Eri medioiden tekemissä lukiovertailuissa on eroja. Maan paras lukio on yksimielisesti Helsingin suomalainen yhteiskoulu, muille kärkisijoille ja listan peräpäähän sijoittui eri lukioita vertailujen erilaisista laskentatavoista johtuen.
MTV3:n tekemän listan kolmoseksi nousi Kristiinankaupungin lukio, joka Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien listalla oli vasta sijalla 11. MTV3:n kymmenen kärjestä puolestaan puuttui helsinkiläinen Gymnasiet Lärkan, joka oli Sanoma-konsernin lehtien vertailussa sijalla seitsemän.
Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat ovat omassa vertailussaan vertailleet vain neljän pakollisen aineen pisteitä. Kaikille pakollinen aine on äidinkieli ja muut kolme valitaan toisen kotimaisen kielen, vieraan kielen, reaalin ja matematiikan kokeista.
MTV3 vertaili kaikkia tutkintoon kuuluvia aineita ja niiden pistemäärien yhteissummaa.
Myös listan jumbosijoissa oli eroja. MTV3 ei kelpuuttanut listan peränpitäjiksi Vieremäen lukiota, Enontekiön lukiota ja Kinnulan lukiota, kun niissä kaikissa kirjoitti vain alle kymmenen opiskelijaa. HS :n ja IS:n listalla jumboina olivat juuri nämä koulut, joidenka lisäksi mukaan oli vielä laskettu Aurinkorannikon suomalainen lukio Espanjasta. MTV:n listan jumbona oli Masalan lukio Kirkkonummelta.
Kommentit
Vertailuissa ei ole oikein mieltä
Jostain syystä opiskelin itse aikoinani arvostetussa varsin vaikeapääsyisessä korkeakoulun koulutusohjelmassa.
Opetuksen resurssointi ei ollut hääviä, joten saimme opiskella verrattain itsenäisesti. Tästä huolimatta opiskelijatoverini valmistuivat ripeästi ja laativat erinomaisia lopputöitä.
Tapanani oli vinoilla professoreille, että oppilaat oppivat opetuksen puutteesta huolimatta - hyvälle ainekselle ei tarvinnut juuri näyttää suuntaa.
Suunnan näyttäminen on kuitenkin tärkeää. Jotkut ikätoverini saivat suunnan 'tieteellisen' marksismi-leninismin oppeihin, joista ei paljon villoja jäänyt.
Lukioiden vertaamisessa ei ole mieltä, ellei sisääntulevan oppilasaineksen lahjakkuuseroja oteta huomioon. Vaikka SYK aina onkin kärjessä, emme ilman asiallisesti kontrolloitua tarkastelua tiedä, johtuuko tämä ensisijaisesti hyvästä oppilasaineksesta ja että onko koulun omavaikutus edes positiivinen?
Kehitys kehittyy
Väärän ja epäoikeudenmukaisen sekä populistisen vertailun salliminen pakottaa OPH:n ja OAJ:n kehittämään paremmat mittarit. Vielä ei toki ole se aika, koska lukioiden jalostusarvo ei vaikuta niiden rahoituksene eivätkä lukioiden rehtorit ole toimitusjohtajia.
Omalla kohdalla muistan, että jouduimme opiskelemaan lukion pitkää matematiikkaa melko paljon itse ja erittäin runsailla harjoituksilla, koska opettaja vaihtui eikä osannut oikein opettaa.
Meille tuli paniikki siitä, että ellemme itse tee jotain, emme pääse teknilliseen korkeakouluun. Kyllä pääsimme ja keskinkertaisia tai sitä parempia pistemääriä edellyttäville linjoille.
Typerää
rankata lukioita paremmuusjärjestykseen ja vielä typerämpää huippukoulujen hurskastella "oppilaiden ja opettajien saumattomalla yhteistyöllä". Se vielä puuttuu, että laskentatavat vaihtelevat.
Vasta sitten vertailussa olisi jotain järkeä, jos rinnalle pantaisiin näkyviin kuhunkin kouluun sisään otettavien oppilaiden keskiarvojen keskiarvo.
Tottakai menestys on taattu, jos kouluun pääsee vain jos keskiarvo on kahdeksanpuoli tai jopa enemmän. Maassamme on myös monia kouluja joihin otetaan kaikki sisäänpyrkijät.
Onnitteluni kaikille ylioppilaille, "kehnoimmillekin" vaikkapa seuraavasti:
http://helanes.blogit.kauppalehti.fi/2008/05/31/jo-joutui-armas-aika-kii...