
Biopolttoaineella voitaisiin lisätä esimerkiksi sähköautojen matkaa. Auton varapolttoaine voisi olla biopolttoainetta. Biopolttoaineiden määrän lisääminen ei yksinään ole ratkaisu.
– Suomessa sähköautot kuulostavat scifiltä, mutta Euroopassa ne ovat nykypäivää, Kiianmaa muistuttaa.
Yleinen käsitys bioenergian kulutuksesta ja tarpeesta on Kiianmaan mielestä vääristynyt. EU vaatii uusiutuvien energiamuotojen, ei suinkaan biopolttoaineen lisäämistä.
Kiianmaa muistuttaa, että komission pitäisi ajaa polttoaineiden kulutuksen vähentämistä. WWF pitää EU:n uutta biopolttoaineiden kestävyyskriteeristöä askeleena oikeaan suuntaan. Päästöjen vähentämisessä oleellisinta on julkisen liikenteen lisääminen. Samaan aikaan olisi mietittävä uusia liikenneratkaisuja, kuten sähköautoja.
WWF haluaa, että tuotanto on vastuullista, muuten edessä on vaikeuksia. Suurin osa lehtijutuissa kerrotuista ongelmista on olemassa, ja siksi biomassan tuotantoa on kehitettävä harkiten.
– Luontevaa on, että EU vaatii vastuullisuutta kaikilta biomassan tuottajilta. Esimerkiksi palmuöljystä valtaosa käytetään elintarviketeollisuudessa. Siksi ei ole johdonmukaista eikä järkevää vaatia vastuullisuutta vain liikenteessä käytettävältä palmuöljyltä, Kiianmaa sanoo.
Kiianmaa muistuttaa, että biopolttoaineet eivät ole ainoa vaihtoehto. Bioenergia on nähtävä mahdollisuutena kasvihuonepäästöjen rajoittamiseen ja köyhyyden vähentämiseen.
– Mahdollisuudet ovat loistavia, jos tuotekehitystä ohjataan positiivisten vaihtoehtojen kehittämiseen, Kiianmaa sanoo.
Suurin osa maailmassa tuotetusta biomassasta käytetään eläinten ja ihmisten ravinnoksi tai muiden tuotteiden raaka-aineiksi. Samaa raaka-ainetta käytetään usein moniin eri tarkoituksiin. Esimerkiksi palmuöljyä käytetään ruoaksi, liikenteen biopolttoaineisiin sekä sähkön ja lämmön tuotantoon. WWF katsoo, että bioenergian tuotannon kielteisiä vaikutuksia ruoantuotantoon sekä tuotannosta aiheutuvia epäsuoria maankäytön muutoksia voitaisiin vähentää tuottamalla biomassaa joutomailla ja nostamalla vastuullisen tuotannon hehtaarisatoja.
– Ruoan hinnannousu on muodostunut miltei kriisiksi. Mutta on epäselvää, mistä kaikesta hiontojen nousu johtuu. YK:n arvion mukaan biopolttoaineiden osuus hinnannousuun on 10–15 prosenttia. Miten suuret vaikutukset ovat esimerkiksi länsimaiden halpaviennin vähentämisellä ja öljyn hinnalla? Kiianmaa kysyy.
Jos vastuullisen tuotannon kriteerit hyväksytään, EU olisi ensimmäinen alue, jossa biopolttoaineiden tuotannon ympäristö- ja sosiaalista vastuuta vaadittaisiin laissa. Euroopan komission direktiiviehdotus uusiutuvan energian käytön edistämiseksi asettaa liikenteen uusiutuvien energiamuotojen käytölle 10 prosentin tavoitteen vuoteen 2020 mennessä.

Sähköinen uutiskirjeemme ilmestyy 12 kertaa viikossa ja sisältää tiiviin paketin päivän uutisia ja puheenaiheita.
lisää sähkönkulutusta vaiko eikö?
Kiianmaa taitaa olla Fortumin asiamies - lisää sähkönkäyttöä.
Sähköautoista ei nykykansalainen taida tietää mitään
Sähköauton energiankulutus on aivan minimaalinen nykyisiin bensa- ja dieselautoihin verrattuna.
Mitään Scifiä ne eivät todellakaan ole. 1900-luvun alussa ne olivat yleisimpiä autoja mm. New Yorkissa.
Öljyteollisuus piti ne pois markkinoilta lähes vuosisadan.
Nyt pään ovat avanneet mm. Tesla Roadster. Suorituskyky ja energiatehokkuus ovat aivan omaa luokkaansa
- Kiihtyvyys 0-100km/h 3,9 sek.
- 100% vääntö (Torque) kaikilla kierrosalueilla (0-13000 rpm)
- Huippunopeus (järjettömän paljon liikaa)
- Ajosäde yhdellä latauksella 354 km
- Latausaika 4 tuntia (parempia akkuja on jo kehitetty)
- Alle 1 cnt (euro-senttiä) /kilometri
http://www.teslamotors.com/
Nanoteknologiaa käyttävillä akuilla (mm. altairnano) latausaika putoaa noin 10 minuuttiin.
Vaihdettavia osia sähköautossa on huomattavan vähän bensa-/dieseltekniikkaan verrattuna. Moottorissa mm. vain yksi liikkuva osa, ei sytytys-, polttoaine- eikä jäähdytysjärjestelmää jne..
Toki bensa-autokin saataisiin kulkemaan litralla sata kilometriä, mutta halua siihen ei näytä olevan. 0,6 l/100 km kuluttava kaasutin kehitettiin jo 30-luvulla. Keksijälle tarjottiin pian suojatyöpaikka öljy-yhtiöstä ja keksintö unohtui.
Viimeksi pari jenkkiä viritti Toyota Priuksen autotallissaan parin tonnin budjetilla 2,7 l /100 km kuluttavaksi.''
* * *
Tämän artikkelissa esiintyvän WWF:n edustajan puheet biopolttoaineista jääköön omaan arvoonsa.
Toyota Prius 4,6 litraa / 100 km vs. Volkswagen Lupo 3 litraa
http://en.wikipedia.org/wiki/Toyota_Prius
http://fi.wikipedia.org/wiki/Volkswagen_Lupo
http://www.usatoday.com/money/consumer/autos/marev...
Jotenkin on melko kummallinen tämä Priuksen ihannointi. Hyundai Gertz ei kuluta paljoa ja periaatteessa Volkswagen Lupollakin päästiin jo noin kolmeen litraan.
Loppujen lopuksi 2 euron - 3 euron bensiililitranhinta olisi mahdollinen, mikäli ihmiset ajaisivat työmatkansa ja kaupunkiajonsa Lupoilla.
Mitä tulee sähköautojen energiankulutukseen niin kyllä auto tarvitsee akseleihinsa saman voiman samoihin ominaisuuksiin samalla massalla käyttövoimasta riippumatta. Sähköautossa akkujen massa on noin 300 kg - 400 kg.
Sähköautolla saadaan nopea kiihtyvyys 0-100 km/h, mutta huippunopeuksista joudutaan tinkimään. Se ei ole sinänsä ongelma Suomessa, koska autolla ei saa ajaa kuin 120 km/h.
Jay Leno ja Tesla Roadster
Jay Lenolla on 2008-vuoden Tesla Roadster ja tässä videossa hän antaa mm. kiihtyvyysnäytteen. Hänellä on muuten myöskin 1909-vuoden Baker Electric, jota hän ylistää.
http://www.jaylenosgarage.com/video/video_player.s...
Sähköllä säästöä
Raideliikenne pääsee 2015 mennessä 20% säästöön vaikka likennesuorite kasvaa. SÄHKÖISTÄMÄLLÄ lisää.
Kumipyöräliikenteellä on 80% säästöpotentiaali SÄHKÖISTÄMÄLLÄ.
Öljy- ja kaasualan keskusliiton mukaan joka neljäs on luopunut öljystä ja valinnut tilalle sähkölämmityksen.
Tämä kehitys on toteutunut vain parissa vuodessa, vaikka lämmitysmuodon valintaa on totuttu pitämään miltei yhtä sitovana kuin aviopuolison valitsemista.
Ilmastomuutokseen heräämisellä on ilmeisesti vähäisempi vaikutus lämmitysvalintaan kuin hintapaineilla.
Poliitikot laidasta laitaan uskovat ydinsähköön. Vihervasurit venäläiseen - muut suomalaiseen.
Valitettava tosiasia on
että ns. kestävän kehityksen nimissä, erityisesti biopolttoaineitten kohdalla, huuhaillaan paljon myös maailman menoa aivan liikaa ja nopeasti häiritsevää. Ruokapula uhkaa jo nyt (toki siihen on monia syitä).
Kaikki innovointikapasiteetti olisi pantava sähkön järkevään valmistamiseen ja sähköä säästävän tekniikan kehittämiseen.
Mm. hybridiautot ovat tie oikeaan suuntaan.
Ja - joidenkin mielestä valitettavasti - "saasteeton" atomivoima pysyy toistaiseksi vahvasyti kuvioissa mukana, ei auta.
Tosin yksinkertaisin lääke
olisi autojen kokojen, tehojen ja huippunopeuksien radikaali alentaminen ja kaiken maailman polttomoottoripörrääjien valmistuskielto. Eikä tämä ole mikään vitsi.
140 km/h
Jos autot suunniteltaisiin nykyisten koppimallien sijasta aerodynaamisiksi niin kuin 1990-luvulla ilmanvastuskertoimella 0,35 ja pudotettaisiin tehovaatimuksia, päästäisiin lähemmäs neljää litraa.
Hyundai Gertz ei kuluttane paljoa, mutta kun pihassa pitää olla käytetty Volvo, Mersu, BMW tai tila-auto ja maanteiden ritareilla vielä kaupunkimaastoauto.
Moni vastuuton perheenisä ostaa tila-autoja ja kaksilitraisia. Itselläni on 132 hevosvoimaa ja huippunopeutta 197 km/h paperilla ja 193 km/h käytännössä. Tosin ilmanvastuskerrointa ei ole kuin alle 0,34 ja korina on tavallinen normisedan.
Usein jätän noin 90 hevosta käyttämättä ja jolkottelen noin 40 hevosella.
Järvenpäässä valmistetaan sähköautoja
Ne ovat pieniä pakettiautoja. En ole nähnyt niitä kuin pari kpl liikenteessä. Nämä ovat joutuneet mielivaltaisen verotuksen kohteeksi.
Sähköautoa kiusataan ns. dieselverolla! Miksi? Käyttömaksun poistaminen kokonaan olisi viisaampaa.
Ei ole tarkoitus, että autoilu olisi halpaa, vaan
että valtio saisi maksimi määrän verotuloja.
Verotulo tuhlaantuu,
kun sen saaminen estää em. sähköauton tuottaman säästön ympäristötuhoissa ja energiaomavaraisuudessa.
Tämä yhtälö ei ole riittävä hengissä säilymisen kannalta, mutta pitäisi olla riittävä yksinkertaisille virkamiehille, vaan ei ole.
Sähkössä on tulevaisuutta
Biopolttoaineiden valmistukselle ei ole näkyvissä kestävää kehitystä.Sähköautot ovat paikallinen ilmiö,eikä mikään ratkaisu Lappiin matkailevalle.Kaasun jakeluasemat voisivat olla ratkaisu,jos kaasua saataisiin riittävästi.
Miksi sitten matkailet Lappiin?
Mksi sitten matkailet Lappiin? Mene vaikka Päijät-Hämeeseen. Niin moskovalaisetkin tekevät. http://www.artjarvi.fi/
WWF:n propagandaa
"Suomessa sähköautot kuulostavat scifiltä, mutta Euroopassa ne ovat nykypäivää, Kiianmaa muistuttaa."
Missä maassa niitä käytetään? Enpä ole ikinä niihin törmännyt, mutta Kiianmaa varmaankin on. Koordinaatit kehiin!
Bensiiniautot tuottavat käytännössä "päästöinä" vain vettä ja hiilidioksidia. Kuka oikeasti uskoo, että bensiiniautojen hiilidioksidipäästöt aiheuttavat sellaisen ilmastonmuutoksen, että siitä olisi mitään haittaa? Rohkeasti kädet pystyyn nyt ja kysytään sama kysymys 20 vuoden päästä.
Sinänsä kannatan kyllä sähköautoja varsinkin kaupungeissa ja perheen kakkos ja kolmoisautoina, mutta lähinnä sähköauton varmatoimisuuden ja äänettömyyden takia. Mutta se on aivan varma, että vaikka kehitettäisiin päästötön fuusiovoimala, niin kuitenkin samat ihmiset vastustaisivat autoilua ja kehitystä yleensä.
0 km/h - 100 km/h 8,5 sekuntia, huippu 135 km/h
http://www.think.no/think/content/view/full/261
Sähköautoja kannattaa kehittää, koska sähköä voi sekundäärienergiaksi tuottaa mistä tahansa primäärienergiasta. Näin ollen se, että "tankkaa töpselistä" on kuin joisi vettä raanasta. Mistä tahansa voi tankata (kunhan on riittävät sulakkeet :-) ).
Verotuksen tulisi olla sellainen, että kaupunkiköyhä voisi vaihtaa vanhan Mersunsa ja yliajetun BMW:nsä kaupunkiautoon ilman lainaa.
Jos kaupunkien pysäköintitolpat olisivat pankkikortilla maksettavia latauspisteitä, olisi sähköautoajatus aivan realistinen.
Sähköautot
Sähköautot ja/tai jonkinlaiset hybridit, joissa on akkujen lisäksi muutakin on taatusti hyvä asia - kunhan rakennetaan hyvin runsaasti lisää ydinvoimaa tekemään sähköautoja varten puhdasta ja halpaa sähköä.
Sen sijaan ns. uusiutuva energia ei ole Suomelle minkäänlainen ratkaisu yhtään mihinkään:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Uusiu...
Uusiutuva energia on uusiutumatonta
Maapallon uusiutuva energia on uusiutumatonta, koska se on muodostunut auringon fuusioydinreaktiossa kun vetyatomit ovat yhtyneet heliumatomeiksi. Kun aurinko sammuu, loppuu uusiutuvan ja samalla hitaammin uusiutuvan, kielenkäytössä uusiutumattoman energian tuotanto.
Elämä maapallolla perustuu auringon fuusioenergiaan. Siksi aurinkoa on palvottu valistuneiden ihmisten toimesta jopa jumalana menneinä vuosituhansina ja Japanin keisari on auringon jumalattaren Amaterasun poika ties monennessakon sukupolvessa.
Energia-asioissa on ensimmäinen asia polttaa ylimääräine turve kaukolämmöksi sekä osin sähköksi sekä metsittää suot, jotta biomassan määrä lisääntyy hiilidioksidia sitomaan.
Toinen asia energia-asioissa on polttaa ylimääräinen jäämäpuu kaukolämmöksi ja osin sähköksi.
Mikään ei ole pysyvää
Eikä tarvitse olla. Maailma muuttuu Eskoseni. Oikeastaan ei muutu.
Tuskin kannattaa ainutlaatuisen arvokasta ja monikäyttöistä turvetta tuhlata polttamiseen. Jäämäpuukin on raiskatulle metsälle arvokasta eloyhteisön edes vähän säilymisen vuoksi. Kumpikaan näistä ei ole tärkeää ostamisen edistämiseksi. Muistakaamme aina osakkeenomistajat.
Minustakin auringon palvonta oli viisasta. Näennäinen tiedeselitys esim. ydinfuusiosta vain hipaisee ohi lentäen ihmisen elämää.Sen sammuminen on filosofinen kysymys sinällään, ei käytännön kysymys.
Ihmisiäkö liikaa?
Ongelmana on se, että kuluttajia on liikaa ja kansantulon kasvu tekee kuluttajista entistä tehokkaampia.
Suomen kannattaisi pitää suojelualueinaan Neuvostoliiton entistä rajavyöhykettä, 100 km Suomen rajasta itään. Kostamuksen takana on niin hyvää luontoa, ettei Suomessa missään.
Siellä ole ollut 90 vuoteen pientalonpoikia, pienmetsänomistajia eikä tehokasta metsäteollisuutta häiritsemässä luonnonrauhaa eikä siellä ole metsäautoteitä.
Suomen puolella sen sijaan on yritetty 1800-luvulta alkaen "saada Ruotsi kiinni", mistä on seurannut järjettömän järjellinen metsäteollisuus, metsänhoito pienviljelyn yhteydessä ja kaikki ihmisen hyvinvontia parantanut teho.
On järkevämpää tankata autoon sähköä ja maakaasua kuin pilkkeitä, turvetta tai jotain muuta.
Akkuteknologia kehittyy
Jo muutama vuosi sitten saksalaiset rakensi purjelentokoneen jonka siipiin pakatut akut - parisataa kiloa riittävät nostamaan laitteen termikin kyytiin jolloin moottori pysäytetään ja potkuri painuu rungon sisään. Lisäpainosta ei ole haittaa - päinvastoin - se auttaa suurempaan liukunopeuteen uutta nostetta etsiessä.
Mainio työmatkavehje esimerkiksi Kuorevedeltä Seutulaan. Ei van toimi talvella kun ei ole termiikkiä.
Sähköistyksen hinta oli vain noin 10% (20000€) koko vehicklen hinnasta.
Sähköautointoilu Suomessa ei ole kaatunut akkuihin vaan niiden - ja kuskin - pitämiseen sulana, toimintalämpötilassa vähintään. Matkustajista ei niin väliä.
Rekkoihin voitaisiin hyvin liittää yksi perävaunu akkuja varten. Latausasemilla kuskit voisivat pitää ne lain vaatimat lepotauot, ei tulisi niitä rattiinnukahtamisiakaan enää.
Tosin vapaassa maassa joku pian keksisi tarjota viihdepalveluita jolloin nukahtamiset tienpäällä lisääntyisivät.
Näkemäni mukaan
Järvenpään sähköautot tankkaavat tavallisilla talvilämmitysrasioilla pysäköinnin aikana ilman erikoistehoja.
Sähköstä sentti, bensiinistä kymmenen kilometrillä
Jos autoa ajellaan esimerkiksi 40 kW teholla, tehonkulutus on näin ollen 20 kertaa niin suuri kuin tehonlataus.
Jos autoa ajellaan vaikkapa 300 km noin 80 km/h eli vaikkapa 3 60/80 tuntia eli 3 tuntia 45 minuuttia menisi siihen 15/4 tuntia x 40 kW = 150 kWh. Näin ollen lataukseen menisi enintään 150 kWh / 2,2 kW eli 68,18 tuntia enintään.
Auto ei kuitenkaan käytä kuin murto-osan huipputehostaan vauhtiinsakaan päästyä, joten lautausaikoina on kait pidetty noin noin puolta vuorokautta ilmeisesti kahdeksan tunnin nukkumisen vuoksi.
Tässä norjalaisversiossa ainakin näkyy kolmivaiheisen voimavirran liitin, ei yksivaiheisen valovirran, jota käytetään mm. moottorin lohkolämmittimissä. http://www.think.no/think/content/view/full/264
Suomalainen proto
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article78780... Uusi Nokia ? Neliveto - kestomangneettimoottori joka pyörässä toimii myös jarruna. Jarrutusenergia otetaan talteen. Sutimisenesto/luistonesto/ajonvakautus samaan hintaan.
Supermangneetit valmistetaan Harjavallassa. Vacon Vaasassa osaa taajuusmuttajat tehonsäätöön/lataukseen. Pikalataus 15 minuuttia 3 vaihe 25 A sulakkeet. 1-vaihe 16 A 6 - 10 tuntia. Samaa akkutekniikkaa kuin puhelimissa. 1500 latauskertaa, siis 4 - 5 vuotta.
ERA projekti -> http://www.tekniikkatalous.fi/tyo/article62882.ece...
Sisätilan lämmitys ratkaisematta.
Kuulostaa
Kuulostaa vallan erinomaiselta.
Yleisesti ottaen akun pikalataus kuluttaa akun elinikää enemmän kuin hitaampi lataus. Siten tarvitaan älykäs laturi, joka kysyy kuskilta milloin tarvitset autoa seuraavan kerran ja miten pitkäksi reissuksi, jotta osaa ladata optimaalisesti.
Sekin kuluttaa akkua, jos ladataan turhaan (liian usein).
Akut kehittyy ihka oikeasti
"Sekin kuluttaa akkua, jos ladataan turhaan (liian usein)."
- alkaa olla historiaa.
Samoin kylmänsieto.
Paineilman käytössä ei kumpaakaan vaikeutta. Samat edut; moottori ja jarru joka pyörässä, jarruenergian talteenotto.
Valot, ilmastointi ja automatiikka vaatii sähköä, akun ja laturin.
Sisätilan lämmityskö? No tietenkin Webasto...
:-). Huumoria. Tosiasiassa sähköautoa voi lämmittää vaikka lämpöpatterilla.
Justiinsa nii !
Webaston hukkalämmöllä voi lämmittää höyrykattilaa - joka pyörässä pieni höyrykone. Digitaalinen prosessinohjaus ottaa sähkönsä katolla ( auton ) pyörivästä tuulimyllystä.
Ei niinkään huono vitsi
-
Saab Scania on palaamassa höyryyn. Vaikuttaa lupaavalta:
Suomeksi T&T lehdessä: http://www.tekniikkatalous.fi/metalli/article79842...
Infra
On hyvin suotavaa, että sähköautoilu yleistyy. Se on oleellisesti ympäristö- ja ihmisystävällisempää kuin nykyinen autoilu.
Se kuitenkin edellyttää infrastruktuurin kehittämistä - ei kuitenkaan ylettömiä investointeja.
1. Lähes kaikki suomalaiset oleskelevat kodissaan vähintään 8 tuntia vuorokaudessa (esim. nukkuvat). Tänä aikana kosla voi hyvin olla "lieassa" latautumassa kodin lähettyvillä. Useassa tapauksessa kodin yhteydessä on jo autolämmityspisstorasia.
2. Suuri joukko suomalaisista työskentelee (tai ainakin oleskelee) työpaikallaan noin 8 tuntia vuorokaudessa. Sinäkin aikana kulkuväline voi olla latautumassa. Useassa tapauksessa työpaikan parkkipaikallakin on autolämmityspistorasia.
3. Edelläolevat kattavat jo merkittävän osan lataustarpeesta. Kesäloma ja kesämökki ovat poikkeus. Useassa tapauksessa kesämökilläkin on sähköt, joten pistorasia autoa varten mökillä ei ole mahdottomuus.
4. Parkkitalojen yhteyteen ja huoltoasemien yhteyteen on varsin järkevää rakentaa latausmahdollisuuksia - tietysti maksullisia. Niitä rakennetaan luonnollisesti yrittäjien toimesta sitten kun niille on tarvetta.
5. Siten hyvin pitkät lomamatkat, vaikkapa ympäri Eurooppaa muodostuvat jonkinlaiseksi ongelmaksi - mutta ehkäpä siinä tapauksessa voisi vuokrata tavallisen bensiinikäyttöisen kulkuvälineen, kunnes latausasemat ja pistorasiat yleistyvät sielläkin.
Uusi "Nokia"
Paljon puhutun innovaatioyliopiston projektiksi voisi antaa mahdollisimmaan linjakkaan ja taloudellisen sähköauton kehittämisen kaikkine tykötarpeineen. Siitä sitten markkinointia maailmalle ja uusi "Nokia" ehkä syntyy.
Lehmät innovaation lähteeksi
Innovaatioyliopistolle malliksi on kansallistaiteilija Minna Äkkijyrkkä pestattu ex-pankinjohtaja Mika Ihamuotilan johtaman Marimekon yhdeksi pääsuunnittelijaksi.
Minna on juuri palannut Arevan, Koneen, Nokian ja UPM:n sponssaamasta näyttelystä Pariisista, josta Pasi Rutanen kirjoittaa toisaalla tällä saitilla.
Biodiesel
Ruokapula uhkaa, kun ruokaaineita muutetaan etanoliksi tai diesel-polttoaineeksi. Olis vielä kikka kakkonen. Suomessakin kuolee vuosittain n. 50000 ihmistä. Näistäkin vainajista voisi tehdä menovettä katumaastureihin.
Liikalihavuudesta voisi tehdä hyveen, tai suorastan tavoitteen.
Tarkennusta sähköauton kehitykseen
Sähköistäminen edistyy eCorolla:
http://www.sahkoautot.fi/forum:start
Supermagneetteja tehdään Ulvilassa:
http://www.neorem.fi/n/index.html
Ja säätimiä Vaasassa:
http://www.vacon.com/ Myös ABB tekee DC/DC inverttereitä.
ja taajuusmuuttajia.
LitiumRautaFosfaatti -akusto on auton ikäinen - 20 vuotta.
Kustannustehokkuus toteutuu muutamassa vuodessa.
Vaikka investointi onkin 5000 - 10000 euroa.
Sen prosessinohjaukseen suomalainen:
http://www.fevt.com/