Euromeppi, mistä satatuhatta euroa?

Euroopan parlamenttiin on luopumisten vuoksi kesän 2009 vaaleissa ehdokkaille jaossa jopa ennätykselliset yhdeksän varmaa meppipaikkaa.

Jokaisella europarlamenttiin yrittävällä on kuitenkin edessään pitkä ja kallis kampanja, samoin uudet vaalirahoitussäännökset ja edellisiä eurovaaleja tiukempi kampanjarahoituksen mediaseuranta.

– Vähintään satatuhatta euroa tarvitaan kampanjaan ehdokkaan tunnetuksi tekemisessä valtakunnallisesti, sanoo SDP:n Euroopan parlamentin valtuuskunnan pääsihteeri Ulla Hirvonen.

Eurovaaleissa vaalipiirinä on koko Suomi.

Kun esimerkiksi vaalirahoituskohusta tuttu taulukauppa ei ole vaalirahoituskeinona enää seuraavien eurovaalien yhteydessä samalla tavalla käytössä kuin aiemmin, nousevat yritys- ja vapaaehtoinen yksityisrahoitus vaalirahoituksessa keskeisiksi keinoiksi.

EU-parlamentin työt Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtajuuteen vaihtava kokoomusmeppi Piia-Noora Kauppi arvioi, että elinkeinoelämän käsi on vaalirahoituskohusta huolimatta yhtä karttuisa kuin vuonna 2004.

Tiukka vääntö

Mutta monella ehdokkaalla on edessään tiukka vääntö riittävän kampanjarahoituksen varmistamiseksi.

– Suomessa seminaarien osallistumismaksuilla on rajansa, Kauppi huomauttaa.

Maksulliset seminaarit ovat paljon käytetty keino vaalirahoituksessa. Kun lähes kaikki ehdokkaat sitä käyttävät, tulee seminaarien määrälle ja osallistumismaksujen suuruudelle kuitenkin nopeasti katto vastaan.

Taulukauppa oli viime eurovaaleissa joissain tapauksissa yllättävän suurta.

Europarlamentista pois jäävän Keskustan Kyösti Virrankosken vuoden 2004 kampanjassa tauluja myytiin vaalirahoitusilmoituksen mukaan peräti 138 kappaletta yhteensä yli 50 000 euron hintaan. Virrankosken kampanja oli mepeistä kallein ja maksoi lähes 300 000 euroa. Omia varoja Virrankoski pani kampanjaan 100 000 euroa.

Virrankoskella oli kampanjan taustavoimana tuttu ammattilainen vaalirahoituskohun keskeltä: Keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen, joka vaikutti viime eurovaalien aikaan vielä puolueensa Etelä-Pohjanmaan piirissä.

Paikat vähenevät

Euroopan parlamentin jättää luonnollisista syitä yhdeksän Suomen neljästätoista mepistä.

Seuraavissa eurovaaleissa Suomesta valitaan vuonna 2000 solmitun Nizzan sopimuksen perusteella europarlamenttiin kolmetoista edustajaa nykyisten neljäntoista sijasta. Nizzan sopimuksessa sovittiin EU:n toimielimiin tehtävistä muutoksista EU:n laajentumisen vuoksi.

SDP:n meppiryhmä vaihtuu seuraavissa eurovaaleissa kokonaan.

Demarimeppien kolmen hengen ryhmä lähtee luonnolliseen kiertoon: Riitta Myller ja maanantaina luopumisestaan ilmoittanut Reino Paasilinna ovat jo konkareita meppien joukossa. He luopuvat jo ikänsä puolesta ja tehdäkseen välillä muutakin. Lasse Lehtinen luopuu oltuaan meppinä yhden kauden. Lehtinen on kuvannut työmatkojen määrän olevan mepeillä ”valtava”.

Paavo Väyrynen (kesk.) jätti meppipaikkansa kesken kauden kansanedustajuutensa ja ministeritehtävien ja Alexander Stubb (kok.) ulkoministeriyden vuoksi. Kumpikaan ei ole asettumassa ehdolle seuraavissa eurovaaleissa.

Keskustamepeistä EU-parlamentin jättää myös Samuli Pohjamo.

RKP:n Henrik Lax ei asetu enää ehdolle, kuten ei myöskään Vasemmistoliiton Esko Seppänen.

EU-parlamenttiin ovat pyrkimässä uudelleen Kokoomuksesta Ville Itälä ja Eija-Riitta Korhola, Keskustasta Anneli Jäätteenmäki ja Hannu Takkula ja Vihreistä Satu Hassi.

Puolueista meppipaikan menetys seuraavissa vaaleissa uhkaa pahimmin RKP:tä ja Vasemmistoliittoa.

Vuoden 2004 EU-vaaleissa ehdokkaat pyrkivät lyhyisiin kampanjoihin senkin vuoksi, että monet ehdokkaista olivat entuudestaan meppituttuja äänestäjille. Toiseksi eniten eurovaaleissa ääniä kerännyt Stubb vei läpi onnistuneen parin kuukauden salamakampanjan.

Pitkiä kampanjoita

Vuoden 2009 eurovaaleissa edes puolueiden pääehdokkaat eivät välttämättä ole valtakunnallisesti tunnettuja ja tunnustettuja poliitikkoja, mikä ennakoi ennätyspitkiä ja siten kalliita kampanjoita.

Esimerkiksi Keskustasta europarlamenttiin pyrkivä MTK:n entinen puheenjohtaja Esa Härmälä aloitti jo mittavan kampanjan varmistaakseen meppiehdokkuutensa. Härmälä starttasi europarlamenttikampanjaan maksullisella seminaarilla.

Viime eurovaaleissa toiseksi eniten varoja kampanjaansa käytti Stubb, lähes 120 000 euroa. Siten Stubbille yksi ääni maksoi maksoi noin euron, Virrankoskelle useita euroja.

Äänikuningatar Jäätteenmäki käytti viime EU-vaaleissa kampanjaansa reilut 75 000 euroa eli hänelle yksi ääni maksoi ”vain” kolmisenkymmentä senttiä.

”Kalleimmaksi” eurovaalit tulevat toiselle ja kolmannelle sijalle tulleiden kohdalla. Sen vuoksi nimekkäätkään poliitikot tai muut EU-vaikuttajat ja -asiantuntijat eivät riskeeraa sijoittamalla kymmeniätuhansia euroja kampanjoihin, joilla ei varmuudella meppipaikkaa tule.

EU-maiden Eurooppaministerit toivoivat kokouksessaan Ranskan Brestissä viime viikonloppuna vilkasta keskustelua EU:n suunnasta ennen eurovaaleja.

Euroministerit toivoivat tilanteen selkiytyvän Lissabonin sopimuksen osalta hyvissä ajoin ennen Euroopan parlamenttivaaleja. Suomesta EU-kokoukseen osallistui Eurooppaministeri Astrid Thors.