Suomen paras yliopisto floppasi
Julkaistu: 17.6.2008 16:38
Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
Kansainvälisissä vertailuissa Suomen yliopistojen kirkkaimpana tähtenä loistanut Helsingin yliopisto sijoittui vasta kuudenneksi Keskuskauppakamarin selvityksessä, jossa vertailtiin suomalaisten korkeakoulujen toimintaa yritysten näkökulmasta.
Turun kauppakorkeakoulu ja Åbo Akademi saivat vertailussa kaksoisvoiton. Niiden jälkeen parhaiksi rankattiin Joensuun ja Jyväskylän yliopistot, Teknillinen korkeakoulu oli viides.
Huonoimmin vertailussa pärjäsivät Vaasan ja Lapin yliopistot. Taidekorkeakoulut eivät olleet 16 oppilaitoksen vertailussa mukana.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tekemässä vertailussa käytettiin mittareina muun muassa sitä, miten koulutus vastaa työmarkkinoiden tarpeita ja kuinka kiinnostavaa tehty tutkimustyö on yritysten kannalta.
Niin ikään mittareina käytettiin peruskoulutuksen ja tutkijakoulutuksen tehokkuutta, pedagogisia resursseja, opettajien pätevyyttä, kansainvälisyyttä ja tutkimuksen tuottavuutta.
Tutkimuksessa vertailtiin yrityksiä kiinnostavia koulutusaloja eli kauppatieteellistä, teknistieteellistä, oikeustieteellistä ja luonnontieteellistä koulutusta. Humanistiset ja yhteiskuntatieteelliset alat eivät olleet vertailussa mukana.
Helsinkiläiset korkeakoulut ovat olleet aina korkeakoulurankingien huipulla. Esimerkiksi viime vuoden lopulla julkaistussa The Times Higher Education Supplementin vertailussa maailman 200 parhaan joukossa oli kaksi suomalaista yliopistoa: Helsingin yliopisto sijalla 100 ja Teknillinen korkeakoulukin 200:n joukossa.
Tähän uutiseen liittyvät asiasanat
ILMOITUS
Yritysblogit
Tuoreimmat uutiset
Luetuimmat
Suosituimmat jutut juuri nyt
Suosituimmat jutut tänään
Suosituimmat jutut viikon ajalta
RSS
Facebook
Tilaa uutiskirje
Aurinko häikäisi
kuuluu moneen paikkaan sopiva kommentti.
ETLA:n pätevyys ja standardit???
Tiede ei ole mitään elinkeinoelämää.
Tuskin niillä mitään pätevyyttä on arviointiin väärin standardein.
Yhtä hyvin voisi tilata marsilaisten selvityiksiä.
Jouna Pyysalo
Helsingin Yliopisto
Indo-europeistiikka
Hum. tdk.
Tuhat pientä
Tuhat pientä Indo-europeistiikkoa marssi näin
aurinkoista tietä eteenpäin
koska matka oli hauska niin
halusivat he löytää yhteiskunnan rahoittaman suojatyöpaikan.
Mitä on
Mitä on Indo-europeistiikka? Voiko sitä syödä? Miltä se maistuu? Ehkä olennaisin kysymys olisi tuleeko siitä kylläiseksi?
Ehdotan kriittisille Helsingin yliopiston humanisteille empiiristä hyvinvointikoetta: ruokailkaa pari viikkoa tyhjän lautasen antimia nauttien ja asukaa taivasalla. Näin voitte havainnoida tuottamaanne hyvinvointia. Jos haluatte tietoa muunlaisen hyvinvoinnin tuottamisesta, älkää ainakaan Turun kauppakorkeakouluun soittako neuvoja kysyäksenne, koska siellä on väärät, elinkeinoelämän standardit.
Auoppa ihan rauhassa
Auoppa ihan rauhassa päätäsi, Tepa, olen teitä ylimielisiä käenpoikia nähnyt ovelle sateltavan useammankin kerran työurani aikana, ja joka kerran saattelu on tapahtunut yhtiön edun nimissä. Kannattaa varmaan jatkaa sitä viinin maistelua, sikarin haistelua ja puumerkin raaputtelua firman ostolaskuihin, eikä kysellä asioista, jotka edellyttävät työntekoa, keskittymiskykyä ja nöyryyttä.
L. Palin
Helsingin yliopiston indoeuropeistiikan sivuaineopiskelija
v. 2001-2005
Nollatutkimus.
Nollatutkimus.
Surkuvaatioyliopiston mätä ydin
No tällä rungolle on hyvä "koota" kansainväliset mitat täyttävää innovaatioyliopistoa.
Virheellinen uutinen monin tavoin
Otsikko on virheellinen "floppaamisen" osalta ja tätä tietoa ei käytetystä KOTA-tietokannasta saa:
"vertailussa käytettiin mittareina muun muassa sitä, miten koulutus vastaa työmarkkinoiden tarpeita ja kuinka kiinnostavaa tehty tutkimustyö on yritysten kannalta."
Mittarit olivat:
• väitelleiden opettajien osuus
• 3. vuoden opiskelijoiden suorittamat opintopisteet
• vaihto-opiskelijat / opiskelijat
• opiskeluaika (mediaani)
• työllistyminen 1 v. kuluttua valmistumisesta
• hyväksytyt / hakijat (käänteisluku)
• jatkotutkinnot / jatko-opiskelijat
• perustutkinnot / perustutkinto-opiskelijat
• opettaja-opiskelija –suhde
• julkaisut / opettaja
• yritysrahoitus / ulkopuolinen rahoitus
• ulkopuolinen rahoitus / kokonaisrahoitus
Mikä ihmeen floppaus?
Olisi itse asiassa ollut surullinen uutinen, jos Helsingin yliopisto olisi menestynyt ko tutkimuksessa (?).
Suomen paras? Miten muka?
Helsingin Yliopisto on Suomen 6. paras yliopisto eikä paras. Ylimielinen Helsinkikeskeisyysajattelu edustaa käsitystä jonka mukaan Helsinkiin kerääntyisi valikoitunein joukko. No ei ainakaan naiskauneuden suhteen, muuta en ole mitannut.
Ei flopannut millään tapaan, vaan sijoittui tasonsa mukaisesti.
Indo-Europeistiikka
Indo-Eurooppalaisia kieliä puhuu noin 3 miljardia ihmistä, siis puolet maapallon väestöstä.
Kielikunta on ollut aikanaan yksi ainoa kieli, jolloin työni on ensisijaisesti näiden kantakielen entisöintiä, erityisesti n. sadan vanhimman kielen osalta, joiden päälle nykykielten rakentaminen voidaan tehdä hyvin helposti.
Tämä työmahdollistaa juuri scifi-elokuvissa esiintyvän simultaanikäännöksen valmistamisen, jossa vieraan kielen puhujat voivat puhua toisilleen omalla kielellään ja valmisteilla oleva laite kääntää sen on-line.
Tarkoittamani ongelma on nähtävissä edeltävissä kommenteissa:
"Mitä on Indo-europeistiikka? Voiko sitä syödä? Miltä se maistuu? Ehkä olennaisin kysymys olisi tuleeko siitä kylläiseksi?"
"Tuhat pientä Indo-europeistiikkoa marssi näin
aurinkoista tietä eteenpäin
koska matka oli hauska niin
halusivat he löytää yhteiskunnan rahoittaman suojatyöpaikan."
Kun tieteen arvointi on tällä tasolla "Yhtä hyvin voisi tilata marsilaisten selvityiksiä"
Jouna Pyysalo
Tieteen tekijöitä on kovin
Tieteen tekijöitä on kovin eritasoisia. Kapitalismissa tieteentekijöidenkin suorituksilta edellytetään edes jonkinlaista taloudellista lisäarvoa.
Indo-eurooppalaisten kielten rekonstruointi on on varmaan mielenkiintoista puuhaa.
Verovarojen säästämiseksi suosittelisin Spin-off yrityksen perustamista.
http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_11_03...
Tieteentekemisen lisäarvo kapitalismissa
Yliopiston tieteentekeminen on tieteellistä perustutkimusta, ei kaupallista tuotekehitystä.
Perustutkimuksessa on se ongelma, että tutkitaan asioita, joista suuresta osasta ei koskaan synny mitään "kaupallista" tuotetta tai yhteiskunnalle taloudellista hyötyä. Eikä siis suoraan taloudellisessti mitattavaa lisäarvoa.
Joistakin tutkimuksista vuosien kuluttua sitä varmasti syntyy ja joidenkin pohjalta taas syntyy uutta tutkimusta, joka sitten aikanaan tuo sitä taloudellistakin lisäarvoa.
Jos tiedettäisiin tarpeeksi tulevaisuudesta ja sen tarpeista, niin kannattaisi tietenkin suunnata tutkimus sellaisille alueille, jotka ovat heti tai mahdollisimman pian kaupallisesti hyödynnettävissä. Mutta kuten sanottu, sitä ei etukäteen tiedä.
Kaasukammioon, mars
"Tämä työmahdollistaa juuri scifi-elokuvissa esiintyvän simultaanikäännöksen valmistamisen, jossa vieraan kielen puhujat voivat puhua toisilleen omalla kielellään ja valmisteilla oleva laite kääntää sen on-line."
Ja sehän ei tietenkään onnistu meidän alempien rotujen käyttämillä ei-arjalaisilla kielillä.
Kenellä on parhaiten laakeroitu oravanpyörä
Kapitalismia eli ei, mutta yliopistojen tehtävänä ei ole palvella yrityselämää, vaan sivistystä. Tutkimus mittaa siis sitä, kuinka kauniit kukat on hedelmäpuilla. Ihan kiva tietää.
Tieteen tarkoitus
Tieteen tarkoitus ei ole palvella sivistystä eikä työllistää sivistyneitä, vaan etsiä totuutta.
Tieteestä ja yliopistoista
Tieteen määritelmän voi lukea vaikka Wikipediasta – yliopistojen tehtävät Suomessa on säädetty yliopistolaissa.
Yhteiskunta ja yrityselämä
Tutkimuksen alussahan lukee selvästi että se on tehty yritysmaailman näkökulmasta. Kaipa jokainen tajuaa, että yhteiskunnassa on muutakin. Yliopistot eivät ole ammattikouluja eivätkä yrityksien tutkimuskeskuksia, vaan ne tuottavat ja opettavat uutta tietoa ja osaamista maailmasta. Ei kaikella tarvitse olla välitöntä hyötyä tänään. Eikä yliopistoissa opeteta vain asioita, vaan myös ajattelua.
Joten, vaikka sanskritin osaajille on vähän kysyntää työmarkkinoilla, heitä tarvitaan ylläpitämään sivistystä. Tiedolla vanhoista kulttuureista ja ihmiskunnan historiasta on arvoa, jota ei mitata rahassa.
Omasta näkökulmastani pidän tuota ranking-listaa vähän turhana siksi, että se ei kerro mitään, mistä olisi hyötyä. Yliopistojen hallinto on keskusjohtoista, mutta opetuksen ja tutkimuksen vapaus tarkoittaa käytännössä sitä, että professorit hallitsevat omia pieniä valtakuntiaan kaikissa olennaisissa asioissa ja kukaan ei voi sanoa vakinaistetulle professorille "tulos tai ulos". Niinpä samassa yliopistossa saattaa olla oman alansa kansainvälisiä huippuja ja keskinkertaisia tai huonoja yksiköitä, tutkimus etenee omaa tahtiaan ja hallinto keskittyy suunnittelemaan minkävärisellä lapulla pitää mitäkin raportoida.
Timo Kiravuo
Yliopisto-opettaja
TKK
Kirjoita uusi kommentti