Tämän takia mies on heikompi astia

Keskustelussa viitataan usein naisiin sinä heikompana astiana. Jos astian lujuutta mitataan kuitenkin sillä, kuinka kauan se kestää hajoamatta, heikommaksi osoittautuukin mies. Yleisen terveydentilan kehityksestä huolimatta suomalaisten naisten elinkaari on nykyisin yli kuusi vuotta pidempi kuin miesten. Ero on suurempi kuin monissa muissa Euroopan maissa.

Miesten ja naisten suuret eliniän erot eivät saa selitystä sukupuolten välisestä hormonaalisesta tai biologisesta erosta (eläköön se ero!). Selitys löytyykin elintavoista ja niihin liittyvistä sairauksista. Tämä on käynyt ilmi muun muassa tutkittaessa seitsemännen päivän adventisteja, jotka noudattavat terveellistä ravitsemusta ja välttävät yleensäkin riskikäyttäytymistä. Heidän keskuudessaan molemmat sukupuolet saavuttavat jokseenkin saman korkean eliniän.

Sepelvaltimotauti ja verenpainetauti ovat miehillä yleisempiä kuin naisilla ja näin on varsinkin työikäisillä. Diabetestakin ja keskivartalolihavuutta on miehillä hieman enemmän. Nuo sairaudet liittyvät vahvasti ravitsemustottumuksiin, jotka ovat miehillä epäterveellisemmät. Kasvikset ovat vielä liian monelle miehelle "kaninruokaa". Tässä yhteydessä voi todeta, että päinvastoin kuin yleensä luullaan, sukupuoli sinänsä ei juurikaan vaikuta ravinnontarpeeseen. Jos mies ja nainen ovat samankokoisia ja tekevät samoja töitä, niin sama määrä ruokaa riittää.

Ravitsemuksen ohella sukupuolten välisiä eroja selittävät miesten yleisempi tupakointi ja runsaampi alkoholin käyttö. Miehet juovat alkoholia kolme kertaa enemmän kuin naiset ja erityisesti humalajuominen on heillä yleisempää. Ryyppäämiseen liittyy myös muuta riskikäyttäytymistä, mikä näkyy esimerkiksi nuorten miesten naisia korkeammissa tapaturmaluvuissa. Alkoholisairaudet ovat koko ajan lisääntymässä ja ikävä kyllä, molempien sukupuolien keskuudessa.

Sukupuolierot eivät näy vain sairauksien ennaltaehkäisyn piiriin kuuluvissa asioissa, vaan myös sairauden ilmetessä. Miehet ovat naisia hitaampia lähtemään tutkimuksiin ja hoitoon. Naiset käyttävät enemmän lääkkeitä ja terveyspalveluja sekä tukeutuvat myös useammin itsehoitopalveluihin. He näyttävät myös kestävän pitkäaikaista sairautta paremmin kuin miehet, jotka kuolevat aikaisemmin pois. Miesten huonompi ennuste johtunee paljolti siitä, että heillä tauti on yleensä ehtinyt pidemmälle ennen hoitoon hakeutumista.

Koulutustaso liittyy tunnetusti terveyteen, terveyskäyttäytymiseen ja sitä myötä odotettavissa olevaan elinaikaan. Tässäkin sukupuolesta johtuvat erot ovat suuret. Korkealle koulutettu 35-vuotias mies voi odottaa elävänsä 80-vuotiaaksi, mutta vähän kouluja käynyt vain 74-vuotiaaksi. Ero on siis kuusi vuotta. Sen tekee erityisen merkittäväksi se, että naisilla vastaava ero vain kolme vuotta.

Miehen paljastuminen selvästi heikommaksi astiaksi ei ole väistämätön asia. Kaikkein eniten tilanteen kohentaminen on jokaisen miehen itsensä vallassa. Omin käsin sinne suuhun pannaan mitä pannaan ja omin neuvoin hoitoon hakeudutaan, jos ongelmia ilmaantuu. Valintoihin vaikuttavat tietämys ja asenteet ja niistä huolehtiminen kuuluvat kodille, koululle ja terveydenhuollolle.