunnit siirretään vaikka extrana englannin kieleen, niin se vahvistaa Suomen vientiä, joka kärsii kielitaidon puutteesta. Muun maailman vapaa alkoholipolitiikka tuhoaa myös suomalaisten vientimyyntiä.

Jukka Konttinen

Kielikursseilla istuminen on tietysti lähtökohta, mutta kieltä pitäisi osata myös käyttää ja myös käyttäytyä kv. ympäristössä. Sitä varten akateemisia opiskelijoitamme pitäisi pakottaa entistä enemmän vaihtoon ulkomaille.

Pekka Saukkonen

Vahvemmat naapurivaltiot lienevät aina säätäneet heikommille naapureilleen kaikenlaisia pakko-opetuksia olipa sitten kyse vaikka kielistä, kuten täällä ruotsin opetus alemmille suomalaisille. Ja näitten tarkoitus on vain ja ainoastaan sen takia että nämä vahvemmat haluavat näin turvata 'valoitettavasta maasta' omat euilut ja etulöyntiasemansa myös jatkossa.
Tässä suhteessa meillä Suomen kansalaisilla on vielä edelleen työsarkaa oikeaan itsenäisyyteen. Ja suomalaiset ovat jo muinoin hakeneet tähän apua milloin idästä tai etelästä, nykyisin kai lähinnä EU:sta. Ja kun tämän 'vallloittaja kansa' tietää niin voimme tarkastella tästä näkökulmasta aina heidän suunnasta tulevat viestit ja neuvot, koskipa ne sitten mitä tahansa vaikka valuuttaa, yhteistyötä kansainväisessä 'politiikassa' tms.

Valloittajien tavoitteena on aina laittaa valoitettavat itse maksamaan heidän valloitus- ja elättämiskulut, koska omastamielestään 'he ovat niin hyviä'.

Teemu Rajalammi

Sinä opit hyvin kielia kun sinulla on hyvä kielipää eli olet kielellisesti älykäs. Älä yleistä sitä kaikkiin. Matemaattis-looginen älykkyytesi ilmeisesti on hieman heikompi kun katsoo noita muita argumenttejasi. En kerta kaikkiaan tajua mitä urheilu kuuluu tähän asiaan.

Heikki Paananen

Ilmeisesti kommentoija Jokisen motiivina oli tarve kertoa, että hän osaa useampaa kieltä, kuin ihmiset keskimäärin.

Kommentoija Jokinen voisi myös kertoa, sujuuko esimerkiksi Newton-Raphson-iterointi samalla vaivattomuudella. Vastaus lienee "ei sellaista kenenkään tarvitse osata". Huoh tuota tuulipukujen kahinaa.

Pirjo Hokkanen

Olen kyllä saanut teknisen alan yliopistokoulutuksen. No urheilun halusin ottaa esiin siksi että se osaltaan kuvastaa meidän läheisiä suhteitamme Ruotsiin. Kyllähän e käymme kauppaa myös Ruotsin kanssa puhumattakaan kulttuuri ym yhteisyöstä. Viime aikoina on puhuttu myös jonkinlaisesta puolustusyhteistyöstä Ruotsin kanssa.

Sampo Honkala

Hieman mutkat suoraksi esitetty näkemys. Todellisuudessa kielellisestä altavastaajan asemasta on ollut se seuraus, että Suomessa on ollut pakko kehittää koulutusjärjestelmää sellaiseksi, että huomattava osa ihmisistä osaa enemmän kuin äidinkielensä. Moni maa, jossa ihmisten äidinkieli on joku maailmankielistä, pääsee tietysti helpommalla - ja menettää sen edun, minkä kovemmasta työstä koulunkäyntinsä eteen suomalaiset ovat saaneet. Todellisuudessa suomea ja ruotsia puhuu yhteensä yli 15 miljoonaa ihmistä, jotka elävät useilla mittareilla maailman menestyneimmissä, vauraimmissa ja vakaimmissa maissa - eli ei tuo pienen kielen aiheuttama haitta kovin merkittävä voi olla. Sadat miljoonat ihmiset puhuvat kiinaa, mutta elävät köyhässä puoluediktatuurissa pilalle saastuneen maan keskellä.

Eeva Vallius

Kiitos Soininvaaralle hyvästä keskustelun avauksesta. Niin kauan kuin tätä ruotsin kielen asemaa Suomessa ei saada oikealle tolalleen, siitä on jaksettava puhua. Sen pakko-opiskelu tekee syntyjään suomenkielisistä (erityisesti niistä joita kiinnostavat jotkut muut opintoaiheet) toisen luokan kansalaisia monissa työtehtävissä, joissa sitä muodollisesti edellytetään, mutta ei käytännössä tarvita. Lisäksi pakolliset ruotsinkieliset/kaksikieliset palvelut sekä ruotsinnoskäännöstyöt kaksikielisissä kunnissa antavat etusijan työmarkkinoilla syntyjään kaksikielisille kansalaisille. Näissä vaatimuksissa jäävät suomenkieliset vähemmistön asemaan, vaikka kaksi- tai ruotsinkielisten tarpeet esiin nostetaan.
Suomen kieli on vähemmistökieli maailman mittakaavassa, ja siihen pitää panostaa koulutuksessa entistä enemmän ja sen käyttöä suosia myös tieteen teossa. Ennen kaikkea sen tulisi riittää virkakieleksi Suomessa. On koulutettava eri kieltä taitavia ihmisiä Suomessa asuvien vähemmistöjen palveluita varten, mutta meidän kaikkien ei tarvitse kaikkea hallita.

Pentti Westerholm

Ei ruotsinkielessä mitään vikaa ole.Jokainen saa sitä opiskella tarpeen mukaan.Suuri vika on siinä,että sitä pitää opiskella pakolla vaikka sitä ei ikinä tarvisikaan.Tämä on ns.lehmäkaupalla" vahvistettu pakkolaki" joka on syytä purkaa mahdollismman pian.Esimerkki:eduskunnan kyselytunnilla edustaja esittää kysymyksen myös ruotsiksi,ministerit vastaavat vain suomenkielellä.Tilanne vaikutaa enemmän koomiselta kuin tarkoituksenmukaiselta.

Nita Hillner

Kieliä pitäisi opiskella jo päivätarhassa (leikin varjolla). Pieni lapsi omaksuu monta kieltä luonnostaan. Joillekin ihmisille säilyy lapsen kyky oppia kieliä hyvin aikuiseksi asti, mutta suurimmalle osalle ei.

Jarkko Haarla

Olen ruotsinkielinen ja käynyt Hankenin Åbo Akademissa.
Muita kieliä Englanti + Saksa.

Hyvä.

25 työvuoden aikana olen tähän mennessä olen käyttänyt Ruotsia noin kymmenen kertaa, Saksaa + Englantia päivittäin. Joskus eksyneitä turisteja voi neuvoa kadulla tai ilahduttaa jotain vaasalaista puhumalla ruotsia. Ranskan / Espanjan / Italian kielten puute hyvin pitkälti vaikeuttaa menestymistä kyseisten kielten markkinoilla... aivan päivänselvä juttu.

Ruotsi on Suomen tapainen pikku kikare tuolla oikeassa maailmassa niin markkinana kuin kielenäkin, että mitä pikemmin päästään irti Ruotsinkielen pakkosyötöstä niin sitä parempi se on Suomelle. Perinnöstä tai perinteistä on ihan turha puhua kun koko muu maailma puhuu rahasta ja kilpailukyvystä... Onhan meillä pitkä yhteinen historia venäjänkin kanssa, miksei siis opeteta vielä kolmatta turhaa kieltä pakolla?

Ruotsi pois, kaksi vierasta kieltä pakollisiksi, kolmas valinnaiseksi. Tällä tapaa saataisiin lukioista lähtevät olemaan vahvoilla edes kahden ulkomaisen ison kielen kanssa ja edes välttävä kolmannen kanssa.

Ei, en laita omia lapsiani Ruotsinkieliseen kouluun... ja opetan nyt jo 1+3 luokkalaisille Englantia kotona.

M Juhani Tuovinen

Soininvaara puhuu järkeä. Pakkoruotsin opiskelusta saata hyöty on olematon.
Yleensäkin voitaisiin kyseenalaista koulutusinventointien hyöty maassamme kun
taksinkuljettatkin ovat maistereita ja tohtoreita on vaikka työtä tai toimea satoja.
Heidän kouluttamiseen käytetyt resurssit olisi voitu käyttää tehokkaamminkin.
Koulutuksen määrä ei ole mikään itseisarvo.

Ville Mäki

Se on fakta, että pakkoruotsi vie resursseja muiden tärkeämpien kielten opiskelusta. Ruotsilla ei edes pärjää muualla kuin Skandinaviassa ja suurin osa skandinaaveista ymmärtää englantia. Tämä on antannut Ruotsille selkeän kilpailuedun, kun siellä koululaiset voivat valita englannin ja ihan minkä tahansa muun kielen. Tätä vapautta ei suomalaisilla ole.

Monet muutkit syyt puoltavat pakkoruotsista luopumista. Ei sille edes ole järkiperusteita.

Jari Rutanen

Yksi pakollinen ei-äidinkieli riittää peruskoulussa ja sekin pitää oppia puhepainotteisesti ekaluokalta lähtien.

Kun yksi kieli on sujuvaa, oppii uuden kielen tarpeen vaatiessa muutamissa kuukausissa.

Lukiossa voisi olla pakollinen ruotsin kielen alkeiskurssi.

Vesa-Pekka Sainio

Suomalaisten enemmistö luopuisi pakkoruotsista, käy ilmi lähes kaikista kyselyistä joita on lähivuosikymmeninä toteutettu. Mutta silti pakko on ja pysyy - ongelmana on tietyt päättäjät, vaikuttajat ja eturyhmät, jotka pitävät ns. kaksikielisyyden kulissit pystyssä vaikka miten hampaat irvessä. Riittäviä muutoksia kielipolitiikkaan tulee ajan myötä, mutta siihen mennee pari-kolme vaalikautta. Työ muutosten saavuttamiseksi vaatii todella pitkäjänteisen, suunnitelmallisen ja rautaisen asenteen.

Toni Salo

Osmo on täysin oikeassa. Sattumoisin opiskelemme jo yhtä yhteistä kieltä ruotsalaisten kanssa, nimittäin englantia, niin mihin tarvimme enää toista? Ruotsin kieli on Suomen koulujen ehdottomasti turhin pakollinen oppiaine, ja se lähinnä vain vie turhaan tunteja kalenterista - puhumattakaan että ruotsin kieli kustantaa vuosittain kymmeniä miljoonia euroja opetuskulujen muodossa, niin peruskoulussa, toisella asteella kuin korkeakouluissakin. Lisäksi pahimmillaan motivaation puutteessa viime tinkaan jätetyt ruotsin opinnot hidastavat opiskelijoiden valmistumista, josta aiheutuu vain lisäkuluja ja menetettyjä potentiaalisia työssäolokuukausia. Ja kyllä, sama pätee myös ruotsinkielisten suomenopintoihin - jokainen opiskelkoon sen verran kuin ko. kieltä kokee tarvivansa.

Olin kieltämättä järkyttynyt kuullessani että viimeksi tehtiin täysin järjenvastainen päätös lisätä kyseisen turhakkeen opetusta ja aloittaa se jo peruskoulun kuudennella luokalla. Jo valmiiksi käytettiin ruotsin opiskeluun yläasteella ja lukiossa lähes yhtä paljon aikaa kuin matematiikkaan tai englantiin, mutta ilmeisesti nyt on todettu että ruotsin kieli on suomalaiselle ja Suomen kilpailukyvylle jollakin tavalla tärkeämpää kuin vaikkapa se matematiikka, reaaliaineet tai oikeasti kansainväliset kielet.

Andreas Stenberg

Jos Soinivaaran tilanne analyysi on paikkaansa pitävä syy on vankasti suomalaisten yritusjohtajen korvien välissä ei esim kuin sanotussa pakkoruotsissa. Hyvää markinointia kielellä kun kielellä on ostettavissa, joko alihankijalta tai palkaamalla ko kielenpätevyytä omasvan. EI sitä maailmallakään käytetä markinoinnissa henkilö jolla ei Ole tarvittava kielellinen päteevyys tämä täysin riippumatta onko jo kieli ko henkilön oma alunperinen kieli vai ei. Jätetään tämä surkuttelu sikseen: "kaikki menis iha hyvin joss ei olisi pakko ruotsia" tai mitä muuta ulkopuolista tekijää pystyy vain löytämään.

pekka numminen

Ehdotukseni: Suomeen 3 virallista kieltä, suomi, ruotsi ja englanti. Jokaisen koululaisen täytyy opetella näistä kolmesta kahta. Kun kaksi suomalaista kohtaa missä tahansa, niin heillä on aina vähintään yksi yhteinen kieli.

Tuiccu Karhu

Henkilökohtaisesti voin sanoa, että on paljon helpompi oppia englantia, saksaa ja ranskaa jos taitaa ruotsinkielen. Kaksikielisissä kaupungeissa sen ruotsin/suomenkielen saa ikäänkuin lahjaksi, mutta ruotsinkieliset oppivat helpommin nuo edellä mainitut kielet. Toisaalta, vaikka kirjoittaisi xl:n yo-kirjoituksissa, et välttämättä osaa sitä yhtään käyttää... Terveisin, Hangon Keksi

Ari-Vesa Parviainen

Ei kaiketi kukaan Soininvaaraa tyhmäksi kehtaa väittää? Heppu puhuu tuossa asiaa.
Suomi panostaa (syyt ovat erikseen) väärään koulutukseen. Hyöty jää puuttumaan.

Väkisin opetetulla kouluruotsilla ei ole mitään käyttöä reallimaailmassa. Tukholman nakinmyyjätkin osasivat tietää jo 70- luvulla, mitä "yks makkara" tarkoittaa.
Samma på kouluruotsilla ei heille oikein valjennut. Tumma oli ihonsa.

Kanssakäyminen kantaruotsalaisten kanssa tapahtui tuolloin englannin kielellä. Saksakin osin kelpasi. Noilla kielillä olimme tasa- arvoisia, suomenruotsi lähinnä vain huvitti heitä, eivät selvää saaneet.

Arvelivat Skånelaisiksi ,tai ehkä olevamme kotoisin Gottlannista. Hävetti tuo, Finjäveleitä kun olimme.

Niimpä heitettiin kouluruotsi nurkkaan, puhuttiin englanniksi, ja kaikki sujui hyvin.
Tuo siis 70- luvulla. Nyt lie entistä selvempää mitä kieltä tarvitaan, oikeasti.

Elina Kivi

Voi pyhä jysäys!!! KAIKKI mun tuntemat suamee ja ruåttia puhuvat ihmiset on paljo monikulttuurisempia kun ykskiäliset, egosentriset britit konsanaan! ONNEKS oon saanu oppia neljä kiältä ihan tavallisessa suamalaisessa kansan koululaitoksessa! KIITOS siittä! Mutta en kylä Soinivvaaraa arvosta muutonkan pätkääkän! Kannattas harkita nopeesti muuttoo vaikka ranskaan taikka saksaan, joissa osataan arvostaa omaa kultuuria ja kiältä ja menestytääj juur siks, ninkum muutos Ruottissaki!

Sampsa Mäkelä

Tämä herättää kysymyksiä. Millä tavoin Suomessa asuvat ruotsinkielet eroavat kulttuurisesti suomenkielisistä muuten kuin äidinkieleltään? Onko Suomessa olemassa oma, selkeästi erottuva ruotsinkielisten kulttuuri?

Eero Nevalainen

En ole vielä ehtinyt lukea Soininvaaran kirjoitusta joten en tiedä tuleeko tuo sana "kouluruotsi" sieltä vai Usarin toimittajalta. Pakkoruotsin puolustelijathan harrastavat kielipelejä, joista yksi on se että pitäisi aina puhua "kouluruotsista" silloin jos kritisoidaan nimenomaan pakollista kouluruotsia. Tämä sotkee käsitteet tehokkaasti ja väittää, että argumentoitaisiin jotain mitä ei oikeasti sanota.

Matias Ahtopelto

Eeva Vallius kiteytti asian. Ei ole pelkästään kyse pakkoruotsista, vaan myös suuremmasta ongelmasta. Mitä tämä pakkoruotsi maksaa ja ketkä siitä hyötyvät. Munnikurkkiossa ja Möhkössä pakkoruotsia opiskelevia ei paljon lämmitä väitteet sen tarpeellisuudesta pohjoismaisessa kanssakäymisessä. Hän otti myös esille tämän kääntäjien armeijasta aiheutuvat mittavat kustannukset. Tästä löytyisi myös apuja säästöpäätöksiin. No tämän esittäminen on majesteettirikos ellei enemmän.

Tuure Nyqvist

Olen iha marvuuvel samalla kannalla Onen kans. Hyväksyn myös Onen liennytysuhrin, suomen ja ruotsin tasapäistämisen. Ruotsinkielen ja ruotsinkielisten etuoikeutettua asemaa en hyväksy.

Perusteluni ja samoin tein myös oivallisempi ratlaisu:

1. Suurta enemmistöä tulee kuunnella tarkemmalla korvalla, kuin pientä vähemmistöä! Tämähän ei suinkaan ole populismia, vai tulisiko enemmistön alistua vähemmistön etuoikeuksiin?

2. Kyllä länsinaapurimme kielimisnaapureineen huolehtii ruotsinkielen asemasta ja säilymisestä, - luottakaa ruotsinkieliset suomalaiset itseennekin, älkääkä enää "alistako" suomenkielisiä?

3. Tämä "kakskielisyysalistaminen" syö lihat ja kalvaa vielä luutkin suomalaisten enemmistön luottamuksesta, järjestelmämme ja vallanhaltijoidemme ihmis- ja yksilönoikeuksien kunnioittamista kohtaan.

4. Vastoin kuin teennäisesti eri perusteluin kuvitellaan, epäoikeudenmukaisuudesta johtuva eripura järsii myös ruotsinkielen asemaa ja altistaa sitä näivettymiselle.

Ratkaisu: Ollaas myö suomalaiset taas meille ominaisella tavallamme edistyksellisiä iha yhes kielisyyksinemme, - jätetään kaikki kielipakot kerralla historiaan, ja otetaan avoimin ja luottavaisin mielin sekä avosylein voitto kotiin!

Sauli Harju

Suomen ja Ruotsin kielen sais heittää kouluista ulos. Pitäs tehdä kaikki Englanniks, vaikka se hävittää meidän kielen, niin se nostaa Suomen korkeemmalle kansainvälisesti ja poistaa kielimuurin.

Tästähän saan taas hirveesti lokaa niskaani, mutta aivan sama. Tämä on totuus jota kukaan ei voi kieltää.

Tuure Nyqvist

Toistan lisäyksin kommenttini, kun jotkut vaikuttavat kyvyttömältä ja haluttomalta käsittelemään suomalaisten enemmistön kantaa.

Itse toteat, että et olisi opiskellut ruotsia ilman pakkoa. Katsot hyötyneesi henkkoht. ko. pakosta. Enemmistö ei hyödy tiittävästi alistamiseen ja uhrautumiseen verrattuna.

Ettei vaan tässä pakkoruotsin paapomisessakin olisi mukana, mm. intistä ja ehkä myös opiskeluympäristöissä tuttua "vitutuksen kierrättämistä"?

Olen iha marvuuvel samalla kannalla Onen kans. Hyväksyn myös Onen liennytysuhrin, suomen ja ruotsin tasapäistämisen. Ruotsinkielen ja ruotsinkielisten etuoikeutettua asemaa en hyväksy.

Samoin, terveesti ja oikeudenmukaisesti, tulisi suhtautua uskonnollisuuden asemaan mm. koko Suomessa ja sen kouluissa.

Tulisi myös tarkastella avoimesti ja terveen kriittisesti ylenpalttisen kaikensallivuuden hintaa yhteiskunnalle ja huomattavasti vähempään tyytyväiselle enemmistölle.

Ruotsinkielisten suomalaisten ja suomenkielisten ruotsiviettisten ja -kiimaistenkin teennäisyys ällöttää, kun he esittävät enemmistön menettävän yhtä sun toista ruotsinkielen pakon poistuessa.

Perusteluni ja samoin tein myös nykytilannetta oivallisempi ratlaisu:

1. Suurta enemmistöä tulee kuunnella tarkemmalla korvalla, kuin pientä vähemmistöä! Tämähän ei suinkaan ole populismia, vai tulisiko enemmistön alistua vähemmistön etuoikeuksiin?

2. Kyllä länsinaapurimme kielimisnaapureineen huolehtii ruotsinkielen asemasta ja säilymisestä, - luottakaa ruotsinkieliset suomalaiset ja suomenkieliset ruotsiviettiset ja -kiimaisetkin, itseennekin, älkääkä enää "alistako" enemmistöä suomenkielisistä?

3. Tämä "kakskielisyysalistaminen" syö lihat ja kalvaa vielä luutkin suomalaisten enemmistön luottamuksesta, järjestelmämme ja vallanhaltijoidemme ihmis- ja yksilönoikeuksien kunnioittamista kohtaan.

4. Vastoin kuin teennäisesti eri perusteluin kuvitellaan, epäoikeudenmukaisuudesta johtuva eripura järsii myös ruotsinkielen asemaa ja altistaa sitä näivettymiselle.

Ratkaisu: Ollaas myö suomalaiset taas meille ominaisella tavallamme edistyksellisiä iha yhes kielisyyksinemme, - jätetään kaikki kielipakot kerralla historiaan, ja otetaan avoimin ja luottavaisin mielin sekä avosylein voitto kotiin!

Jari Rahkonen

Soininvaara on oikeassa, kuten niin monet muutkin asian aikaisemmin esiin nostaneet. Valittetavasti tässäkin maassa demokratia on näennäistä sillä todellinen vallan haltija on edelleen pieni, ruotsia äidinkielenään puhuva eliitti. Poliittinen johtomme on näiden varakkaiden ihmisten talutusnuorassa ja siksi mitkään kansalaisaloitteet eivät tule asiaan vaikuttamaan. Muutos vaatinee vielä muutaman sukupolven vaihdon tai vallankumouksen, mutta periksi emme anna!

Esa Mäkinen

Kannatan kielivapautta perusopetuksessa, kaikin mokomin ja siitä vaan. Lukioonpääsyn edellytyksenä voidaan sitten pitää toisen kotimaisen kielen opintoja vähintään B-kielen laajuisina opintoja ja vähintään arvosanan 7 saavuttamista päättötodistuksessa. Tämä ratkaisu aikaansaisi paljon hyvää sekä perusopetuksessa ja lukioissa. Myös ammattikoululaisten taso nousisi.