- Kuva: Anna Karrila
Espoolainen Anna Karrila ei olekaan 11 laudaturin ylioppilas, ylioppilastutkintolautakunnasta kerrotaan uusisuomi.fi:lle. Karrila suoritti tutkintonsa jo keväällä 2007 ja täydensi sitä kaksi kertaa, ensin syksyllä 2007 ja sitten keväällä 2008.
-Karrila ei todellakaan ole 11 laudaturin ylioppilas, ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Anneli Roman paljastaa uusisuomi.fi:lle.
-Hänellä ei ole 11 ällää samalla paperilla, vaan ne ovat kolmella eri paperilla. Tällaisia tyyppejä Suomessa on vaikka kuinka paljon.
Karrilan laudatur-ennätyksestä kertoivat kaikki valtakunnalliset tiedotusvälineet STT:tä myöten.
YTL:n pääsihteeri Roman harmittelee Karrilan tempauksen seurauksia.
-Kevään parhaat paperit, yhdeksän laudaturia, kirjoittanut Sarianna Mankki on aikalailla pahoittanut mielensä tästä, Roman kertoo.
Kommentit
Huijari ?
Onko tämä ymmärrettävä niin että minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa. Ainesta kansanedustajaksi esimerkkinä viimeaikoina vellonnut vaalirahoitus !
Ei poliitikko
Tuskin hän nyt yhtä raadollisesti ajattelee kuin sinä. Hänhän on sentään ilmeisen älykäs eikä aio poliitikoksi.
En ymmärrä
"Karrila ei todellakaan ole 11 laudaturin ylioppilas, ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Anneli Roman paljastaa uusisuomi.fi:lle."
- Ööh...onhan se kai 11 laudaturin ylioppilas siltikin vaikkei samalla kerralla olekaan suorittanut.
"Hänellä ei ole 11 ällää samalla paperilla, vaan ne ovat kolmella eri paperilla. Tällaisia tyyppejä Suomessa on vaikka kuinka paljon."
- Heh, onko todella niitä suomessa paljon...eppäilen. Onpa aika lausunto pääsihteeriltä.
Ikävää!
Kuten jo aiemmin kirjoitin, vielä joitakin vuosia sitten ylioppilaskokeessa sai kirjoittaa vain kuusi eri koetta ja tuloksen maksimimäärä oli kuusi laudaturia. Se oli silloin niin harvinasista, että sen saavuttaneita oli koko massa vain muutamia, ehkä kymmenkunta, korkeintaan parikymmentä. Tarkkaja numeraaleja en enää muista.
Silloin tällaista ikävää sotkua ei olisi syntynyt!
Muutoin,ovatko nykykirjoitukset vaativuudeltaan yhteismitallisia entisiin verrattuna?
vuonna 96
Ennen vuotta 1996 ällän sai huomattavasti helpommin kuin nykyään. Silloin kun ei ollut käytössä eximiaa, joka otettiin käyttöön mainittuna vuonna. Nykyään laudatureja on 5% kaikista arvosanoista ja 15% on eetä. Ennen vuotta -96 älliä oli 20%, eli se siis jaettiin eehen ja todella vaikeaan uuteen ällään. 80-luvun kuuden ällän paperit voisivat nykyään olla aivan helposti nollan ällän paperit, ja suurin osa niistä onkin.
Juuri näin...
Itse kirjoitin tuolloin vuonna -96, ja muistan, kuinka jotkut olivat lähes huvittavan katkeria siitä, että systeemin piti juuri meidän ikäluokkamme kohdalla muuttua. Homma meni vielä niin, että käytännössä kaikki piti kirjoittaa saman keväänä, eli tosiasiallinen mahdollisuus kirjoitusten hajauttamiseen esim. syksylle ja keväälle oli vasta seuraavalla ikäluokalla (näinhän tämä kevään 9 l:n kirjoittajakin on väkisinkin tehnyt, vaikka arvosanat ovatkin samalla paperilla). Esimerkiksi kuuden ällän paperien saaminen olikin vuonna -96 tässä mielessä vaikeampaa kuin se on koskaan ollut.
Olihan se harvinaista
Vaikka kuuden ällän saaminen olikin harvinaista, oli niitä toki aikoinaankin enemmän kuin "parikymmentä" koko maassa. Esimerkiksi pelkästään Suomalaisessa Yteiskoulussa 70-luvun puolivälissä oli noin 120 kirjoittaneen joukossa jo tuo mainittu parikymmentä kuutta ällää. Laskin silloin, että se oli prosentuaalisesti enemmän kuin pelkästään ällän yleisarvosanan saaneiden prosenttimäärä koko Suomen ylioppilaista.
On tämä ihmemaa
Kadehtia nyt toisen ihmisen hienoa koulusuoritusta. Jos kerran nykyiset YO kokeet tuntuvat niin helpolta, niin siitä vaan kirjoittelemaan lisää laudatureja.
Tänne palstalle voi sitten ilmoitella tuloksia...
Tajusi ettei tissejä esittelemällä
enää pääse niin heleposti pinnalle, niin veti itqvinq "määolenparempikuintoi"-kortin kehiin.
Jopahan on
semantiikkaa. Kertokoon lautakunta nyt sitten, mikä on suurin ylioppilaan laudaturien määrä, monellako kerralla kirjoitettu ja kuinka monella paperilla.
Tietenkin hän on 11 laudaturin ylioppilas
Tietenkin hänellä on 11 laudatuturia. Miksi hän ei olisi 11 laudaturin ylioppilas?
STT:n kyvyttömyys jälleen esillä
"Karrilan laudatur-ennätyksestä kertoivat kaikki valtakunnalliset tiedotusvälineet STT:tä myöten."
Tietenkin STT on kaikessa kritiikittömässä revittelyssä mukana, koska uutisia ei toimiteta lainkaan, vaan "pannaan menemään". Luulisi, että STT:ssä olisi edes yksi ymmärryskykyinen ylioppilas.
On jotenkin melkoinen floppi vedota siihen, että koska STT kirjoittaa soopaa, menevät kaikki muut siihen mukaan. Suomessa on jotenkin niin, ettei STT:n soopauutisiin uskalla kukaan puuttua, vaan halutaan kohu 1, jotta voidaan lässyttää kohu 2 ja selityskohu perään. Saadaan KOLME turhaa uutista.
YO kirjoitukset ja vertailu aivan turha..
Ensinnäkin YO-kirjoituksissa jaetaan nykyään aivan liikaa "kirjaimia". Toiseksi, koska kokeet ovat lähinnä "aine" kirjoituksia vaikuttaa asiaan liian monet tekijät mm. käsiala, sanamuodot ja lähinnä tarkastajat (niin opettajatkaan eivät ole täydellisiä).
Monivalinta ja pisteytys antaisi paremman kuvan missä mennään eikä tarvittaisi mitään gaussin käyriä.
Kyllä täällä taas paljon roskaa jauhetaan
Karrilalla oli pitkä matikka, kuten vahvalla enemmistöllä Olarin lukiossa.
Suomessa oli 1967 oli noin sata kuuden laudaturin ylioppilasta. Että repikää siitä pariakymmentä.
Ja kukanmarjat yo-kirjoitukset mitään "ainekirjoituksia" ovat. Käsialalla, sanamuodoilla tai muilla vastaavilla ei ole mitään merkitystä. Itse tuli jysäytettyä sellaisella pikakirjoituksella ja vielä vanhasuomalaisella sanajärjestyksellä, eikä siitä mitään ongelmaa tullut.
Eikä noissa fysiikoissa, matikoissa ja kemiassa pahemmin aineita tarvitse kirjoitella, korkeintaan pieni essee ja senkin vaihtoehtona on yleensä laskutehtävä. Biologiassa ja maantiedossa onkin sitten enemmän kirjoittamista. Mutta näin tietämättömille tiedoksi: reaalikoe koostuu 6-8 tehtävästä, jotka ovat monesti erilaisia. Näin ollen koe ei ole mikään yksi iso ainekirjoitus.
Kielten kokeet on nykyään yhtä pelkkää monivalintaa ja pallotehtävää. Aijoo, on siellä yksi aine ja kuuntelut. Aivan karseeta. Pitää olla hyvä lottoaja ja muistaa kielioppiknopit törkeän hyvin, että jossain produktiivisissa pallo/monivalintatehtävissä edes selviää.
Ja miten niin liikaa kirjaimia, siis arvosanoja? Olisiko siis parempi jokin muinainen kolmen arvosanan järjestelmä (A, C ja L, ellei improbaturia lasketa), jossa pienikin moka tiputti muuten hyvin osaavan kokelaan arvosanan johonkin C:hen. A:sta puhumattakaan. Vanhalla systeemillä tulisi paljon A:ta kokelaiden papereihin. Ei kolme arvosanaa mitään osaamista todella mittaa. Ja Gaussin käyrä takaa tuloksissa tasa-arvoisuuden.
Ihmiset selittävät taas täällä lukioista ja ylioppilaskirjoituksista omien nuijasodan aikaisten kokemustensa perusteella.
Jaahas..
"Käsialalla, sanamuodoilla tai muilla vastaavilla ei ole mitään merkitystä."
Riippuu täysin tarkastajasta ja tarkastajahan on vaan ihminen.
Reaalikoe on täyttä ainekirjoittamista (monta pientä ainekirjoitusta on silti ainekirjoitusta), mikä ei nyt täysin mittaa mitä tiedät vaan miten esittelet jonkun asian. Hyvä paskan jauhaja pääsee pidemmälle kuin se joka oikeasti muistaa asiat.
Kieltenopetus on Suomessa täysin ala-arvoista, ihmiset puhuvat kuin joku kolme vuotias ja sanavarasto on olematon, mutta muistavat sentään pilkkusäännöt.
Joka paikassa on aine, vaikka luetun ymmärtämiset olisivat parempi ratkaisu.
Gaussin käyrä on turha jos siirrytään pisteytys järjestelmään.
Mikä on tasa-arvoisempaa kuin pisteytys?
Pentti sai 850 ja Ilkka 830 .. Helppoa eikö?
No on se hyvä osata kirjoittaa
No pieniä esseitä kyllä. Mutta on se hyvä osata esittää asiansa niin, että toinen osapuoli ymmärtää. Se on aika tärkeää esitellä asiansa hyvin.
Esimerkiksi tätä virkettä en ymmärtänyt lainkaan:
"Joka paikassa on aine, vaikka luetun enemmän luetun ymmärtämisiä olisi vaikka parempi."