Maanantai 30.5.2016

Todella suorat sanat Suomen ”maan tavasta”: ”Tiedossa on karmeita tapauksia”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
27.2.2016 12:43
  • Kuva: Petteri Paalasmaa /Uusi Suomi
    Kuva
    Juhana Vartiaisen mukaan Suomessa on maailman tiukin yleissitovuus.
|
Ekonomisti, kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen kommentoi tuoreessa blogissaan suorin sanoin suomalaista työehtosopimusjärjestelmää.
 
-Kaikki suomalaiset eivät ehkä tiedosta sitä, millainen museo työehtosopimusjärjestelmästämme on vuosien saatossa muodostunut. Työehtosopimuksiin on kertynyt satoja pikkutarkkoja määräyksiä, jotka koetaan varsinkin pienissä yrityksissä rasittaviksi ja kahlitseviksi. Tiedossa on karmeita tapauksia, joissa yrityksessä on hyvässä uskossa sovittu kokonaispalkasta, joka ylittää työehtosopimuksen kaikista lisistä koostuvan palkan. Kun syystä tai toisesta on syntynyt erimielisyyttä, ammattiliitto on saattanut velkoa jälkikäteen tuomioistuimessa kaikki ne lisät, joiden kuitenkin oli ajateltu sisältyvän kokonaispalkkaukseen, Vartiainen kirjoittaa.
 
Hän sanoo, että Suomessa on ”maailman tiukin yleissitovuus”, jota tulkitaan niin, että jokainen työehtosopimuksen määräys sitoo myös järjestäytymättömiä yrityksiä, kunhan työehtosopimus tulkitaan edustavaksi. 
 
-Erityisen vahingollista on, että myös palkkojen yleiskorotukset tulkitaan yleissitoviksi. Niinpä pienessäkin yrityksessä, joka on yleissitovuuden piirissä, on periaatteessa korotettava palkkoja tuponeuvotteluissa sovitulla yleiskorotuksella. Näin siinäkin tapauksessa, että yrityksen tilanne ei ollenkaan juuri nyt sallisi korotuksia, ja siinäkin tapauksessa, että hyvä johtaminen edellyttäisi korotusten suuntaamista vain niille, jotka sen todella ansaitsevat, hän kommentoi.
 
Kaikki tämä vaikuttaa Vartiaisen mukaan työllistämishaluihin. Hänen mukaansa olisikin ”elintärkeää”, että yritykset voisivat luoda omia, kannustavia ja joustavia palkkajärjestelmiä. Työnteon minimiehdoista ei kuitenkaan ole Vartiaisen mukaan mitään syytä tinkiä. 
 
-Ammattiliittojen jalo ja tärkeä tehtävä kaikkialla maailmassa on pitää huolta siitä, että työtä ei tehdä kohtuuttoman heikoilla palkoilla ja työehdoilla. Siksi kaikki järkevä työpaikkasopiminen tapahtuu sillä rajoituksella, että vähimmäispalkkatasoja — jotka voivat toki olla alakohtaisia ja ammattiryhmäkohtaisia — ei aliteta.
 
Vartiainen nostaa esiin myös vaihtoehtoisen toimintatavan, joka ei vaikuttaisi työehtosopimuksiin yhtä nopeasti, mutta ajan mittaan ehkä jopasyvällisemmin. 
 
-Tarkoitan sitä, että yksinkertaisesti modernisoitaisiin yleissitovuutta koskeva työsopimuslain säännös, niin että se koskee vain kunkin alan vähimmäispalkkoja.Tällainen uudistus olisi mahdollista tehdä, ilman että lainkaan jouduttaisiin keskustelemaan perusoikeuksien tai ILO-sopimusten sallimista rajoista. Kaikki pääsisivät helpommalla, sen sijaan, että nyt koetetaan rasittavasti hieroa sopua siitä, miten hallituksen tavoitteiden tulisi näkyä kaikkein sopimusalojen työehtosopimuksissa.
 
Paikallinen sopiminen on noussut suurimmaksi ongelmaksi parhaillaan meneillään olevissa yhteiskuntasopimusneuvotteluissa. Lue täältä, miten SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly kommentoi tilannetta lauantaina aamulla.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Eero Laine

Jutta Urpilaisen täsmähankinta on jälleen puhunut sitä ja tätä. Tapansa mukaan hän jätti yksilöimättä yhtään tapausta, joten kukaan ei voi tarkistaa väitteiden todenperäisyyttä. Stubbimaista heittelyä ja hatusta vetoa tältä torkkupeittomieheltä ja punaviinin ystävältä.

Mauno Strandén

Nyt kun on asiantuntijat paikalla,kysyn, kun eräs työllistäjä sanoi, että enemmän tekevälle, huolellisemmalle, työntekijälle voisi maksaa enemmän, mutta se ei käy, koska mullekin pitäisi nostaa samanverran, jos tieto leviää? On kuulemma kokemusta!

Aimo Wiren

Juhana se vaan jaksaa uskoa, että Suomessa olisi mahdollista keskustella Ruotsin malliin hankalista asioista. Kiitos siitä koska hengenheimolaisiakin löytyy.

Robert Huppunen

Olis sekavaa asian avaamista toimittajalta. Kritisoidaan vähimmäispalkkojen yleissitovuutta, mutta samalla kerrotaan ehdotettavan yleissitovuuden koskevan vain vähimmäispalkkoja. Hämmentävää, kun työehtosopimuksissa puhutaan lähes pelkästään vähimmäispalkkatasoista ja kaikki muu työntekoa koskeva säännöstö on kirjattu lakeihin. Tätä ehdotuksen ajatusta olisi voinut avata paremmin.

Jari-Pekka Vuorela

Ehkä sekavuus on Vartiaisen alkuperäisessä lausunnossa. Eikö se, että "palkkojen yleiskorotukset tulkitaan yleissitoviksi" ole juuri sitä, että vähimmäistason alittaminen kielletään, eikä juuri muuta.

Tapio Mäkeläinen

Vartiainen voisi seuraavat kaksi vuotta keskittyä yritysten moraalin ja palkitsemisen oikeutukseen. Carunan, verovuorineuvosten ja Nokian renkaiden vain mainitakseni, antamalla mallilla ymmärtää hyvin ay-liikkeen epäluulon palkkojen paikallista sopimista koskien. Vartiainen nostaa esiin yksittäistapauksia jotka myyttinen " eräs yrittäjä" on Vimpelin Esson paarissa kuullut.
Kun EK vastoin merkittävien työnantajaliittojen johtajien kantaa päätyi kannattamaan Kataisen hallituksen ajamaa Raami I kokonaisratkaisua, ollaan nyt tiellä jolle loppua ei näy. Kokoomusta vietiin kuin laskiämpäriä. Vartiaisen kannattaa nyt tutustua mitä hänen entiset ja nykyiset puoluetoverit ovat tehneet viimeisen kymmenen vuoden aikana eikä valittaa kaikissa medioissa. Kokoomus itse räjäytti pankin Sari sairaanhoitaja ratkaisulla. Nyt on vuosia menty one size fits all keskitetyillä ja nähtävästi se jatkuu. Sopimuksia neuvottelevat henkilöt jotka ovat todella kaukana työpaikkojen arjesta. Entisenä henkilöstö- sekä työmarkkinajohtajana tunnen lukuisia pienyrittäjiä jotka eivät missään tapauksessa halua käydä paikallisia työehtoneuvotteluja. Nykyisessäkin on työtä liikaa. Toinen syy on ettei osaaminen riitä. Eikä se riitä myöskään poliiseilla ja oikeusistuimilla loputtomien riitojen ratkomisessa.
Lisäksi meihin istutettu slaavilainen kateus takaa että pienessä työpaikassa individuaali palkitseminen palkassa on lähes mahdotonta. Suomessa on kaksi alaa joissa paikallisesta sopimisesta on oikeaa kokemusta. Metalli ja kemia. Palvelualoilla ei juuri lainkaan. Vartiaisen idealistinen näkemys ei valitettavasti rimmaa käytännön raadolliseen todellisuuteen. Suosittelen päivän vierailua minkä vaan teollisuuslaitoksen palkkalaskentaan varsinkin jos se on siirretty alihankintaan Puolaan tai Intiaan. Kiirettä piisaa .

Matti Auer

Pienipalkkaisen työntekijän ainoa turva on työehtosopimusten yleissitovuus. Jos ei olisi vähimmäispalkkatasoja, niin suurin osa työnantajista pudottaisi välittömästi palkkatasot alle perustoimeentulon. Tämä on nähty jo maailman sivu. Suurin osa suomalaisista vain tyytyy heikkoon palkkaan ja kärsii nahoissaan, eikä kehtaa/uskalla pyytää parempaa palkkaa, vaikka työn tuottavuus sen sallisikin.

Kokoomuksen ekonomistit, EK ja toimitusjohtajat haluaisivat ajaa suomalaiset palkansaajat samaan tilanteeseen kuin yli 100 vuotta sitten Suomessa. Työttömyyttä ei silloin juuri ollut ja eikä sen puolen juuri paljoa palkkaakaan tai muita etuja.

Jussi Keinonen

"Jos ei olisi vähimmäispalkkatasoja, niin suurin osa työnantajista pudottaisi välittömästi palkkatasot alle perustoimeentulon."

Tämä ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Ajatellaanpa nyt ihan maalaisjärjellä: Jos vähimmäispalkkatasoa ei olisi, palkat voisivat pudota vain sen verran, että vastaan tulee työvoimapula. Silloin kaikille työnantajille tulee kiirus nostaa palkkoja, ja ihan vapaaehtoisesti.

Nyt olemme Suomessa siinä tilanteessa, että palkkaamisen kannattamattomuus maksatetaan työttömillä, mikä on epäinhimillistä. Töissäolijoiden pitäisi tinkiä lama-aikana työttömien hyväksi.

Itse asiassa viiden prosentin pudotus kaikissa palkoissa toisi viidelle prosentille suomalaisista lisää töitä. Kas, sitähän hallitus on yrittänyt sanoakin.

Oma suositukseni on, että "vähimmäispalkka" olisi 80 prosenttia nykyisestä. Normioloissa maksettaisiin 100-prosenttista palkkaa, hyvissä oloissa 120-prosenttista palkkaa ja huonoissa 80-prosenttista. Kaikki pitäisivät työpaikkansa varmemmin, huonot ajat saisi takaisin hyvinä. Yhdessä työpaikalla sovitut mittarit käyttöön.

Olenpa samankaltaisen mallin ehdottanut ja toteuttanut työntekijänä 1990-luvun alussa.

Pauli Smolander

Ja mitä tällä ay-liikkeen joustamattomalla palkkapolitiikalla ja yleissitovuudella on saatu aikaan. Yhtälailla pieni- kuin suuripalkkaisia duunareita on työttömänä kilometritehtaalla sadoin tuhansin ja meno vaan jatkuu samanlaisena, koska valtio maksaa viulut. Kyllä kysynnän ja tarjonnan lain pitäisi sallia hoitaa myös palkka-asiat, ainakin enemmässä määrin, kuin nykyisin. Jos on työttömiä, työn hintaa pitäisi laskea niin, et saadaan vienti vetämään ja lisää töitä, jos taas ei ole työvoimaa tarpeeksi, joutuu työnantaja maksamaan lisää palkkaa. Tähän on vaan saatu valtion avonainen piikki, jonka avulla ay liike perusteettomasti ulosmittaa työttömistä piittaamatta ylisuuret palkat niille harvoille, joilla vielä on duunia. Karkeasti ottaen kuvi menee noin. Jos valtio jäisi pois maksumiehen roolista ja vastuu työttömistä jäisi ay liikkeen ja ek:n hartioille, koska heidän toimiensa seuraustahan aika pitkälti työttömyys on, olisi ajatukset ay/ek puolella ehkä erilaiset.

Ensio Jauhiainen

kyllä tämä loikkari puhuu kuin ei olisi alaleukaa ollenkaan Haloska sen viime töikseen Ruotsista toi Suomeen kun uhkasi sieltä ajolähtö sitten kun sai kovapalkkaisen viran nimityksineen kitti Haloskaa ja demareita loikkari hommalla vielä ilkeää mussuttaa sitä mitä toiset jättää wc pyttyyn luulisi kurkun tulevan kipeäksi ja maistuvan pahalle

Ilkka Ali-Melkkilä

Vartiainen hokee samaa mantraa kaiken muun poliittisen apinalauman mukana. Kun poliittisten päätösten ja todellisen osaamattomuuden vuoksi on ryssitty suomen talous, vieritetään syy ääänestäjille ja työtä tekeville ihmisille. Se onhelppoa kun se ei juurikaan itseen osu. Mikä on kokoomuksen tavoite? siirtää kaikki markkinatalouden armoille? Sairasta ja lyhytnäköistä.

Teppo Vanamo

"Näin siinäkin tapauksessa, että yrityksen tilanne ei ollenkaan juuri nyt sallisi korotuksia, ja siinäkin tapauksessa, että hyvä johtaminen edellyttäisi korotusten suuntaamista vain niille, jotka sen todella ansaitsevat"

Tässä olen kyllä Vartiaisen kanssa samoilla linjoilla, Suomessa on kiinnitetty aivan liian vähän huomiota työn arvonlisäyksen ja palkkauksen suhteeseen. Tämä koskee erityisesti julkista sektoria, ja korkeapalkkaisia virkamiehiä ja johtajia, joiden palkat määräytyvät tutkintopaperin, tai virkanimikkeen, ei osaamisen ja työtehon mukaan. Sillä, kuinka paljon nämä henkilöt tuottavat työllään lisäarvoa työnantajilleen (kansalaisille), ei ole mitään korrelaatiota palkan suuruuden kanssa. TÄMÄ asia olisi kyllä korjattava mahdollisimman pian.

Muistaakseni Vartiainenkin kuittasi melkoista palkkaa ollessaan VATT:n ylijohtajana, eivätkä ne aikaansaannokset ainakaan minun mielestäni olleet läheskään sen palkan arvoisia. Lähinnä nollatutkimuksia tyhjänpäiväisistä asioista, ja tilaustöitä poliittisille toimijoille. Näillä kansalaisten maksamilla ylisuurilla tuloilla Vartiainen kuitenkin mainosti itsensä eduskuntaan, eivätkä työn ohessa syntyneet poliittiset suhteetkaan tietenkään olleet ainakaan haitaksi.

Olipa kerran maan tapa, sen pituinen se.

Irma Asikainen

Kerranakin olen Vartiaissen kanssa täysin samaa mieltä. Koko järjestelämä "pitäs panna turkpussii ja höpsyttää uuvvelle", nii ko meil koton karjalas sanottii.

Ilkka Korkalainen

Suomen katastrofaaliseen taloustilanteeseen on suurin syyllinen ay-liike ja sille demarien hallituskausina luovutettu liika valta. Karmea pilkunnussimisbyrokratia jonka Vartiainen mainitsee on täyttä totta. Koko työlainsäädäntö tulisi uudistaa ja vapauttaa sopiminen todelliseksi yrityskohtaiseksi sopimiseksi. Nythän on menty Tessin taakse jolloin juuri mikään ei muutu. Ay-liike on horisko joka elää kolmenkymmenen vuoden takaista aikaa. Suomen jatkuva suurtyöttömyys on ay-liikkeen aikaansaannosta ja sen erityisessä suojeluksessa.

Hannu Keränen

Niin kauan kun valtaosa suomalaisista haluaa kuulua liittoihin (itse en), jotka edustavat heidän etujaan, tälläiset ulostulot ovat hyttysen ininää. Yhdelläkään puolueella ei ole 85 % kannatusta, joten ay-liike on kaikkein legiteemein osa kolmikantasysteemiä. Kokoomuksen kannatus on suurin piirtein 100 % - ay-liikkeen "kannatus".
Kokoomus alkaa olla äärioikeistokonnien puolue ja tulee menettämään lisää kannatustaan. Vain rikkaiden kannattaa äänestää elitististä köyhiä ja keskiluokkaa sortavaa suurpääoman omistamaa sätkynukkepuoluetta.

Teemu Terava

Niin "epä-solidaariselta" kuin se kuulostaakin, Suomessa työehtosopimuksilla halutaan maksaa sama palkka, tekipä työnsä hyvin, huonosti tai ei ollenkaan.
Asiakas maksaa yritykselle vain tuotteista, jotka tuottavat hänelle lisäarvoa. Yleissitovuus edellyttää kaikille samaa palkkaa tuotetusta lisäarvosta riippumatta.
Palkkauksen pitäisi muodostaa työntekijälle insentiivi. Normaalissa kilpailutilanteessa työnantajan intressi on palkata hyviä työntekijöitä, jotka tekevät tuottavaa työtä sellaisella palkalla, etteivät työntekijät lähde kilpailijalle töihin.
Lama on vääristänyt niin markkinat, kuin työmarkkinatkin. Julkisen eli suljetun sektorin suuhteettoman suuri osuus maan työmarkkinoista on osaltaan vääristänyt työmarkkinoiden normaalia toimintaa.

Mauno Strandén

Teemu on oikeassa! Juuri se, että kaikille pitää maksaa sama palkka, olen ollut paikoissa, joissa jotkut on tekevinään, mutta eivät tee mitään, toinen tekee tekemättömänkin työt ainakin kymmenkertaisesti ja palkka on sama!
Näiden tekemättömien takia menee yritykseltä kilpailukyky, mutta ay liike pitää huolen, että firmoilla menee huonosti!
Se pitäisi olla kuin urheilujoukkueissa, yritykset voisi vaihtaa pelaajia, jos jonkun peli takkuilee, silloin jokainen yrittäisi parhaansa tai vaihtavat työpaikkaa!

Mauno Strandén

Teemu on oikeassa! Juuri se, että kaikille pitää maksaa sama palkka, olen ollut paikoissa, joissa jotkut on tekevinään, mutta eivät tee mitään, toinen tekee tekemättömänkin työt ainakin kymmenkertaisesti ja palkka on sama!
Näiden tekemättömien takia menee yritykseltä kilpailukyky, mutta ay liike pitää huolen, että firmoilla menee huonosti!
Se pitäisi olla kuin urheilujoukkueissa, yritykset voisi vaihtaa pelaajia, jos jonkun peli takkuilee, silloin jokainen yrittäisi parhaansa tai vaihtavat työpaikkaa!

Ilkka Korkalainen

On aika tyrmistyttävää miten hatarilla tai lähes olemattomilla taloustiedoilla lausutaan totuuksia yritystalouden lainalaisuuksista ja kuvitellaan että olisi olemassa jokin poppaskonsti jolla kaikkien duunarien ansiotaso tuosta vaan olisi turvattu ja muutettavissa sellaiseksi kuin haaveissa halutaan. Näinhän ei koskaan eikä missään ole mahdollista. Duunarin pitää tuottaa työnantajalle lisäarvoa jotta yritystoiminta on mahdollista. Kaikki pakolla säädetyt rajoitukset joilla vääristetään palkkatasoa johtavat vain työttömyyden lisääntymiseen. Tästä hyvänä esimerkkinä on yleissitovuus joka on vastoin kaikkia tosiasioita ja se on yksi osasyy suureen työttömyyteen Suomessa. Kun ay-like haluaa pitää kiinni yleissitovuudesta se samalla tuomitseen työttömät olemaan työttöminä vailla mitään mahdollisuuksia saada työtä. Ay-politrukki on työttömän pahin vihollinen.

Jaakko Savolainen

Eikös tämä ole sama Ruotsista tullut heppuli, jota minäkin äänestin eduskuntaan muutama vuosi sitten sosiaalidemokraattisen puolueen vahvistukseksi. Minusta nykyinen esitys muistuttaa enemmän äärikokoomuslaisen markkinatalousmiehen kuin sossun puhetta. Se siitä, mutta asiaan.

Puheen ideana näytti olevan suomalaisen työehtosopimisen jäykkyyden korostaminen. Sen kaikinpuoleinen korostaminen taitaa olla ainoa puhetta kannattava mielipide. Puhuja ei kuitenkaan taida ymmärtää suomalaista työehtojärjestelmää. Hän puhuu pakkovallasta ja jäykiksi sovituista rajoista ja säännöistä.

Minä olen ymmärtänyt sovitut palkat ja sovitut työehdot minimeiksi, joita enemmän työntekijöille voidaan maksaa. Sopimukset raja-arvot ovat minimejä, joiden tietysti pitääkin olla selvästi määriteltyjä ja tarkkoja. Ei suinkaan se ole työntekijän ongelma, jos työn antaja maksaa vain minimipalkkaa. Maksamalla enemmän, työnantaja voi erotella huonot ja hyvät työsuoritukset myös taloudellisesti. siis oikeudenmukaisesti toisistaan.

Pauli Smolander

Kun ongelmana on juuri tuo tes-jäykkyys. Yrityksen on pakko maksaa palkkaa, joihin sillä ei olisi varaa ja iritsanomismenettely on niin jäykkä, et ehtii tulla konkka moneen kertaan, ennenkuin saa liikaa porukka ulos. Mitäpä väliä, jos yritys menee konkurssiin, yrittäjä jää tyhjänpäälle, mahdollisesti menee talo ja tavarat, mut duunareilla on kaikienmaailman palkkaturvat ja työttömyysrahat jne. Onko tasapuolista?

Tarja Laakso

Kysyntä ja tarjonta työmarkkinoilla - jossa työnantajat saavat erilaisia yritystukia, saavat erilaisia työllistämistukia, maksavat suhteellisen vähän yhteisöveroja, mutta osingot ovat nousseet viime vuosina hurjasti. Samoin toimitusjohtajien palkat ja palkkiot ja ylipäänsä rikkaat ovat rikastuneet rikastumistaan, no joo niin ovat ne kaikista köyhimmätkin, mutta keskituloisen ostovoima on vähentynyt useina viime vuosina.

Ennen vanhaan yrityksen voittotavoitteet olivat kohtuulliset - tänä päivänä kohtuuttoman korkeat. Mutta yritysjohtajat eivät halua investoida tai kehittää toimintaa, koska se olisi heidän bonuksistaan pois. Ja kun on löydetty helppo syyllinen - työntekijät ja heidän ylisuuret palkat (joilla ei kuitenkaan edes välttämättä elä, vaan työttömien lisäksi myös työntekijöitä joudutaan tukemaan esimerkiksi asumistuilla jne.)

Onkohan todella syy työntekijöiden palkoissa - vai olisikohan se sittenkin niissä miljoona palkoissa / palkkioissa toimitusjohtajille, joiden palkka ei kuulemma vähennä yrityksen tulosta. Kuitenkin esimerkiksi miljoonan palkalla (taitaa olla aika pieni vientiyrityksen toimitusjohtajan palkaksi) työllistäisi 24 keskipalkkaista työntekijää (ja kuinkahan monta matalapalkka-alan työntekijää sillä palkkaakaan, tuo oli nyt laskettu siis suomalaisten keskipalkan perusteella).

Sampo Honkala

No voi voi. Työnantaja on tehnyt huonon sopimuksen, hävinnyt sen tulkinnan oikeudessa ja valittaa kun on tällainen järjestelmä missä sopimukset oikeasti tarkoittavat sitä mitä niissä lukee.

Ja ei, ammattiliittojen jalo tehtävä ei ole huolehtia minimipalkoista - joista voidaan huolehtia säätämällä laki minimipalkoista - vaan toimia neuvotteluosapuolena työmarkkinoilla. Olen aiemminkin ollut hieman oppositiossa Vartiaisen kannanottoihin, mutta onko mies oikeasti tyhmä?

Jarmo Lius

Honkala on varsin säälimätön pienyrittäjiä kohtaan. Isoissa yrityksissä ammattijuristit vääntää palkkakuitin rivit lisineen kuntoon. Pienemmissä joudutaan luovasti taiteilemaan sunnuntai- ynnä muut lisät pienentämällä tuntipalkkoja ja lisäämällä lisät päälle. Lopputuloksena yrittäjien palkkakirjanpito on täysin irrallaan todellisuudesta eikä palvele työnohjausta vaan koko sietämätön vaiva ja pyramidibyrokratia nähdään vain tyydyttämään ammattiliittojen kovapalkkaisia juristeja.

Kalle Salo

Kunnollisessa, ainoan oikean tyyppisessä, vapaassa yhteiskunnassa ammattiliittojen tai sen tapaisten ainoa tehtävä voi ja saa olla tietyn työntekijäryhmän samanmielisten kerhona toimimisen ohella tiedottaa jäsenilleen, mikä heidän alansa palkkataso on ja mitä milläkin pätevyystasolla voi palkaksi odottaa. Tätä sen tulee harjoittaa NEUVOKSI jäsenilleen heidän ja työnantajiensa aina kaikkialla poikkeuksetta kahdenvälisiä, vapaaehtoisia ja loukkaamattomia sopimistilanteita varten. Työnantajat voivat luonnollisesti järjestäytyä samalla tavalla, pysyäkseen tietoisina samoista asioista omalta puoleltaan. Tässä on turha hehkuttaa mitään 'jaloutta', vaan kyseessä on vain järkevä toiminta mikä on kunkin oman edun mukaista. Nykymallissa ei tarvi kenenkään puhua mistään jaloudesta...

Henkilön palkan on muodostuttava kysynnän ja tarjonnan, pätevyyden, omanarvontunnon, palkkatietoisuuden, neuvottelutaidon, jne. reaalisten tekijöiden perusteella. Porukan olisi korkea aika oppia, että lähtökohtaisesti kenelläkään ei ole mitään asiaa mäkättää julkista valtaa puolelleen näissä asioissa. Korkeintaan voidaan säätää joku todella matala minimipalkka, meidän olosuhteissamme jotain 8-10 euron tasoa. Se olisi käytännössä simppeleimpien hanttihommien 'mopojen' aloituspalkan viitetaso. Jaloa olisi myös oppia ymmärtämään, että varsinkin työura yleensä ja joskus myös uudessa työpaikassa aloitetaan ja kuuluu aloittaa ns. mopona. Siitä sitten ansioiden mukaan noustaan.

Aimo Wiren

Kalle Salon mielipide on epämuodikas mutta ei se mitenkään luonnoton ole päinvastoin. Luonto ei tunne oikeuksia eikä myöskään kiinalainen duunari. Ennemmin tai myöhemmin tämä tieto jalkautuu Suomeenkin korkojen kera. Puolueiden tasapuolisuushoenta joudutaan sopeuttamaan tilanteeseen, missä länsimaat eivät enää pysty kuppaamaan kehittyviä maita ja sitä kautta tarjoamaan "riistoetuja" äänestäjilleen. Nehän ovat olleet tulonsiirtoa kehitysmaista erityisesti hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon.

Mauno Strandén

Honkalalle: Pikkuyrittäjät on lainsuojattomia, joita ay liikkeiden juristileegiot voi ajaa perikatoon olemattomista asioista! Honkalan näkökanta on täysin "ulalla" ei mitään tajua pikkuyrittäjien arjesta!

Jorma Lehmonen

Mitä järkeä on laatia sellaisia työehtosopimuksia joita todellisuudessa ei ymmärrä kuin ainoastaan ammattiliiton ja vastapuolen juristit ?. On lisää ja sitä ja tätä ja tuota jos se tai tuo ehto täyttyy ja vaikka ei täyttyisikään niin siinä tapauksessa että ei täyty mutta kuun asento on sopiva pitää maksaa tai olla maksamatta.

Yksi suuri syy vuokratyövoiman lisäääntymiseen on että pk yrittäjän pitäisi hallita TES täysin ja unohtaa se tärkein eli työnteko.

Pertti Lindeman

Ei se näin mene Juhana!

"Tiedossa on karmeita tapauksia, joissa yrityksessä on hyvässä uskossa sovittu kokonaispalkasta, joka ylittää työehtosopimuksen kaikista lisistä koostuvan palkan. Kun syystä tai toisesta on syntynyt erimielisyyttä, ammattiliitto on saattanut velkoa jälkikäteen tuomioistuimessa kaikki ne lisät, joiden kuitenkin oli ajateltu sisältyvän kokonaispalkkaukseen, Vartiainen kirjoittaa."

Itse työllistin satoja ihmisiä ja olin todella tyytyväinen selkeisiin työehtosopimuksiin, sillä palkatessani uusia ihmsiä töihin sain keskittyä heidään osaamiseensa, koulutukseen ja ammattitaitoon.Tarkka palkkakulu minulla oli tiedossani, jonka pystyin tarkasti ottamaan huomioon kuluissa. Ei tarvinnut taistella palkasta, ei tarvinnut valita työntekijöitä palkkapyynnön mukaan. Sain parhaan mahdollisen työntekijän samalla palkalla, kuin olisin saanut siihen työhön sopimattoman.

Palkkaansa tyytyväinen työntekijä on motivoitunut, tyytyväinen ja ahkera työssään. Kaikki lisät ovat ansaittuja, sillä ne korvaavat ikäviä työaikoja, perheen kesken vietettyjä aikoja, ne eivät ole ragaistus työantajalle, joka arvostaa työntekijöiden panosta tuloksen tekijöinä kaikkina vuorokauden aikoina ja viikonpäivinä.

Atso Eerikäinen

Japanissa suuri osa pienyriyksistä on perheyrityksiä, kuten pääosa ravintoloista, joiden työntekijät ovat oman perheen jäseniä ja lähisukulaisia. Yritykset ovat toimineet yli 100 vuotta sukupolvelta toiselle.

Aikoinaan japanilainen vaimoni työllisti itsensä perustamalla syrjäisessä Pyhämaassa japanilaisen gurme-ravintolan, joka toimi tilausravintolana pappilan suuressa salissa. Siihen aikaan sellaisia ravintoloita oli Suomessa vain Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Pyhämaassa. Vaimo valmisti annokset ja minä toimin tarjoilijana, kulttuuriasiantuntijana sekä japanilaisen traditionaalisen musiikin pianistina, tietysti ilman mitään sovittua ja ammattiyhdistyksen kyttäämää palkkaa. Teosto tosin kävi tarkistamassa tuon musiikkipuolen ja yritti rahastaa.

Japanissa perheyritys jakaa palkkioita ja bonuksia vain voitosta, joskus enemmän joskus vähemmän. Samoin mekin teimme, jos ei muuta niin ruuan sai ja vähän taskurahaakin. Isommat yhtiöt maksavat vuodessa kahdesti bonuksen, yhteensä noin 2 kuukauden palkan, JOS yhtiö tuotti voittoa. Yleensä tuottavat voittoa.

Japanissa ammattiyhdistykset ovat menneen talven lumia. Jokainen saa tehdä työtä ja tienata vakituisessa tai pätkätyössä verotta aina 20.000 euroon asti vuodessa. Sitten joutuu maksamaan veroa progressiivisesti. Kuitenkaan enemmistö ei maksa kuin keskimäärin 10% veroa.

Juha Malinen

Hyvää , Suomalaisenkulttuurin , Päivää !
Kaikkien osapuolien oikeutetut vaateet ja niiden lopputulema on että entistä pienempiosa entistä paremmin ansaitsevista Kansalaisista maksaa entistä suuremman osan Kansalaisista kasvavan Sosiaaliturvan.

Jon Pajar

Saksassa tuli minipalkkalaki vasta viime vuonna (8,50/h). Tätä ei kuitenkaan sovelleta esimerkiksi harjoittelijoihin. Töitä aloitteleva nuori saattaa joutua tyytymään 5€ tuntipalkkaan, mutta saa kuitenkin töitä.

Työttömyys on kaikessa yksinkertaisuudessaan työvoiman tarjonnan ja kysynnän hintaepätasapaino. Kysyntää ei löydy sillä hinnalla, millä työvoimaa tarjotaan. Hintatasapainon käsite on ensimmäisiä taloustieteissä opetettavia asioita. Kansanedustajilta pitäisi vaatia pätevyyskoe, jossa vaadittaisiin edes kansantalouden perusteiden ymmärtäminen.