Siimes: Viitehintajärjestelmä rikkoo patenttisuojaa

Siimes: Viitehintajärjestelmä rikkoo patenttisuojaa Lääketeollisuus ry.n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes ei pidä viitehintajärjestelmää Suomeen sopivana lääkekorvausmenetelmänä. Viitehintajärjestelmää pohtinut työryhmä luovutti tänään raporttinsa sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälälle.

Sen mukaan lääkkeiden hinnasta korvataan potilaalle korkeintaan vain puolitoista tai kaksi euroa enemmän kuin halvimman geneerisen tuotteen hinnasta. Geneerinen lääke on niin sanottu kopiolääke, jossa on sama vaikuttava aine kuin alkuperäisessä.

Siimes kertoi uusisuomi.fi:lle, että hänen mielestään viitehintajärjestelmä rikkoo patenttisuojaa.

- Tässä alistetaan nyt patenttisuojatut lääkkeet geneeriselle kilpailulle, Siimes sanoo.

Lääkekehittelyssä syntyneet tuotteet suojataan alkuun patentilla. Patentin tarkoitus on taata lääkkeen kehittäneelle yhtiölle korvaus tutkimustyöhön sijoitetuista varoista. Sen rauettua tuotteesta voi tehdä kopioita, joita myydään halvemmalla kuin alkuperäistä.

- Tällä hetkellä tämän lain voi Suomessa kiertää. On perusteltua, että lääkkeen kehittänyt yhtiö saa korvauksen tutkimuksesta, Siimes toteaa.

Kierto on mahdollista siksi, että osaa lääkkeistä suojaa Suomessa vain heikompi - niin sanottu analogiamenetelmäpatentti. Tämän voi kiertää vaihtamalla vain lääkkeen valmistustavan, eikä siinä olevaa vaikuttavaa ainetta.

Lisäksi muutama analogiapatentilla suojattu lääke aiotaan ottaa geneerisen kilpailun piiriin.

- Geneerisen kilpailun pitäisi alkaa vasta sitten, kun patenttisuoja päättyy, Lääketeollisuus ry.n toimitusjohtaja kertoo.

Siimeksen mukaan lääkkeiden patenttisuoja on Suomessa paljon heikompi kuin monessa muussa Euroopan maassa. Analogiamenetelmäpatentti on myös harvinainen. Suomen lisäksi se on käytössä EU-maista vain Espanjassa, Portugalissa ja Itävallassa.

Viitehintajärjestelmä ei todellisuudessa halvenna lääkettä

Sosiaali -ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kari Välimäki on perustellut viitehintajärjestelmää muun muassa sillä, että sen avulla lääkkeiden käyttäjät säästävät kymmeniä miljoonia euroja vuodessa.

Säästöt syntyvät, kun potilaat siirtyvät käyttämään markkinoiden halvinta tuotetta. Siimeksen mielestä tämä kuitenkin sysää vastuun lääkekuluista potilaalle.

- Tässä muuttuu potilaan asema täysin. Hän säästää, jos hän ottaa halvemman tuotteen. Sen sijaan, jos hän ei ota halvempaa lääkettä, hän maksaa tuotteesta enemmän.

Suvi-Anne Siimes on myös harmissaan siitä, että ajatus Suomesta maailman parhaimpana hyvinvointivaltiona todellisuudessa estää meitä huomaamasta, että maksamme lääkkeistämme yllättävänkin paljon. Jopa enemmän kuin muualla Euroopassa.

- Suomessa omavastuuosuus lääkekustannuksista on yksi Euroopan suurimpia. On totta, että monessa EU-maassa on käytössä lääkkeiden viitehintajärjestelmä, mutta näissä maissa on myös työnantajan maksama sairausvakuutus. Se kattaa myös suurimman osan lääkekustannuksista, Siimes selostaa.

Puhtaalta pöydältä

Lääketeollisuus ry.n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes ei vastusta viitehintajärjestelmää sinänsä. Hänen mielestään Suomessa pitäisi löytää parempi lääkekorvausmenetelmä.

- Suomessa pitäisi tutkia lääkekorvausmenetelmiä aivan puhtaalta pöydältä ja etsiä potilaiden kannalta tasa-arvoisempi menetelmiä. Eri tauteja kohdellaan nyt eri tavalla. Toisten hoidosta saa paremman korvauksen kuin toisen.

- Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa on olemassa sellainen lääkekorvausmenetelmä, jossa korvaukset suurenevat sitä mukaan kuin potilaan kulut kasvavat, Siimes kertoo.

Suomessa tuli vuonna 2003 voimaan lääkevaihtolaki, joka sallii potilaan vaihtaa lääkärin määräämän lääkkeen halvempaan geneeriseen lääkkeeseen.