Oikeudellisesta näkökulmasta ay-liikkeen vasemmistopuolueille jakama vaalituki ei olennaisesti eroa porvaripuolueiden yritysmaailmasta saamasta tuesta, sanoo Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani ja professori Jukka Kekkonen Kalevan haastattelussa.
Kekkosen mukaan molemmissa tavoitteena on saada läpi tuen antajalle mieluisia ehdokkaita.
Hän arvioi, että tukijoiden tavoitteet ovat sekä vasemmalla että oikealla pääsääntöisesti välillisiä. Joillakin tukijoista voi kuitenkin olla hyvin konkreettisia tavoitteita.
– Yleisen uskottavuuden kannalta siinä (ay-liikkeen tuessa) on samat ongelmat kuin yritysten tuessa, jos ei tiedetä mistä olennaiset rahat tulevat, Kekkonen sanoo.
Vasemmistopuolueiden ehdokkaat saavat reilua tukea puolueidensa paikallisosastoilta sekä ammattiyhdistysliikkeeltä.
Liikemiesten vaalituki on herättänyt paljon kohua, mutta vasemmistokansanedustajat ovat päässeet julkisessa keskustelussa vähällä.
Kommentit
Massiivisia seurauksia ollut
Vikkelien liikemiesten ryhmällä on rajallisia tavoitteita .
Aiemmin, kuten 90-luvulla on nähty ilmeistä vaikuttamista keskeisimpiin asioihin.
Ay-liike pakotti säilyttämään ansiosidonnaisen työttömyysturvan edut silloin kun niihin ei olisi ollut varaa. Keinona käytettiin yleislakon uhkaa mutta myös poliittista valtaa. Samoihin aikoihin pankkien edut toteutuivat aivan erinomaisesti. Pankkimiehiä kuten Ulf Sundqvistia ja Matti Korhosta ja vakuutusyhtiöön siirtynyttä Iiro Viinasta ei vain mielletty alansa edustajiksi, ei myöskään pankkeihin siirtyneitä johtavia VVM:n ja SP:n virkamiehiä.
Näiden kahden suuren intressin väliin rusentui sitten yrittäminen, sosiaaliturva jne.