Suomalaiset yläkouluikäiset nuoret syövät aivan liian vähän kasviksia, hedelmiä ja ruisleipää. Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessorin Pirjo Pietisen johtaman tutkimuksen mukaan nuoret saavat jopa 13 prosenttia energiastaan sokerista, kun suositus olisi alle 10 prosenttia.
Kuitua nuoret saavat keskimäärin vain 17 grammaa, vaikka suositus olisi 25 - 35 grammaa. Myös raudan, D-vitamiinin ja folaatin saanti on suosituksia vähäisempää.
- On se ihme, että kunnilla ei ole varaa tarjota edes kunnon leipäpalaa lapsille tässä leivän luvatussa maassa, Pietinen puuskahtaa.
Pietinen veti tutkimuskokonaisuutta osana Sitran rahoittamaa ERA-ohjelman Järkipalaa-hanketta, jonka aikana Sitra tarjosi tutkituille kouluille tuoretta leipää.
Leipä onkin osoittautunut hyväksi ja helpoksi keinoksi tehdä kouluruokailusta houkuttelevampi lasten silmissä.
Tutkimuksen mukaan nuoret saivat yli 40 prosenttia päivittäisestä energiastaan välipaloista. Yleisimmät koulussa nautitut välipalat olivat makeiset tai suklaa, leipä, välipalapatukat, hedelmät, jäätelö ja sokeroidut virvoitusjuomat.
Vain neljäsosa oppilaista oli sitä mieltä, että he pystyvät varmasti syömään terveellisesti, jos tarjolla on myös epäterveellisiä houkuttelevia vaihtoehtoja.
Yläkoululaisten ravitsemus- ja hyvinvointitutkimukseen osallistuneen Leipätiedotuksen vastaavan toiminnanjohtajan Sini Garamin mukaan kouluissa näkyi runsaasti eroja. Koululaiset söivät huomattavasti paremmin kouluissa, joissa oli tarjolla terveellisiä välipaloja ja panostettiin ruokailutilan viihtyvyyteen, ja joissa aikuiset söivät nuorten mukana.
Garam kuvasi tutkimuksen yhteydessä koululaisten tarjottimia ja kuvat ovat paljon puhuvia. Vain kaksi oppilasta 90:sta oli valinnut ruokaa suositusten mukaisesti, 61 ei valinnut maitoa, 52 ei ottanut kasviksia, 34 ei valinnut pääruokaa, kahdeksan ei ottanut leipää. Suurin osa pääruokaakin valinneista otti ruokaa lautaselleen minimaallisen vähän.
- Kuvat nähtyään opettajatkin hämmästyivät, Garam kertoo.
Pietisen mukaan koulun ja kodin esimerkki ja vastuu ovat tärkeimmät nuorten ruokailuun vaikuttavista tekijöistä. Tämän lisäksi tulee tarjonta.
- Me aikuiset määritämme tarjonnan, Pietinen huomauttaa.
Terveellisen ruuan valinta on tehty lapsille erittäin hankalaksi. (Finfood)
Kommentit
Yllättäisi minutkin
Jos näkisi edes sen tarjottimen. Palmia kun ei Helsingissä enää lasten katso moista ylellisyyttä tarvitsevan.
Liittyen aiheeseen ja artikkeliin:
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Kouluruokailun+suunnittelusta+on+tul...
"Poliitikot ovat luvanneet lusikallisen lisärahaa kouluruokailun järjestämiseen pääkaupunkiseudulla. Muutaman prosentin korotuksen idea on taata nykyisen tason säilyminen."
Lusikka onkin ainoa asia, mikä erottaa vaikkapa Oulunkylän ala-asteen 3D-luokkalaisten (ja otaksuttavasti muidenkin ko. oppilaitoksen luokkien) Palmian järjestämän ruokailutapahtuman sian syöttökaukalolla tapahtuvasta herkutteluhetkestä. Vai onko lapsi liian nirso, jos tarjolla ei ole tarjotinta eikä erillistä lautasta salaatille ja leivälle, vaan keittopäivänä kyseiset lisäkkeet on työnnettävä sinne keiton sekaan, että saa aikaiseksi ruokaympyrän terveellisen mallin mukaisen aterian? Vai pitäiskö lapsen vain jättää kuidut nauttimatta jos ei moinen sekameteli maita?
"Mieluisia ja vaihtelevia ruokia on tarkoitus tarjota"
Kyllä moinen mix on varmasti ainakin kotona tarjottavaan arkiruokaan verrattuna vaihtelevaa, todellakin. Mieluisaa?
"Oppilas voi valita samalla aterialla vapaasti"
Voi valita joko huonosti syömisen tai pikku possua leikkimisen? Aika rajoitettua valinnanvapautta, sanoisin.
"Tarkkailemme ruoan laatua kaiken aikaa", vakuuttaa opetuslautakunnan puheenjohtaja Anitta Orpana.
Hienoa. Entäpä ruokailutapahtuman laatu vähän vähemmän yksisilmäisesti katsottuna, kuka sitä tarkastelee?
"Helsingissä kouluruoalla on ollut valtakunnallisesti hyvä taso", sanoo opetuslautakunnan puheenjohtaja Tuomas Nurmela.
Ruoan osalta näin ehkä on...
"Palmialla on liian vahva asema. Kilpailutusta pitäisi ehkä laajentaa."
...mutta valitettavasti Palmian tapa tarjota eines pilaa senkin edun. Että ehkäpä pitäisi todellakin laajentaa.
"Kouluruoka on hyvää. Ikävä kyllä on paljon lapsia, jotka eivät syö sitä. Siinä pitää koulun ja vanhempien yhteistyötä tiivistää."
Minä en vanhempana voi suositella lapselleni sen enempää salaatin ja leivän syömättä jättämistä kuin kaiken edellisen sotkemista yhteen ennen vatsalaukkua. Minkähänlaista yhteistyötä koulu ja Palmia haluaisi tässä asiassa edistää?
Vuonna 2006 Helsingin kaupungin budjetin ylijäämä oli 295 miljoonaa euroa ja viime vuonna jo 363 miljoonaa. Yhden koulun osalta Palmian toimintatapa voitaisiin muuttaa työllistämällä tehokas ja halpa puolipäiväinen keittiöapulainen (työllistämistukineen kustannusvaikutus Palmialle olematon…), vaikkapa vireä eläkeläinen tai maahanmuuttaja (muille tuskin homma kelpaa) tiskaamaan ylimääräiset tiskit, mutta moinen ei sitten kai ole kuluttajien/koululaisten/kuntalaisten/heidän edustajiensa tahto…