- Kuva: EPA / All Over Press
Vuotos ja Kollaja jakavat mielipiteitä. Keskusteluissa nivoutuvat yhteen puhe energiaomavaraisuudesta, luontoarvoista, eettisyydestä, aluepolitiikasta, työllisyydestä ja voimayhtiöiden voitoista. Vaihtoehdoksi energiaratkaisussa tarjotaan myös lisäydinenergian rakentamista. Kuvassa Olkiluodon voimalan rakennustyömaa, jonka rakentamisesta vastaa ranskalainen Areva.
Uusisuomi.fi:n nettikyselyn mukaan 57 prosenttia (512 ääntä) vastustaa uusien tekoaltaiden rakentamista Vuotokseen tai Kollajaan. 43 prosenttia vastanneista oli rakentamisen kannalla. Kyselyyn vastasi 901 lukijaa.
Kuten Uuden Suomen päätoimittaja Markku Huusko blogissaan kirjoitti keskusteluissa nivoutuvat yhteen puhe energiaomavaraisuudesta, luontoarvoista, eettisyydestä, aluepolitiikasta, työllisyydestä, voimayhtiöiden voitoista.
Poimintoja lukijakommenteista:
18.7.2008 10:06 kemppma
”Nyt täällä on taloudellisesti hätä kädessä kun ei aktiiviväestö näe täällä mitään tulevaisuutta itselleen. Uusia firmoja ja työpaikkoja ei saada tänne millään, korkeintaan valtion tukien ajaksi. Kouluverkkoja supistetaan eivätkä lapsiperheet tänne siksi halua muuttaa. Eikähän täällä heille juuri töitä olisikaan. Kelpaa se sitten työttömänä ihailla vapaana virtaavaa vettä kun ei tulevaisuuskaan lupaa yhtään parempaa.”
18.7.2008 14:57 Ahon laita
"Suomessa ei tunnu olevan mitään oikeaa tulevaisuuden strategiaa että kuinka paljon sähköä (ja muuta energiaa) aiomme kuluttaa ja tuottaa tulevaisuudessa. Lisäksi itse epäilen vähän huippupoliitikkojen ja energiateollisuuden epäpyhän allianssin linjausta että Suomesta kannattaa tehdä energiaintensiivisen teollisuuden keskus Euroopassa. Tätä vartenhan halutaan edelleen lisää ydinvoimaloita."
16.7.2008 18:16 OTT maalta
“Kollajan tekoaltaan ehdottomina esteinä ovat Suomen kansallinen vesilaki, koskiensuojelulaki ja luonnonsuojelulaki. Tämän lisäksi esteinä sille ovat PVO:lle maksetut parin sadan miljoonan suojelukorvaukset koskiensuojelulain säätämisestä sekä useampi lainvoimainen oikeuden päätös.”
Kommentit
Vaikuttaa siltä, että
Vaikuttaa siltä, että Pertti Salolaisen Vuotos-sympatiat saivat enemmän ääniä kuin kylmän viileä realismi.
Valitettavasti Vuotos-idealismin puppugeneraattori ei tuota ainakaan sähköenergiaa.
Uusia näkökulmia vesivoimaan
Nykyään <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Vesivoima">vesivoimalaitos</a> perustetaan padotun järven rannalle.
Energia otetaan ylemmän "vesialtaan" ja turbiinin korkeuserosta.
Turbiini on sijoitettu mahdollisimman alas, jotta tehoja saataisiin mahdollisimman paljon irti.
vettä valutetaan korkeammasta tasosta matalempaan sähkönkulutuksen vaihtelujen mukaan. Kun turbiini ei ole toiminnassa järven annetaan täyttyä.
Nykyään siis vesivoiman saamiseksi padotaan joku järvi jotta sen vedenpinnan korkeus nousisi jotta se olisi enemmän luonnollista laskujokeaan korkeammalla. Vedenpinnan nousun (vaihtelun) takia järven vesirajat vetäytyvät taaksepäin vallaten neliökilometreittäin luonnollista rantaa ja sekoittaen järven ekosysteemin. -Miksi näin?
Miksi ei näin:
Koko vesivoimalarakennuksen voisi sijoittaa perustuksineen vedenpinnantasoja korkeammalle - vaikka paalujen päälle kymmenen metriä ylemmäksi vedenpinnan yläpuolelle. Eikä periaatteessa tarvitsi kajota lainkaan järven - tai joen - luonnolliseen ekosysteemiin (kuten häiritä kalojen kutemaan nousua).
Vesivoimalan voisi perustaa vaikka joen varrelle ja periaatteessa ihan minkä tahansa tehoisena: vaikka yhden kotitalouden tarpeeseen vain tai yhden kylän tai kattamaan pienen kaupungin tehontarpeen. Ja suhteellisen pienin kustannuksin. Ja sähköntuotannossa saataisiin stabiili teho kokoajan irti - ei jaksottaisesti, vaan vaikka 24 tuntia vuorokaudessa ja 365 päivää vuodessa.
Eikä voimalan ja turbiinien sijoittamisella ei ole korkeudellisesti periaatteessa mitään merkitystä. Vesivoimalan tehontuotto määräytyy imuaukon ja ulostuloaukon korkeuserosta. Vedestä saatava energia ei rajoitu ainoastaan ylipaineisen veden työntövoimaan turbiinissa, vaan myös poistopuolella olevan veden imuvoimaan.
Idea on siinä, että imetään vesi putkella yläjuoksulta ja johdetaan se - maanpäällistä pukea, joen pohjassa kulkevaa putkea tai maan alle haudattua putkikanavaa pitkin - mahdollisimman kauas (alas) joen alajuoksulle, energiaa saadaan imuaukon ja ulostuloaukon korkeuseron verran (miinus virtausvastukset).
Imuaukko/imukanavisto voisi olla esimerkiksi sorakerroksen alla joen pohjassa, jolloin ei tarvittaisi kovin erikoisia suodatusjärjestelyjä rakentaa ennen turbiinia, toisaalta ei häirittäisi ekosysteemiä. Alajuoksulla ulostuloaukon voisi samaten sijoittaa joen pohjan alle, jottei putkeen pääse ilmaa(tehon pieneneminen!) ja toisaalta jotta mahdollisimman vähän häirittäisiin joen ekosysteemiä.
Turbiinin sijoitus riippuu siitä kumpi on edullisempi: putkikanava joka kestää alipainetta vai putki joka kestää ylipainetta. Jos putki, joka kestää alipainetta on edullisempi, kannattaa turbiini sijoittaa mahdollisimman korkealle tasolle, jolloin putkisto on alajuoksulla alipaineisessa tilassa.
Vähän hankalasti selitetty?
<a href="http://vuodatus-media-3.web-effect.net/g/46168/1756226.jpg">Siis imuputkesta "imetään" (esimerkiksi järven rannalla olevaan) turbiiniin vettä suodatuskerroksen läpi, vesi syötetään putkikanavaa pitkin alajuoksulle. Koska putkiin ei pääse ilmaa, putkeen muodostuu imuaukon ja poistoaukon välisestä korkeuserosta johtuva paine-ero, joka pyörittää turbiinia. Ei ole tarkoitus imeä jokea kuivaksi vaan vain osan vettä, jottei esimerkiksi kalojen nousu joessa esty. Mahdottoman kuivia kausia lukuunottamatta joen virtaama riittää kattamaan voimalan tilavuusvirtatarpeen, mikä pysyy kokoajan vakiona. Turbiini kannattaisikin mitoittaa sen kokoiseksi, että ei tarvitsisi vaihteistoa turbiinin ja generaattorin väliin! Sähkö siirretään muuntamisen jälkeen valtakunnanverkkoon tai esim jonkun tehtaan tarpeeseen.</a>
Tarvittaessa turbiini voidaan pysäyttää päästämällä vettä heti turbiinin jälkeen imukanavaan, jolloin putkistosysteemi kokonaisuudessaan - joka on yläjuoksun vedenpinnan yläpuolella - tyhjenee painovoiman avulla. Jolloin joen virtaus palautuu sellaiselle intensiteetille kuin se oli alunperin eli vesimäärä siirtyy kokonaisuudessaan laskujokea pitkin normaalisti voimalan ohitse.
Voimalan käynnistäminen vaatii, että putkikanava ilmataan eli sinne syötetään vettä imuprosessin alkuunsaattamiseksi.
Tällaisen vesivoimalan yhteyteen kannattaisi huomioida myös se, että kun vedestä osa imetään "kirkkaana" turbiiniin, maasuodatusalueen kohdalle (elikkä "imuholvin" yläpuolelle) kerääntyy irtojätettä.
Mikä mahtaisi olla putken
Mikä mahtaisi olla putken halkaisija ja pudotuskorkeus esim. 200 GWh voimalalle?
200 GWh ?
Ilmoitatko vielä sen, miten monta vuotta tuohon työhön voimalaa pyöritettäisiin? Pitäisi nimittäin saada voimalan tehokin.
Fiksu hemmo. Po. 200
Fiksu hemmo.
Po. 200 GWh/vuosi
Muut mitat
Mikä olikaan putouskorkeus? Pitäisi tietää vielä käyttöastekin ja tarvittava huipputeho.
Asia selviää ilman hyötysuhteen laskemista (noin 90%) peruskoulun seitsemännen luokan opetuksilla.
200 GWh = 200 000 000 000 W x 60 min x 60 s/min =
200 000 000 000 W x 3600 s = 720 000 000 000 000 J.
Ilmoitatko vielä sen, miten monta vuotta tuohon työhön voimalaa pyöritettäisiin? Pitäisi nimittäin saada voimalan tehokin.
Työ = 1/2 x pi x säde x säde x pudotuskorkeus x 1 000 kg/m3 x 9,80665 N/kg = 9 806,65 N/kg x 1/2 x säde x säde x pudotuskorkeus.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vesivoimalat_Suomessa
"Ilmoitatko vielä sen,
"Ilmoitatko vielä sen, miten monta vuotta tuohon työhön voimalaa pyöritettäisiin? Pitäisi nimittäin saada voimalan tehokin"
Esim. antamastasi linkistä selviää Suomessa olevien 200 GWh/a voimaloiden vuotuiset työt ja tehot. 50 - 60 MW voisi olla kohdallaan.
Riippuu joesta
Esimerkki kannattaa laskea jostain konkreettisesta joesta. Joissain joissa on 2-4 turbiinia, joten vesi ei tosiaankaan mene yhdestä putkesta.
Jos putkia on useita,
Jos putkia on useita, virtausvastus kasvaa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Reynoldsin_luku
Yksi putki
Miten ajattelit saada suuren kosken yhteen putkeen ja yhteen generaattoriin?
Optimointi on kätevä
Optimointi on kätevä työkalu myös putkien halkaisijoiden ja määrien sekä myös genureiden lukumäärien laskemisessa. Taitaa mennä inttämisen puolelle.
Näitä hommia ei enää hoidella ruutupaperilla tai taskulaskimella kuten ennen. Se on nykyään korkeemmas CAD-kärees!
Ympäristöministeriön ekovihreät tuntevat asian parhaiten.
Heillä on parhaat MuTu-työkalut vesivoiman mallinnukseen.
Jaaha
Jaaha. 200 GWh/a tarkoittaa 22.8 MW, sillä vuodessa on (suunnilleen) 8765 tuntia.
Eli voimalaitos joka vuoden ympäri tuottaa tasaisesti teholla 22.8 MW, tuottaa vuodessa energiaa 200 GWh.
Yllättävän korkea vastausten määrä
Ja varmasti antaa hieman väärän kuvan. Todennäköisesti nimittäin innokkaimmin vastaavat ne, jotka ovat periaatteesta rakentamista vastaan. Suurimmalle osalle kansalaisia asia ei merkitse mitään. Ja on myös niitä jotka yrittävät ajatella kokonaisuutta, ilman että kokonaisuuden hahmottamiseen on eväitä, riittävän monipuolista, kattavaa tietoa.
Kuuluu sekavaan energiapolitiikkaamme, jossa järki ja tunteet ovat vastakkain ja jossa vallitsee hämmennys, kun kukaan ei pysty ennustamaan tulevaisuutta.
Siksi totean toistaiseksi vain
http://helanes.blogit.kauppalehti.fi/2007/06/18/energiapoliittista-nuora...
Tietoa mielipiteen muodostamiseen
Pitäisi tietää, miten paljon paperi- ja kartonkiteollisuutta on enää jäljellä 2009, jotta teitäisi sähkökulutuksen. Pitäisi tietää, myöntääkö Pekkarinen luvan vain Fennovoimalle (E.ON) vai pitääkö Fortumillekin myöntää siksi, että se tukee suomalaista parlamentarismia ehkä enemmän kuin Kehittyvien maakuntien Suomi ry tuki.
Korruption koukku
Suomen hallitus on näissä asioissa korruption koukussa:
Metsäteollisuus omistaa näitä tekoaltaita ja muitakin pohjoisen vesiä; Ounasjoki ja Tornionjoki, halajavan Pohjolan Voiman.
Sama metsäteollisuus maksaa joka vaaleissa satoja tuhansia euroja keskustapuolueen vaalikassaan, ts suuren osan koko puolueen rahoituksesta.
Näinpä kepulaisministerit ajavat sokeasti luonnosuojelun purkua ja mitä tahansa, lainvastaistakin hanketta, kun ovat rahoittajilleen näin luvanneet. Olen itse henk. koht. ollut kuulemassa näitä lupauksia 'kärpäsenä katossa'.
Kun puolueiden rahoitus on tällaisissa kantimissa, ei kepulaisministerit (eikä kokkareetkaan) voi hyväksyä sellaista vaalilain muutosta, jossa PUOLUEIDEN RAHOITUS julkistettaisiin.
Näistä asioista Suomi on saanut huomautuksia mm. EU:n ihmisoikeusasiamieheltä ja korruptionvastaiselta elimeltä.
Voi meitä.
Jan Vapaavuori, HOK-Elanto ja Fortum
Onko niin, ettei Helsingin valipiirissä esimerkiksi Kansallinen Kokoomus tarvitse vaalirahoitusta lainkaan?
Kiinteistöoasiantuntija Suvi Rihtniemi junailee koulutuspalveluita ja mukana lienee myös Fortumin kiinteistöpäällikkö.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_Elinkeinoel%C3%A4m%C3%A4n_Kunnall...
Parempi vaihtoehto Vuotokselle ja Kollajalle
Miksi voimaloiden pitäisi perustua pelkästään potentiaalienergiaan. Toinen tapa on ottaa energiaa talteen veden virtauksesta, joka tavallaan sekin perustuu veden ylä- ja alajuoksun väliseen korkeuseroon.
Tässä esimerkki voimalasta, joka voidaan upottaa kokonaan veden alle, tai siinä voi samalla käyttää myös tuulienergiaa hyväksi. Toimii myös hitailla virtausnopeuksilla.
http://img195.imagevenue.com/img.php?image=63698_pbarge-a_122_485lo.jpg
Terveisin,
Allekirjoittanut
Varmaan kallista hommaa
Varmaan kallista hommaa näin halvoilla energian hinnoilla..
Esim. Saimaan kanavan pudotus Suomenlahteen on n. 75 m eikä kukaan ole hoksannut ottaa sitä käyttöön - pienturbiinit joka sululle maksaa liikaa koska virtaama on pieni ja ajoittainen.
Turbiinit ovatkin liian
Turbiinit ovatkin liian kalliita pienvoimalakäyttöön. Heikoissa virtauksissa nämä tuulimyllyt (vai pitäikö käyttää nimeä vesimyllyt) ovat parhaita vaihtoehtoja. Ne pyörivät herkästi virtauksen mukana hyvällä hyötysuhteella.
Virtausta ne eivät pysäytä kuten tuulimyllytkään eivät pysty pysäyttämään tuulta, mutta pystyvät ottamaan energiaa sellaisista joista, jotka nykytekniikan mukaan pitäisi muuten padota ja joihin pitäisi rakentaa suuret vesialtaat.
Tuo kuva antaa ehkä väärän kuvan tekniikan hinnasta. Kuvittele muutema n. 5 m halkaisijainen siivistö upotettuna virtaukseen. Energia otetaan talteen samalla tekniikalla kuin tuulimyllyissä, paitsi että se pyörii myös paljon hitaammilla kierroksilla.
Tekniikka on Savonius-tyyppinen, eli pyörii aina samaan suuntaan.
Terveisin,
Allekirjoittanut