Perjantai 29.7.2016

Professori: ”Suomi on hakusessa – Hyvinvointivaltion mureneminen on totta”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
9.2.2016 18:33
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Suomessa kamppaillaan nyt siitä, mitä suomalaisuus on, arvioi professori Markku Kangaspuro.
|

Suomi valmistautuu jo ensi vuoden 100-vuotisjuhlavuoteen, mutta ennen kuin maa on täyttänyt vielä 99 vuotta, suomalaiset käyvät kamppailua siitä, mitä suomalaisuus on. Näin arvioi Aleksanteri-instituutin varajohtaja, professori Markku Kangaspuro.

Kangaspuro arvioi, että aiemmin suomalaisuus on perustunut vahvaan koulutususkoon – että pienenä kansakuntana Suomi pärjää maailmassa vain korkealla koulutuksella; vahvaan työn eetokseen – että sisukkuus ja ahkera työ luovat hyvinvointia ja vakaat tulot; pieniin tuloeroihin ja tasa-arvoon.

– Nyt meille sanotaan, että se ei enää ole mahdollista. Tässä retoriikassa on iso muutos, että miten suomalaisuutta kuvataan, Kangaspuro toteaa.

Kangaspuro tunnistaa julkisesta keskustelusta, että rinnalle on noussut ainakin kaksi uutta vaihtoehtoa, hienosti sanottuna diskurssia, joilla suomalaisuutta yritetään määritellä uudelleen.

– Yksi valtavirtavaihtoehto on tällainen, sanoisin jopa sosiaalidarvinistinen ajattelutapa, että tuloeroja pitääkin kasvattaa. Pohjoismaiseen yhteiskuntaan ei ole enää varaa, vaan siitä on luovuttava. Ja että universaalit hyvinvointivaltion oikeudet eivät kuulu enää kaikille, eikä niitä ole valtion tehtävä edes tarjota, Kangaspuro sanoo.

Toinen etenkin pakolaiskeskustelun mukanaan tuoma puhetapa on ihmisten yhdenvertaisuuden kiistäminen ja ihmisten asettaminen eriarvoiseen asemaan uskonnon tai syntyperän vuoksi.

– Yksi tapa perustella tätä on taloudellinen lähtökohta. Että kun talous on muutenkin ongelmissa ja omat kansalaiset ja heidän hyvinvointipalvelunsa vaarassa ja Kreikkaan kaadetaan rahaa, niin ei ole taloudellisesti enää varaa pitää kaikkia samanarvoisina. Onhan se aika rankkaa, professori toteaa.

Keskustelu siitä, minkälaisen suomalaisen yhteiskunnan kuuluisi olla ja mitä suomalaisuus on, ei ole sinänsä poikkeuksellista tai yllättävää, Kangaspuro tulkitsee. Päinvastoin hän katsoo, että se on luonnollista, koska Suomi on kriisissä.

– Me emme ole enää korkean teknologian vientimaa, jonka taloudessa olivat kivijalkoina Nokia, metsäteollisuus ja metalliteollisuus. Nyt me olemme syvässä lamassa. Me olemme uskoneet, että euro pitää taloutemme vakaana ja olemme leimallisesti halunneet olla eurossa sekä Euroopan ytimissä ja eurooppalaisempia kuin eurooppalaiset.

– Sosiaalisella kriisillä tarkoitan, että ennätyssuuret leipäjonot kiemurtelevat ympäri Helsinkiä, huono-osaisuus ja köyhyys lisääntyvät. Tässä suhteessa hyvinvointiyhteiskunnan mureneminen on totta ja se on selvä asia. Nyt ei enää keskustella siitä, minkälaisia sosiaalisia uudistuksia voitaisiin tehdä, vaan mistä leikataan.

Tämän keskustelun rinnalla käydään Kangaspuron mukaan väittelyä siitä, millainen asema Suomelle on Euroopassa ja Euroopan unionissa. Kun 1990-luvun lopulla suuntana olivat Euroopan ytimet ja myöhemmin euro, on näitä ratkaisuja nyt alettu kyseenalaistaa. Professori pohtii, että kun taloudelliset lupaukset eivät täyttyneet, on myös eurooppalaiset käsitykset demokratiasta ja ihmisoikeuksista voitu haastaa.

Lisäksi Ukrainan kriisin myötä Suomi on ajautunut poikkeuksellisesti vastakkain Venäjän kanssa.

– Ukrainan kriisi tavallaan konkretisoi sen, että ensimmäisen kerran sitten toisen maailmansodan jouduimme eri puolille rintamaa kuin Venäjä. Se aiheutti hämmennystä, että miten tilanteessa pitäisi toimia. Mentiin EU-sanktioihin mukaan ja ollaan oltu yhdessä EU:n kanssa esittämässä vaatimuksia Venäjälle, mutta Venäjän kanssa pitää silti elää. Meillä on ollut pitkä menestyksekäs historia pärjätä Venäjän kanssa - erilaisten hallitsijoiden kanssa - ja nyt yksi perusasetelma muuttui Ukrainan kriisin myötä ja toi omat komplikaationsa.

– Se pelkistyy nyt ehkä ennen kaikkea kysymykseen sotilaallisesta liittoutumisesta ja Natosta. Mitä seurauksia turvallisuuspolitiikkaan pitäisi olla tällä muuttuneella tilanteella? Tämä on ihan selvästi iso kipuilun paikka.

– Tässä ollaan näkemykseni mukaan hirveän monen kysymyksen osalta ”hakusessa”, Kangaspuro päättää.

Henkilöt: 
Paikat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Suomen ongelmat alkoivat, kun Neuvostoliitto romahti. Hetken hengähdystauko saatiin kauppasuhteisiin Putinin populismipolitiikan (keskiluokka pidettiin tyytyväisenä öljyrahoilla) kaudella. Kun Venäjän talous taas romahti, kiltti Eu-Suomi maksaa hintaa.

Aimo Wiren

Suuri ongelma Suomessa on kaupunkilaisgenomin keskeneräisyys. Peräkamarin pojista on vaikea tehdä menestyviä sosiaalisesti lahjakkaita kaupunkilaisia. Jo temperamentissa on ongelmia. Kaupunkilainen syntyy sukupolvien mittaisen luonnonvalinnan tuloksena.

Eero Nevalainen

"Yhdenvertaisuus" onkin vähän ongelmallinen käsite siten kuin miten sitä Suomessa käytetään, koska se sallii hyvin eri tasoilla liikkuvien oikeuksien mainitsemisen samassa virkkeessä, ja tätä mahdollisuutta hyödynnetään surutta.

Eli jos ajatellaan vaikkapa käsitettä "ihmisarvo" -- siis se aikuisten oikeasti universaali sellainen -- jonka varmasti harvempi täysipäinen ihminen kiistää. Tämähän tarkoittaa sitä, että ihmistä ei pidetä vaikkapa orjuudessa tai lähetetä tuhoamisleireille. Sitten ihan toisessa päässä tarvehierarkiaa liikkuu vaikkapa suomalainen sosiaaliturva, joka on kuitenkin täysin sidoksissa suomalaisen yhteiskunnan rahoituspohjaan ja periaatteisiin. Nyt kuitenkin ihmisiä pitää kohdella "yhdenvertaisesti", ja jos et vaikka sosiaaliturvan suhteen kohtele, niin sitten vedetäänkin jostain puskista joku ihmisarvokortti..

Jari-Jukka Annala

Mielestäni se, että pieneläkeläinen näkee Suomessa nälkää, kun rahat eivät riitä ruokaan terveydenhuoltomenojen, lääkekulujen, sähkön, vuokran, puhelimen ja muiden välttämättömien kuluerien jälkeen on ihmisoikeuskysymys. Eläkkeen tason pitää olla sellainen, että sillä tulee toimeen. Tekisi itse kullekin hyvää silloin tällöin miettiä, mitä sillä alle 700 eurolla oikeasti saa. Kyllä se ruokaan riittäisi hyvinkin, mutta muut kulut ovat suuret. Ei ole varaa käydä kahvilassa ja ihmisten ilmoille ei oikein viitsi vanhoissa kuluneissa kirpputorivaatteissa lähteä. Kaiken maailman eläkeläisrientoja on kyllä tarjolla, mutta ei näille köyhimmille. Jos ei ole varaa minkäänlaiseen esimerkiksi kulttuuriharrastukseen on elämä kaikekseen aika arvottoman oloista. Puhutaan korulausein syrjäytymisen ehkäisemisestä, mutta toisaalta syrjäytetään osa kansasta. Ei ole ihan reilua.

Kalle Karvinen

Suomalainen teollisuus- ja palvelutuotanto rakennettiin sodan jalkeen lahes tyhjasta kansalaisten erittain kovilla ponnistuksilla tarkoituksena luoda toimeentulo ja hyvinvointia jokaiselle suomalaiselle.

80- ja 90 luvuilla se pelailtiin yksityiseen hallintaan jonka jalkeen sita on viimeiset 15 vuotta tyhjennetty harvojen ja valittujen taskuihin.

Yritykset puristavat loysat pois jarjestelemalla, halpuuttamalla, myymalla ja siirtamalla halpamaihin. Tuloksena paaomantuotto nousee, kurssit kohoavat ja optiot laukeavat.

Toisaalla ihmisia siirtyy kortistoon, alihankkijoita konkurssiin ja palveluyritykset karsivat kun yhteiskuntaan palkkatuloista valuva rahavirta ohenee.

Lisaksi julkisen talouden kantokyky heikkenee kun tulot pienenevat ja kustannukset kasvavat. On leikattava ja yksityistettava.

Kun tata samaa rulettia pyoritetaan riittavan kauan ja riittavan aggressiivisesti niin lopulta kaikki tulot ovat paaomatuloja, kaikki tavalliset ihmiset seisovat leipajonoissa ja oy suomi ab sta on tullut puhdasverinen banaanivaltio.

Teen toita vanhusten parissa ja heista monet ovat tasta erittain katkeroituneita ja vihaisia. He rakensivat hyvinvointikoneen sen vuoksi etta se tuottaisi hyvinvointia tuleville sukupolville. Ei senvuoksi etta muutama huijari kourii lopulta kaiken omiin taskuihinsa.

Leila Hovatov

Kaikki huononnukset johtuvat EU: in liittymisestä. Siitä on seurannut ns tavalliselle ihmisille työttömyyttä ja valtio on köyhtynyt, kun unioniin on hyväksytty mukaan maita, joitai ei olisi ikinä pitänyt ottaa mukaan.

Matti Loikkanen

Kyllä kaikki ongelmat ovat kotitekoisia. Tuotteen hinta on sama laskettimpa se markoissa tai euroissa. Jos suomalaiset tuotteet mene kaupaksi, niin turha siitä on syyttää ketään muita.

Olavi A Honka

Syynä murenemiselle ovat poliittiset päätökset. Jatkuavia lakeja ja säädöksiä jotka nostavat kustannuksia. Vastauksena poliitikoilla nostaa erilaisia veroja ja maksuja. Tätä kierrettä on jatkunut vuosia ja nyt on vetävän pää kädessä. Ongelmat ovat täysin kotikutoisia, ei EU:n tai euron aiheuttamia. Maata "johtaa" EK ja AY-liike, poliitikot peesaa, kukaan ei tee päätöksiä, jossa omista eduista joutuisi tinkimään, ne ovat "epämukavia".

Matti Loikkanen

Suomalaisia euroja tuhlataan kaikkein eniten Suomessa. Ja nyt sitten ollaan lievästi sanottuna lirissä. Hallitus on kyvytön paikkaamaan mitään kun todellinen valta on työmarkknaosapuolilla. Lisäksi ay-liitot eivät edes tunnusta, että mitään ongelmaa olisi. Kreikassakaan ei ollut mitään ongelmaa niin kauan kun velkarahaa riitti.

Carolus Linden

Näyttää ilmeiseltä, että ainoa toivomme voi olla luottaa hallituksen kykyyn saada aikaan toimenpiteitä, jotka johtavat allikosta muuaalle kuin ojaan. Ei kai ihmeiden aika vieläkään ole täysin sivuutettu mahdollisuus.

Pekka Salmi

Valtion verotulot ovat jatkuvassa kasvussa. Menojen on vain rahaa ja etuisuuksia jakamalla annettu kasvaa vielä lujempaa vauhtia. Julkinen sektori on kasvanut mittavasti, nelinkertaistunut 1950-luvulta, kun yksityisellä sektorilla on nykyisin vähemmän työllistettynä.

Säästettävää varmasti on, jotta avainpalveluihin saadaan panostuksia.

Juha Tolvanen

Entiseen ei ole paluuta. Minulta lähti 50€ tililtä vuoden alusta kompensointia lääkekuluihin. Ei ole kukaan kiittänyt eikä muutakaan. Olisipa se muillakin noin helppoa. Osallistuminen säästöihin. Näyttää vaikealta. Kaikkein huonommilta se kuitenkin näin helposti käy! Hävetkää hallitus isoine palkkoineen. Surkeata.

Hannu Mononen

Kuuluisa "suomalaisuuden lottovoitto" on ollut paljolti uskomusta subjektiivisiin oikeuksiin kaikesta mahdollisesta, sekä siitä, että lystin maksajana on aina se kuuluisa Joku Muu.

Nyt tämä illuusio on tulossa tiensä päähän, ottaessamme oman työikäisen ja periaatteessa työkykyisen passiiviväestömme jatkoksi turvapaikan verukkeella tulevia siipeilijöitä sukuineen kaukaisista maista. Nämä eivät elinikänään tule kattamaan aiheuttamiaan kuluja yhä vähemmäksi käyville veronmaksajille. Jos omaa tyhmyyttämme otamme vastataksemme heidän kestityksestään, saamme kyllä ansiomme mukaan.

On aika heittää hyvästit uskomukselle elintason jatkuvasta noususta Suomessa -- eihän sellaista ole kukaan meille luvannut. Kalle Päätalon Iijoki-sarjassaan kuvaama sotia edeltäneen Taivalkosken Suomi saattaa olla lähempänä sitä, mihin on pakko palata kun runsaskätisiin vastikkeettomiin etuuksiin ei kerrassaan enää ole mahdollisuutta.

Toivottavasti saamme sentään elää rauhan aikaa. Eihän sitäkään ole kukaan meille luvannut, ja voimme omaa tyhmyyttämme sössiä senkin jos nuukailemme puolustuskyvyssämme nykyiseen tapaan huonontuneessa turvallisuustilanteessa.

Matti Lappalainen

´Venäjän ja itä-Euroopan tutkimuslaitos kommentoi välillä Suomenkin asioita. Kangaspuro on tunnettu Suomi-Neuvostoliiton seuran aktivisti ja taistolaistaustaisen Rauhanpuolustajien puheenjohtaja. Tausta taustana kirjoitukselle.

Teemu Terava

Huoltosuhde on muuttunut. Kun hyvinvointiyhteiskuntaa alettiin rakentaa, kahta ansaitsevaa kohti oli yksi ei-ansaitseva.
Katsokaapa VMn käppyröistä millainen hyvinvointiyhteiskunnan huoltosuhde on nyt.
Meillä ei jatkossa ole varaa rahottaa nykyisen kaltaista hyvinvointiyhteiskuntaa nykyisellä tulo- ja kustannusrakenteella. Ansaitsevien tulot eivät enää riitä elätettävien elättämiseen.

Hannu Mononen

Ansaitsevien tulot eivät enää riitä elätettävien elättämiseen -- vaikka elätettävät tulisivat vain omasta takaa. Puhumattakaan, kun heitä haalitaan tänne ehdoin tahdoin lisäksi myös Lähi-Idästä, Afrikasta ja Afganistanin keskiluokasta. Poliittinen itsepetoskaan ei sentään voi voittaa matematiikan lainalaisuuksia.

Ilkka Korkalainen

Suomeen on rakennettu sosialidemokraattinen yhteiskuntamalli jossa ay-liikkeelle on annettu kohtuuton valta myös asioihin jotka eivät mitenkään kuulu ay-liikkeelle. Tämä vallankäytön yhdistelmä SDP - SAK on jatkuvalla tasapäistämisellä ja kustannuksien paisuttamisella ajanut koko yhteiskunnan kustannuskriisiin joka on nyt räjähtänyt käsiin kun globaali kilpailu on laittanut kansakunnat samalle viivalle. Suomi ei pärjää tässä kilpailussa enää ollenkaan. Kun nyt hallitus yrittää palauttaa kustannuskilpailukykyä vastustavat juuri nämä mainitut tahot kaikkea välttämätöntä muutosta ja ne haluavat jatkaa samaa kustannuksien paisuttamista mitä tähänkin asti. Tästä ei selvitä millään kosmeettisilla pienillä näennäistoimenpiteillä vaan tarvitaan todellisia reformeja ja ay-liikkeen vallan karsimista. Koko työlainsäädäntö on muutettava vapaammaksi ja turhat jäykkyydet ja kustannusautomaatit poistettava.
Myös yhteiskunnan koneistoa on sopeutettava muuttuneeseen tilanteeseen ja henkilöstöä karsittava jotta verotuloilla voidaan ylläpitää järjestelmää ilman velkarahoitusta.

Kaarle Akkanen

Ns. hyvinvointivaltion palvelujen taso laskee. Nykytaso on saavutettu velalla. Nyt haetaan oikeaa, alempaa tasoa. Tasoa, jonka kestämme ilman lisävelan ottoa. Jotkut tahot eivät vieläkään halua myöntää tätä faktaa?

Ilkka Korkalainen

Sosialidemokraattinen yhteiskuntamalli pystyy vain menojen paisuttamiseen. Sosialidemokraattinen yhteiskuntamalli ei pysty toteamaan että tilanne on muuttunut ja nyt mennään kaikessa alaspäin ja kaikkea pitää leikata. Koko ideologia romahtaa jos sosdem mallin kellokkaat joutuvat toteamaan totuuden ja kertomaan sen kaikelle kansalle. Onhan se jo nyt nähty ettei esim. Antti Rinne tai kukaan muukaan demareista ole ottanut tosiasioita keskusteluissa esille. Rinne suoltaa samaa jargonia ja kertoo ettei mistään saa tinkiä. Taitaa olla niin, että Suomen pitää mennä täydellisen talouden romahtamisen kautta ennenkuin esimerkiksi vasemmistojohtoinenay-liike pystyy toteamaan mikä oli todellinen tilanne.

tuomas tanner

En ole demari, mutta.. Kyllähän hyvinvointivaltion esikuva on Ruotsi, ja sen viisikymmenvuotisen sosiaalidemokratian perintö. Mitä on tullut sen jälkeen? Pörssipelaaminen ja kansainväliset sijoitusyhtiöt. Ei ole varaa huolehtia toisistamme, kun miljardeja pääomatuloja maksetaan ulkomaille. Osinkotulot ylittävät jo palkkatulot ja yli 5k€/kk ansioilla kotimainen kysyntä ei enää lisäänny.

Risto Nikander

Ehdottomasti näin.

Kun lisätään suurien pääomapiirien ja suuryritysten ajama GLOBALISAATIO kuvaan mukaan, niin tullaan siihen, että vanhat rikkaat maat ja niiden palkansaajat, eläkeläiset, vammaiset köyhtyvät ja palvelut murenevat Kiinan, Intian, Brasilian jnme kustannuksella.. "Pakolais"vyory pahentaa tilannetta ja PALJON.

EU on todella paha korruption pesä ja siirtää korruptiota myös "ruohonjuuritasolla". Se on tuhlari, pahin mahdollinen byrokrtaatti, huonojen päätösten tekijä ja kyknemätön ratkaisemaan mitään kriisiä. EU on GLOBALISAATIOn jatke.

Kaarlo Erjala

Liian moni meistä ei vieläkään ymmärrä, että velaksi eläminen on nyt tullut tiensä päähän. Omasta kokemuksesta tiedän, että yhteiskunnan tarjoamia etuisuuksia on mahdollisuus karsia.

Milja Jäntti

taitavat ministerit tarkoituksella ajaa Suomea alaspäin ,mikähän maa meidät ottaa omakseen tai osakseen . Tällaisia mietteitä herättää hallituksen toiminta tavan ihmisessä!

Aimo Wiren

Kaikillw niille, jotka väittävät Suomen kärsivän ulkomaille menevän rahan vuoksi tai EU:n aiheuttamista ongelmistamme toteaisin, että perustasolla suurena kuvana he ovat 101%:sti väärässä. Suurin ulkomaille menevä rahaerä on velkojemme korot ja meille kelpaamattoman omistamisen aiheuttamat osingot, nekin korvausta muualta saamastamme pääomasta. Kehitysapukaan ei ole ihan pieni summa mutta aianakin osaksi paikallaan. EU:n sääntöjä olemme itse olleet laatimassa ja saamme tyytyä valitsemiemme edustajien osaamiseen. Viherpipertämisongelmat ovat kotikutoisia vaikka ne on EU:n kautta saatu näennäisesti vahvemmiksi.
Itsekukin voi tarkistaa että valtaosa valtion ja kaikki kuntien raha menee omien linjaustemme mukaisesti "lähimmäistukeen", jonka pitemmän tähtäyksen positiivisista vaikutuksista alamme saada pikku aavistuksia ja pakolaistulva heittä ne päänäyttämölle. Tekijöillä ei jatkossakaan ole hätää mutta riittääkö heidän määränsä ja uskonsa ns. yhteiseen asiaan jää nähtäväksi. Sivusta huuteleville voi käydä hassummin jolleivat herää tukemaan edellisiä.

Timo Laine

Tarvi olla professori kun köyhä, jotta tuon on huomannut. Tylyä kieltä on se ettei 5,4 miljoonan ihmisen kukkarosta jossa on työttätekeviä vain murto osa kertakaikkiaan riitä rosvottavaa loputtomasti. Voidaaan lohduttautua sillä, että suomalaisuuden lisäksi hakusessa on myös asiat kuten: käytöstavat, tervejärki, taloukuri, itsenäisyys ja oma raha.

Matti Kajanen

Paras olisi kysyä, miksi muut pohjoismaat menestyvät, mutta Suomella menee huonosti. Ruotsilla on monta menestyvää ja vahvaa maailmanlaajuista brändiä. Täällä ei kerta kaikkiaan ymmärretä markkinoinnista mitään. Nokian kännykkäpuolen tuhoutuminen lienee jo maailmanlaajuisessakin yrityshistoriassa poikkeuksellista. Tuote pitää olla hyvä, mutta se ei voi menestyä ilman markkinoinninsta ja brändin rakentamista.
Lisäksi globalisoituminen on tuonut omat haasteensa ja osaltaan kyse on yksinkertaisesti huonosta tuurista ja oikeanlaisten innovaatioiden puutteesta.
Suomi tulee ottamaan vielä turpaansa ja ankarasti.