Roskaamisen mysteeri: ”Mitä välii”

Ihmiset vähättelevät omaa roskaamistaan, mutta kokevat muiden roskaamisen häiritseväksi. Asenteiden ja käyttäytymisen välillä on selvä ristiriita, ilmenee Helsingin kaupungin rakennusviraston teettämästä tutkimuksesta, joka selvitti kaupunkilaisten suhtautumista roskaamiseen. Tutkimus tehtiin, koska roskaamisesta aiheutuvat kulut lisääntyvät vuosi vuodelta.

– Näyttäisi siltä, että tilaisuus tekee varkaan. Ihmiset eivät hyväksy roskaamista, mutta heittelevät roskia ympäriinsä esimerkiksi elokuvateatterissa tai yleisötapahtumassa. Roskaajalta olisikin tärkeä kuulla perusteluja itse teossa, tutkija Risto Haverinen toteaa.

Helsinkiläisten suhtautumista roskaamiseen tutkittiin verkkokyselyllä, johon vastasi 1024 kuntalaista ja 555 peruskoulujen 8-luokkalaista.

Tutkimus osoitti aikuisten ja kouluikäisten välillä suuria näkökulmaeroja suhtautumisessa roskaamisen syihin ja vastuukysymyksiin. Aikuisten mielestä roskaamisen tärkein syy on välinpitämättömyys ja piittaamattomuus muista ihmisistä – ”mitä välii” -asenne. Koululaiset pitivät tärkeimpänä syynä sitä, ettei roskista ole näköpiirissä eikä roskia viitsitä kantaa mukana.

Kun tutkimuksessa kysyttiin, mikä on paras keino kannustaa kaupunkilaisia huolehtimaan roskistaan, aikuiset kannattivat kouluikäisiä selvästi enemmän positiivista ympäristövalistusta ja asennekasvatusta. Koululaiset suhtautuivat epäilevästi kyseiseen keinoon. He kannattivat eniten roskisten tuntuvaa lisäämistä ja suurentamista ja toiseksi eniten tiukkaa valvontaa ja sakotusta.

– Välinpitämättömyyden kitkeminen ja vastuuseen kasvaminen edellyttävät nykyistä selkeämpiä rajoja. Roskaamisen kustannuksista ja vaikutuksista yleiseen viihtyisyyteen on tärkeää keskustella säännöllisesti kouluissa ja kotona. Eri ikäryhmille on puhuttava heidän ymmärtämällään tavalla ja heille sopivissa medioissa. Myös lasten vanhempia tulee informoida ympäristövalistuksen tarpeesta, Risto Haverinen sanoo.