- Kuva: Akava
Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen.
Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen kertoo, että hänen lausuntonsa Suomen yliopistojen erikoistumisen tarpeesta sekä liian suppeasta rahoituksesta on ymmärretty väärin.
Viljanen on saanut vastaanottaa kritiikkiä Suomen Kuvalehdessä olleen artikkelin johdosta. Viimeksi kokoomuksen äänenkannattaja Nykypäivä ihmetteli kritiikissään puheenjohtajan ristiriitaisiksi koettuja lausuntoja, kuna Viljanen yhtäällä lakkauttaisi Lappeenrannan ja Joensuun yliopistot ja toisaalla Akavan hallituksen tiedotuksen perusteella sekä Akava että Viljanen ovat sanoutuneet irti korkeakoulujen lakkauttamisesta.
- En missään tapauksessa kannata yhdenkään yliopiston lakkauttamista, Viljanen sanoo uusisuomi.fi:lle.
Matti Viljanen on mielipiteissään korostanut, että joidenkin yliopistojen kohdalla olisi kuitenkin tarvetta erikoistumiseen.
- Rahaa on myös löydyttävä lisää, muuten yliopistot ovat pulassa, kertoo Viljanen.
Akavan puheenjohtaja suhtautuu positiivisesti ajatukseen innovatiivisesta yliopistosta, mutta ketoo Akavan kantavan huolta muidenkin yliopistojen rahoituksen hoidosta.
- Viisikymmentä miljoonaa euroa takaa vain nollatason. Kolmekymmentä miljoonaa on jaossa muille kun innovatiivinen yliopisto on saamassa yksin sata miljoonaa, toistaa Viljanen julkisuudessakin usein nähtyjä lukuja.
Matti Viljanen ymmärtää sen, että toiset tieteenalat ovat bisnesorientoituneempia kuin toiset.
- Suomi on kuitenkin pieni talousalue, puolet Pariisin vastaavasta. Amerikkalainen malli ei meillä toimi, sanoo Viljanen.
Opposition välikysymystä innovaatioyliopiston saamasta tuesta Viljanen kommentoi sen verran, että hänen mukaansa kaikilla, hallitus ja oppositio mukaan luettuina, on huoli suomalaisen yliopiston maailmasta.
- Suomi elää osaamisella. Kaikki pohtivat miten suomalaiset pärjäävät, miten jatkuu toiminta työmaailmassa ja palvelualoilla. Eivät ainoastaan yliopistot ole mylläkässä, vaan korkeakoulut myös. Tutkintoja on uudistettu sun muuta. Suuri painekenttä aiheuttaa sen että ihmisten on sen keskellä ponnisteltava taloudelliseten realiteettien parissa, kertoo Viljanen.
Opposition vaatimukseen innovaatioyliopiston toimien seuraamisesta ja arvioimisesta Viljanen suhtautuu kaksijakoisesti.
- Tieteen autonomia on välttämätön, mutta seuranta on oikeutettua niin kauan kun käytetään valtion rahoja. Tulostarkkailuakin vaan on niin erilaista. Uusi tieto joka syntyy hyödynnetään ehkä vasta vuosien päästä, kun sen yhteys ymmäretään. On hirmuisen hankalaa arvioida mikä on relevanttia juuri nyt. Samalla on kuitenkin terveellistä niin kehityksen, tulosten kuin itse oppilaidenkin kannalta, että tarkkaillaan ja seurataan, sanoo Viljanen.
Matti Viljasen mukaan Suomessa ei ole aikoihin jouduttu käymään vastaavanlaista keskustelua kuin nyt käydään yliopistojen ympärillä.
- Tiettyjen tosiasioiden tunnistaminen on oleellisen tärkeää. Monasti yliopistoväki onkin hämmästellyt minulle miten viisautta on niin paljon yliopistojen ulkopuolella. Kukaan kun ei ole vaivautunut ottamaan heitä mukaan keskusteluun, kertoo Viljanen.
Kommentit
Kumpi...
... nyt puhuu pehmoisia? SK:n artikkelista ei Viljasen näkemys jäänyt tippaakaan epäselväksi.
Ei jäänyt, ei, mutta...
myös SK:ltä edustaa melkoista kritiikittömyyttä julkaista moista soopaa, sanoi sen kuka tahansa. Lappeenrannan yliopisto joka tekee tutkimus- ja tuotekehitystyötä Suomen metsäklusterin keskellä on kansantalouden perusrakenteen kannalta nyt - tässä murroksessa - Suomen tärkein ja käytäntöä lähinnä toimiva yliopisto.
Euroopan Unioniin
Uskonnonomaisesti suhtautuvat ovat jo tuhonneet Suomesta Pohjoismaisen hyvinvointivaltion ja maatalouden! Nyt olisi vuorossa opetus. Herätkää yliopistomiehet, ennenkuin se on myöhäistä. Veli Karhu Tampereelta: Kirjoita tässä lehdessä, miten maassamme on nyt toimittava!
Yliopistojako liikaa? Kyllä
Nykyinen määrä on ehdottomasti liikaa Suomen kokoiseen maahan. Rahoitus on ongelma jo nyt eikä tule helpottumaan jatkossakaan. Liian paljon tutkimukseen suunnattuja määrärahoja menee rakennusten ylläpitoon ja kaikenlaiseen hallintoon. Helsinki, Turku, Tampere, Kuopio, Vaasa ja Oulu. Siinä on jo riittävästi tälle maalle yliopistopaikkakuntia.
Mitäs aluepolitiikkaa nyt taas tehdään?
Ainakin minulta on täysin jäänyt huomaamatta keskustelu, arvioinneista puhumattakaan, tai edes yksittäiset heitot, mitkä yliopistoyksiköt olisivat parhaita kanditaatteja innovaatioyliopistoon ja millä perusteilla? Tämä on oleellisin kysymys, jos todella haluttaisiin lähteä rakentamaan maailmanluokan yliopistoa.
Mutta edelliseen vastaaminen ei ole asian ydin, kun yliopistohankkeen todelliset motiivit näyttävät päiväpäivältä enemmän pelkältä savuverholta todelliselle tarkoitusperälle.
Viimeisen 10-15 vuoden aikana sana aluepolitiikka on voimallisesti varattu negatiiviseen mielikuva- ja mielipidemanipulaatioon maakuntien tappioksi. Innovaatioyliopistohanke on osoittautumassa yksinkertaisesti aluepoliittiseksi hankkeeksi Helsingin talousalueen hyväksi. Tässä touhussa ei ole mitään väliä sillä, kuinka hyviä, tärkeitä tai mitä tahansa ovat muut yliopistot tai niiden yksiköt muualla kuin jo innovaatioyliopistoksi nimetyssä.
Ainoa kriteeri näyttää olevan, että yksikkö sijaitsee korkeiden kiinteistökustannusten alueella, mikä jo itsessään herättää jälleen mielenkiintoisia kysymyksiä. Vaikka sen, että jos aikuisen oikeesti haluttaisiin kanavoida rahallisia resursseja huippuyliopiston perustoimintaan (tutkimus, opetus yms.), niin pitääkö sen sijaita Suomen kalleimmalla alueella sekä yliopiston toimintojen (kiinteistöt, oheispalvelut) että siellä työskentelevien osalta (asuminen, liikkuminen, hajanainen kampus jne.)?
Mitä tulee Viljasen lausuntoihin, niin näin sitä vaikuttamista tehdään. Ensin lipsautetaan jotain. Sitten kiistetään. Näin on varmistettu, että haluttu sanoma jää elämään. Seuraavan kerran, kun joku jossakin (ehkä ministeriössä nimeltä Nokia tai Akava) laatii esitystä lakkautettavista yksiköistä, niin Viljasen sutkautukset todennäköisesti palvelevat hyvin tarkoitustaan. Viljanen on erittäin kokenut järjestömies ja osaa unissaan kaikki manipulaation keinot, kuten kukatahansa vastaavaan tehtävään valittu johtaja.
Valtionvarainministeriön kyläpolitiikkaa pääkaupunkiseudulla
Kyseessä on valtionvarainministeriön harjoittama kyläpolitiikka pääkaupunkiseudulla, Helsingissä.
Yliopistojen hallintokustannukset yhdistetään ja katsotaan "mitä tulee". Tavoitteena on ilmeisesti ennakkotapaus Pohjois-Suomen yliopiston, Itä-Suomen yliopiston jne. luomiseksi.
Yliopistolaitos alkaa noudattelemaan linnaläänien ja sotilasläänien rajoja. Ilmeisesti tarkoituksena on alkaa tuottamaan nopean toiminnan varainhallinnon ja journalismin lisäksi myös kypsymätöntä nopean toiminnan tiedettä.
Jospa lakkautetaan kaikki yliopistot ja perustetaan Suomen yliopisto.