Torstai 30.6.2016

Hämmästys Alexander Stubbin puheesta: ”Jää jäljelle vain suuri huijatuksi tulemisen tunne”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
6.3.2016 19:54
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Arkistokuvassa valtiovarainministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb.
|
Oppositiopuolue vihreiden puheenjohtaja, kansanedustaja Ville Niinistö ihmettelee valtiovarainministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubbin kokoomuksen puheenjohtajapäivillä lauantaina.
 
Stubb korosti puheessaan, että kokoomus ”on se puolue, jolle sivistys on yhteiskunnan kivijalka ja sitä puolustamme”. Samalla hän kiitti opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.)  tekemää työtä sivistyksen, koulutuksen ja osaamisen puolesta. 
 
-Minulla on yksi kysymys: miksi tämä on sitten se yhteiskunnan osa-alue, josta te leikkaatte kaikkein eniten, Ville Niinistö hämmästelee Facebook-sivullaan.
 
Niinistö muistuttaa, että koulutuksesta on tarkoitus leikata jopa useita miljardeja euroja kuluvalla hallituskaudella ja lisäksi opintotukea aiotaan leikata neljänneksellä. Hän viittaa myös opetusalan ammattijärjestön OAJ:n arvioon, jonka mukaan jopa 10 000 koulutuksen ammattilaista menettää työnsä hallituksen leikkausten takia. 
 
-Kun sanat ja teot eivät kohtaa, ihmisille jää jäljelle vain suuri huijatuksi tulemisen tunne. Kokoomuksen on muutettava joko sanoja tai tekoja. Nyt pakonomainen mantra leikata velkaa menee yli kaiken politiikan sisällön. Ja sellaiseen lyhytjänteiseen politiikkaan Suomella ei ole varaa, Niinistö kuittaa Stubbille.
 
-Suosittelen muuttamaan tekoja. Peruttakaa koulutuksen tasa-arvoa, Suomen sivistystä ja maamme tulevaisuutta murentavat koulutusleikkaukset.
Tai jos ette siihen kykene, hallituksenne joutaa kyllä vaihtoaitioon, hän jatkaa.
 

"Haluan myös sanoa, että Kokoomus on se puolue, jolle sivistys on yhteiskunnan kivijalka ja sitä puolustamme. Kiitos...

Julkaissut Ville Niinistö 6. maaliskuuta 2016

Jaa artikkeli:

Kommentit

Raimo Laakso

"Tuo pakonomainen mantra leikata velkaa" liittyy juuri tuohon julkisen talouden kulujen supistamiseen. Kun ei kerran ylivertaiseksi kehuttu koulutus ole tuottanut uusia korkean teknologian yrityksiä tarpeeksi näin mittavan julkisen sektorin ylläpitämiseksi, niin ansaitsee tuokin julkisen sektorin haara joutua säästökohteeksi. Useinhan tuo liiallisten tukien karsiminen vain tehostaa toimintaa niin organisaation kuin yksilönkin kohdalla. Uutta Nokiaa ei ole näköpiirissä joten julkisen sektorin menot ja tulot pitää sopeuttaa nopeassakin aikataulussa, tai nykyisille opiskelijoille ei tulevaisuudessa löydy enää työpaikkoja matalapalkka-aloiltakaan. Siksi nuo Ville Niinistön avaukset kuulostavat pahimman luokan populismilta.

Henrik Tikanvaara

Pakko kallistua Raimon suuntaan. Julkinen sektori paisui huippuvuosien verorahoituksen mukaiseksi. Ei siis normivuosien mukaiseksi. Suomalaiset käyvät koulua vuosi vuoden jälkeen, ja silti esimerkiksi matematiikan taitoja voi kutsua kohteliaasti "keskinkertaisiksi".

Maailman velkalistalla "velkaa per naama" Suomi on vasta sijalla 17 joten matalan koron ympäristössä hätä ei ole tämän näköinen. Todellinen ongelma on että rahaa tuhlataan elämiseen eikä elinedellytysten luomiseen.

Osmo Marttila

Ideologia, ideologia, ideologia.

Iltalehti 5.3.2016 " Köyhien kuppi meni nurin " :

" Pankkiiri Björn Wahlroos on piiskannut kulissien takana Alexander Stubbia ja muita porvaripäättäjiä nujertamaan ammattiliittomafian vientikriisinkin uhalla. Wahlroosin ajatusten paras tulkki on kansanedustaja Elina Lepomäki. Wahlroos on Lepomäen vaalirahoittaja, kumpikin toimii konservatiivisen ajatuspajan Liberan hallituksessa. Viimeksi perjantaina Lepomäki maalaili twitterissä paikallisia joustoja mainiona keinona alentaa palkkoja. "

Miksi köyhien ja muiden ''tuottamattomien'' (jälkeläisten) pitäisi saada opiskella?

Henrik Tikanvaara

Perinteinen mantrahan on että meillä Suomessa on niin vähän lahjakkuutta että kaikille kansalaisille tarjotaan mahdollisuus.

Mutta pelkään että se ei pidä paikkaansa. Korkeasti koulutettuja työttömiä on enemmän kuin tarpeeksi.

Monet lähtevät opiskelemaan kutsumusammattiaan, mikä on hyvä asia. Mutta jos markkinat ovat epätasapainossa valmistumishetkellä niin taas ollaan työttöminä tai vaihtoehtoisesti rupeaa menemään hyvin.

Onko opiskelu ihmisoikeus? Hengittäminen on, opiskelusta sanoisin että ei. Monissa maissa opiskelu onkin maksullista, ehkä kysymys kuuluu, onko meillä varaa kustantaa todellisuudessa kalliit opinnot kaikille?

Iiro Koppinen

Vihreät pakoilivat vastuuta, jättivät hallituksen ja ryhtyivät räksytyslinjalle miellyttämään kannattajiaan ikuisia latteopiskelijoita. Korjausliike on ennemmin tai myöhemmin tehtävä. Yhteiskunta panostaa valtavasti leikkausten jälkeenkin opintoihin, jotka jatkuvat tolkuttoman kauan ja kohdistuvat enemmän henkilökohtaisiin kiinnostuksiin kuin ammattimahdollisuuksiin tai yhteiskunnallisiin hyötyihin. Suurin osa tehdyistä tutkimuksista on hyödyttömiä.

Jaakko Aalto

Ville Niinistön epärehellisyyden moittiminen ei tarkoita Stubbin puolustamista. Se vain kertoo, että Stubbiakin pahempia roskanpuhujia löytyy, ja tässä tapauksessa se kirjoittelija olisi sellaisen löytänyt peiliin katsomalla.

Eero Laine

Stubb sentään myönsi, että pakkolait eivät olisi menneet perustuslain läpi. Hallitukselle ei jäänyt käteen mitään. Uhokin on laantunut melkoisesti. Huijatuksi taitavat itsensä tuntea myös hallituksen uhoon uskoneet. Lopputulema on juuri nyt se, että hallitus ei ole taipaleellaan saanut aikaan mitään muuta kuin jakanut kansan. Köyhän kuppi on todellakin nyt nurin.

Aimo Wiren

Stubb ja Lepomäki ovat "köyhän asialla" merkittävästi vahvemmin kuin pääosa näistä kommentaattoreista, joille suurten lukujen matematiikka tuntuu olevan täysin käsittämätöntä. Valtion tehtävä ei ole rientää apuun kun kansalainen tekee itselleen vahingollisia päätöksiä tai on päättämätön . Suomessa ei ole Norjan öljyä eikä Ruotsin ja Tanskan vuosisataista vanhaa varallisuutta + siihen kumuloitunutta osaamista. Varakkaana eläminen on ainakin kertaluokkaa vaikeampaa kuin köyhyydestä nousu, jossa Suomi on todella hieno menestystarina. Varakkaalla on vaihtoehtoja ja kykyä tehdä virheitäkin. Köyhä taas kaatuu ensimmäiseen isompaan virheeseensä eikä nollasta ole koskaan helppo nousta. Tarkalle ja kärsivälliselle kuitenkin on mahdollista.

Henrik Tikanvaara

Epäilen että pitkään jatkunut hyysäämispolitiikka on johtanut useiden suomalaisten passivoitumiseen, yleiseen apatiaan, yrityksen puutteeseen ja elämänilottomuuteen.