Lauantai 28.5.2016

”Harva suomalainen löytää perusteita kellojen rukkaamiselle” - Kesäaika alkaa ensi yönä

Jaa artikkeli:
Luotu: 
26.3.2016 11:28
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Suomi siirtyy kesäaikaan ensi yönä.
|
Kesäaika alkaa ensi yönä, jolloin elloja siirretään tunti eteenpäin aamuyöllä kello 3.00. 
 
Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan kelloja siirretään kaikissa EU:n jäsenmaissa samoina päivinä ja samalla kellonlyömällä nollameridiaanin ajan eli kansainvälisen normaaliajan mukaan. Samanaikaisuus on tärkeää erityisesti kansainvälisen juna- ja lentoliikenteen vuoksi. Päivät ovat aina maaliskuun ja lokakuun viimeinen sunnuntai.
 
Normaaliaikaan palataan sunnuntaina 30. lokakuuta, jolloin kellon viisareita käännetään tunti taaksepäin klo 4.00.
 
Kansanedustaja Kaj Turunen (ps.) toivoo Puheenvuoron blogissaan kesäajasta luopumista.  Suomessa on noudatettu kesä- ja normaaliaikaa vuodesta 1981 lähtien. Tätä ennen kesäaikaa oli kokeiltu vuonna 1942.
 
–Harva suomalainen löytää perusteita kellojen rukkaamiselle keväisin ja syksyisin. Itsekään en näe mitään niin pakottavaa syytä, etteikö kellojen siirroista voisi luopua, Turunen kommentoi.
 
Viime lokakuussa alulle pantu kansalaisaloite on tähän mennessä kerännyt 28 408 kannattajaa.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Teppo Vanamo

Tämä on taas niitä asioita, joiden puolesta ei ole yhtään argumenttia, mutta joiden muuttaminen törmää virkamiesten ansaintamalliin. Siihen malliin, jossa virkamiehen työpanosta mitataan tuotettujen asiakirjojen määrällä.

Ammattibyrokraattien mielestä kyseessä on "niin merkittävä muutos", että se edellyttää satoja kokouksia, sekä kaikkien EU-maiden parlamenttien kokoontumista ainakin kolmeen kertaan. "Tarvitaan" kymmeniä diplomaattisia tapaamisia Aasian ja Amerikan maiden kanssa, ja mikä tärkeintä, tuhansia asiantuntijalausuntoja. "Tarvitaan" satojen, ellei jopa tuhansien kääntäjien ja konttoristien työtä, jotta saadaan tuotettua sata tonnia asiakirjoja, jotka arkistoidaan Brysselin alle, ja joita lukevat seuraavan kerran historian harrastajat, joskus sadan vuoden kuluttua. Tärkeintä on kuitenkin se, että kuinka monta hyllymetriä erinäisiin paikkoihin tarvitaan lisää tilaa, sillä näiden kaikkien virkamiesten "tarpeellisuus" ja palkka määräytyvät noiden hyllymetrien mukaan.

Näin meikäläisen näkökulmasta olisi tullut hemmetin paljon halvemmaksi ja nopeammaksi järjestää asiasta kansanäänestys kaikissa EU-maissa, ja ilmoittaa radiossa ja televisiossa, siirretäänkö kelloja vai ei.

Matias Ahtopelto

Tämä on niitä hullutuksia, joista pitäisi päästä eroon. Eka kerta taisi olla sota-aikana otettiin käyttöön Suomessa. Stä on perusteltu sillä, että muualla Euroopassa tehdään töitä muun Euroopan ajan mukaan. Hei päättäjät, elämme nykyaikaa eikä kaikkien pidä olla töissä samaan aikaan. Kestämätön peruste. Mitä tämä veivaaminen vaikuttaa ihmisten päivittäiseen työjaksamiseen on osoitettu. Valaistuskin on keksitty, eikä duunia tarvi tehdä auringon mukaan!

Jaakko Aalto

Se valoisaan aikaan vetoaminen on yksi niitä pöhköimpiä perusteluja joita olen kuullut. Ei se valoisa aika lisäänny talvella sekuntiakaan siitä kellojen siirtelystä. Se vain vaihtuu toiseen kohtaan kellotaulussa.