Perjantai 29.7.2016

Suomen palikat täysin levällään – ”Ei kelvannut Sipilälle”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
7.3.2016 18:48
  • Kuva: Jenni Tamminen / Uusi Suomi
    Kuva
    Neuvottelutulos kilpailukykysopimuksesta "ei kelvannut hallitukselle, vaan tuli lisää palikoita", kritisoi SuPer-liiton puheenjohtaja Silja Paavola. – Ei meillä ole nyt neuvottelukumppaniakaan. Pakka on ihan auki. Ei tiedetä yhtään, mitä tehdään, Paavola tiivistää tämänhetkiset tunnelmansa yhteiskuntasopimuksesta.
|

Faktakulma

Työmarkkinajärjestöjen neuvottelutuloksen mukaan kilpailukykysopimuksen...

”...edellytyksenä on, että sillä korvataan hallituksen valmistelemat toimenpiteet, jotka koskevat helatorstain ja loppiaisen muuttamista palkattomiksi vapaapäiviksi, sairausajan palkan ja lomarahan leikkaamista sekä pitkien vuosilomien lyhentämistä. Samoin työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus peruuttaa hallitusohjelmassa mainitut yhteiskuntasopimuksen vaihtoehtona olevat 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset ja veronkorotukset sekä toteuttaa hallitusohjelmassa mainitut tuloveronkevennykset.”

Tämä maanantai on jälleen kerran muuttanut täysin yhteiskunta- eli kilpailukykysopimuksen tilannetta. Palikat levisivät käsiin, kun työnantajien edustaja, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmoitti, ettei SAK:ssa riitä kattavuus aloittamaan liittokohtaisia neuvotteluita, jotka koskisivat muun muassa paikallista sopimista. Samaan aikaan pääministeri Juha Sipilältä (kesk.) on turhaan perätty lupausta veronkevennyspaketista, jota jo hallitusohjelmassa väläytettiin.

STTK-laisen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola tiivistää maanantain käänteiden jälkeen tunnelmat näin:

– Ei meillä nyt ole neuvottelukumppaniakaan. Keskusjärjestöjen tasolla asioista on sovittu, mutta se ei sovi nyt EK:lle. Pakka on ihan auki. Ei tiedetä yhtään, mitä tehdään. Enkä enää itsekään tiedä, mitä sanoa meidän jäsenille, kun aamupäivällä jotain sanon, niin se on jo iltapäivällä vanhaa tietoa. Ei tässä nyt ole mitään tehtävissä, Paavola kommentoi.

SuPer tulkitsee, että pääministerin huojennuksesta ja jopa ilosta huolimatta Sipilän hallitus ei itse asiassa ole sitoutunut työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutulokseen kilpailukykysopimuksesta. Siis siihen 29. helmikuuta aamuyöllä allekirjoitettuun paperiin.

– Siitä STTK sanoi, että ihan hyvä, mutta juuri se sopimus ei kelvannut hallitukselle, vaan tuli lisää palikoita. Tuli paikallisen sopimisen määritelmiä, tuli ”Suomen malli”, Paavola kertaa viitaten viime viikonloppuun, jolloin Suomen mallia on viilattu.

– Tuleeko tässä vielä muita palikoita? Oletan kyllä, että nämä uudet palikat ovat mukana, jos tässä [soveltamisneuvottelut] aloitetaan, Paavola pohtii.

Myös Paavola yhtyy siihen kuoroon, joka sanoo, että Sipilän lupaus veronkevennyksistä auttaisi kummasti tässä umpisolmussa.

Paavola huomauttaa muun muassa Metalliliiton puheenjohtajan Riku Aallon tavoin, että veronkevennys on kirjattu neuvottelutulokseen edellytykseksi yhteiskuntasopimuksen synnylle. Tällä perusteella SuPer tulkitsi jo perjantaina, että hallitus ei ole hyväksynyt neuvottelutulosta.

Pääministeri Sipilä kuitenkin sanoi viimeksi tänään, että hän ei voi luvata veroalea vielä näillä tiedoilla.

Jos tuollainen lupaus kuitenkin tulisi, voisi se auttaa saavuttamaan paremman ”kattavuuden” neuvottelutulokselle, joka puolestaan toisi EK:n taas takaisin liittokohtaisiin neuvotteluihin.

Sipilä puolestaan on vedonnut SAK-laisiin liittoihin, että ne kaikki tulisivat yhteiskuntasopimukseen mukaan. Sipilän näkemys on siis se, että veronkevennys voidaan luvata vasta, jos kilpailukykytoimien vaikutusta saadaan suuremmaksi.

Veronmaksajain Keskusliitto varoitti heti tuoreeltaan siitä, että ostovoima on vaarassa, jos veronkevennystä ei tule.

– Kotimainen kysyntä pitää talouden pyörimässä. Siihen on ihan kansantaloudelliset syyt, että se on siinä 29. helmikuuta tehdyssä [neuvottelutuloksessa] mukana, Paavola sanoo.

Faktakulma

Työmarkkinajärjestöjen neuvottelutuloksen mukaan kilpailukykysopimuksen...

”...edellytyksenä on, että sillä korvataan hallituksen valmistelemat toimenpiteet, jotka koskevat helatorstain ja loppiaisen muuttamista palkattomiksi vapaapäiviksi, sairausajan palkan ja lomarahan leikkaamista sekä pitkien vuosilomien lyhentämistä. Samoin työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus peruuttaa hallitusohjelmassa mainitut yhteiskuntasopimuksen vaihtoehtona olevat 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset ja veronkorotukset sekä toteuttaa hallitusohjelmassa mainitut tuloveronkevennykset.”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Pasi Käyhkö

Eipä tätä sotkua ole yksi henkilö aiheuttanut. Ja jos on niin sekoilu alkoi jo toukokuussa 2016 Sipilän ulostulojen jälkeen. Lisäksi nykyhallituksen väsäämä ns. pakkolakipakettikin on peruttu Sipilän toimesta. Senhän piti astua voimaan jos neuvottelut menevät karille. Eikä tämä ole ainoa asia mitä tämä Sipilän johtama hallitus on perunut.

Jaakko Aalto

Voi kun se olisikin noin helppoa. Stubbiakin voi monensta moittia, mutta tässä kuviossa hänen vastuunsa kyllä on pieni mutta vähäinen. Kannattaa katsoa tuonne työmarkkinajärjestöjen suuntaan. Siellä niitä sopimushaluttomia on pilvin pimein. Ja kun halu puuttuu, ei kykyäkään ole.

Ilkka Korkalainen

Hallitus neuvottelee täysin turhaan ay-korporaatioiden kanssa. Ay-politrukkien lausunnoista näkee ettei heillä ole mitään vastuuta mistään asiasta. Eikö nyt ole aika lopettaa ay-politrukkien kanssa vehtaaminen ja säätää laki työsuhteen minimiehdoista sekä samalla purkaa yleissitovuus. Kaikki muu tinkaaminen ja turha vääntö sopimuksista on turhaa.

Harri Kota-aho

Näin 30 vuoden yrittäjä uran kokemuksella .Inhottaa kommenttisi .En olisi yhtään mitään ilman entisiä työntekijöitäni. Me tarvitaan toisiamme. Jonkun on työllistettävä. Onhan yrittäjän saatava tulos työstään. Ja uskon edelleen yrittämiseen .

Henrik Tikanvaara

Hieno kommentti Harri! Työnantajien ja työntekijöiden vastakkainasettelu on tragikoominen järjestelmä. Samassa veneessä, yhteen hiileen puhaltaen. Tiedän miten kovat nuoret paiskivat intohimoisesti töitä välillä 12 tuntia päivässä, palkka ei ole erikoinen mutta jos tuotteet menestyvät niin heille jaetaan liiketuloksesta "todellinen palkka". Ja usein tuotteet menestyvät koska ne tehdään antaumuksella.

Raimo Laine

Kyllä sopimusyhteiskunnassa täytyy olla oikeus sopia niin kuin parhaaksi näkee tai olla sopimatta. Ei tätä pakkolaeilla voi poistaa. Sitä paitsi EK ei nyt halua sopia ja se on sentään keskusjärjestö. Voi tätä onnetonta sotkua.

Olavi A Honka

Kyllä tämä AY mafian valta pitää saada katki, ei Suomi tällaisella touhulla nouse. AY politrukit ajavat omia etujaan. Eikö eduskunta ole kansan valitsema hoitamaan asioita? Eduskunta valinnut hallituksen, jonka pitäisi nyt laittaa tuulemaan. Yrityksissä on kassassa rahaa, siitä kertoo osinko taso, kestää kyllä muutaman lakko aallon. Hyvä paikka aloittaa olisi laittomien lakkojen korvaukset käytännön tasolle. Jos AKT lyö viennin umpeen, sakot sitten muutama sata miljoonaa, kyllä siellä kassat tyhjenee.

Ari-Vesa Parviainen

AY- jäsenistään puolikasta hallitseva STK ei tietenkään ole kelvollinen sopijapuoli. "Yhteiskunta" ei ole 60%. Missä on jäsenten välinen "solidaarisuus"?
SLSY: n ymmärrän, kantoivat kortensa kekoon etuajassa, kuin esimerkiksi muille.

Ari-Vesa Parviainen

AY- jäsenistään puolikasta hallitseva STK ei tietenkään ole kelvollinen sopijapuoli. "Yhteiskunta" ei ole 60%. Missä on jäsenten välinen "solidaarisuus"?
SLSY: n ymmärrän, kantoivat kortensa kekoon etuajassa, kuin esimerkiksi muille.

Hannu Saarenmaa

Äh, voitaisiinko puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Hallitus ajaa ns. sisäistä devalvaatiota. Yhteiskuntasopimus on ns pseudokieltä, johnn kukaan ei enää usko.

Ulkomailla, missä sisäinen devalvaatio on toteutettu, palkkoja on alennettu rajusti. Tämä ei meillä ole vielä edes keskustelussa.

Jos katsotaan ulkomailta esimerkkejä, julkisen sektorin palkkoja voitaisiin alentaa 10-20%. Vastikkeeksi irtisanomiset lopetettaisiin ja työttömiä otettaisiin takaisin kortistosta helpottamaan työtaakkaa.

Kreikassa julkisen sektorin palkkoja on alennettu 40%. Talous on jo plussalla. Velkataakka vielä painaa.

Ari-Vesa Parviainen

Kreikka taitaa varsin hyvin kuvata Suomen tulevaisuutta. Kohtuuttomiltakin näyttävät leikkaukset tehdään, niin miksi? Siksi että paikataan rankalla kädellä isien ja isoisien yli varojen elämisen seurauksia. Tuo on tuhoisaa nuorille, joilta ei koskaan kysytty.

"Mistään en luovu"- asenne tarkoittaa, että lapsesi sitten luopuvat. Ahneutta jos mikä, vaikka useimmat syylliset eivät sitä taida tajuta.

"Rahaa on jossakin", kuten Lius kertoo. Juu on, mutta ei yhteistä, sori.

Henrik Tikanvaara

Raha on ansaittava. Ei raha ole lähtökohtaisesti yhteistä. Toki aina on tehty talkoohommia, ja nykyään asia on automatisoitu verotuksella, mutta homma on mennyt överiksi kun parhaimmillaan puolet ansaitusta rahasta pitää antaa yltiösolidaarisuuteen. En koskaan kuulee tilipäivän jälkeen mihin rahani on käytetty, mutta epäilen että heikosti niille tulee vastinetta. Ja sitten pitää ottaa vielä syömävelkaa.

Carolus Linden

Palilkat on sikäli sekaisin , että puhutaan sekä yhteiskuntasopimuksesta ja kilpailukykysopimuksesta. Kilpailukykysopimukseen ei kuulu huolehtiminen ostovoimasta. Jos se sopimus saadaan aikaiseksi, voi hallitus esittää sen perusteella aiheelliseksi katsomiaan veronalennuksia. Ennen sitä on epäasiallista vaatia sitovia ja tarkkoja lupauksia veronalennuskista.

Carolus Linden

Hiukkasen meni kirjaimet väärään järjestykseen. Viimenen sana tuossa pitäsi olla ... veronalennuksista.
Pitäisi kai käyttää enemmän enrgiaa oikolukemiseen, ainakin ennekuin tänne saadaan sama muokkausmahdollisuus kuin mikä Puheenvuoro osiossa jo on.

Henrik Tikanvaara

Kiinalaiset olivat takavuosina kilpailukykyisiä. Eikä ihme kun muuta ei syöty kuin riisiä ja vähän soijaa päälle ja kaikki valveillaoloaika paiskittiin duunia...

Hintakilpailukykysopimus on susi. Voimme pärjätä vain laatukilpailulla jos välitämme elintasostamme. Kyllä me osataan, Nokian puhelimet olivat kova tuote. Ja monet muut jutut.

Lauri Kiiski

Hallituksen mahdollisuudet veronalennuksiin ovat olemattomat, mikäli pidetään kiinni hallitusohjelman lupauksesta velkaantumisen hillitsemisestä.

Tässä näyttää pahasti nyt siltä, että maassa jatketaan pitkälti sitä samaa rataa, jota on tehty jo liki kymmenen vuotta. Kilpailukykyloikka jäi tasajalkapompuksi paikallaan ja yhteiskuntasopimuksesta tulee tavanomainen yleisitova kolmikantainen TUPO 2016.

Lasse Liemi

Olisi taas kerran aika ottaa mallia Ruotsista. Eli viennin kehittymisen pohjalta palkkakehitys. Kyllä kait kaikki sen edes myöntää, että se on ainoa kestävän kehityksen tie?
Herää vain kysymys, miksi täällä ei pystytä tekemään järkeviä päätöksiä maan edun kannalta. Miksi on ylivoimaista heittää puoluepolitiikka hetkeksi sivuun ja ajatella yhteistä etua. Katsotaan hieman pidemmälle kuin seuraavat pari vuotta.

Timo Aunio

Missä on vika kun päättäjät eivät osaa tehdä kansan edun mukaisia päätöksiä ? Vatuloidaan kuukaudesta toiseen . Työttömyys kasvaa ja kasvaa .

Kaarle Akkanen

Jotkut SAK:n liitot eivät vieläkään tajua, missä oikeasti mennään? Politikointi kuuluu eduskunnalle ja hallitukselle, ei jollekin "liittoänkyrälle"! Toisaalta, jos ko. sopimus kaatuisi, niin hallitus ehkä (toivon mukaan) saisi sille kuuluvan vallan ja vapauden säätää työmarkkinoita koskevia lakeja yhteiskunnan parhaaksi!