- Kuva: Motiva
Aurinkokeräin.
Etelä-Suomessa auringon säteilyenergiaa saadaan hieman alle 1000 kWh/m2. Tästä 30-40 prosenttia voidaan ottaa talteen aurinkolämpöjärjestelmällä, jolloin aurinkokeräimellä saadaan lämpöä keskimäärin 300-400 kWh/m2 vuodessa.
Ilmatieteenlaitoksen mukaan eniten auringonpaistetta – 1900 tuntia vuodessa – saadaan lounaisilla meri- ja rannikkoalueilla. Lapin itäosissa auringonpaistetta saadaan vähiten, noin 1300 tuntia.
Vuonna 2005 aurinkokeräimiä myytiin Suomessa yhteensä 2400 m2, selviää Solpors Oy:n Aurinkotilastosta. Yhteensä aurinkokeräimiä oli käytössä 31 000 m2, joista puolet maatalouden kuivureina.
Keräimet ovat joko metallisia tai muovisia tummia elementtejä, jotka ilmevät itseensä tehokkasti auringon säteilyä. Auringon energia lämmittää keräimissä kulkevan lämmönsiirtonesteen - yleensä vesi-glykoliseoksen - joka puolestaan lämmittää varaajassa olevan veden.
Aurinkokeräin kannattaa sijoittaa mahdollisimman aurinkoiseen paikkaan, esimerkiksi katolle. Paras tuotto saadaan, kun keräin suunnataan etelään 45 asteen kulmassa. Joissakin järjestelmissä keräimen suuntausta voidaan muuttaa vuodenajan mukaan. Aurinkokeräin voidaan myös integroida osaksi rakennusta, kuten julkisivu- tai kattomateriaaliksi.
Auringon energian saatavuuden vaihetelu vuodenajan mukaan asettaa haasteita aurinkolämmön käytölle Suomessa. Solpros Oy:n selvityksen mukaan 90 prosenttia auringon energiasta saadaan Suomessa maalis- ja syyskuun välisenä aikana. Näin ollen aurinkolämmitys tarvitsee aina tuekseen muun lämmitysjärjestelmän.
Motivan mukaan aurinkolämmön voi yhdistää mihin tahansa lämmitysjärjestelmään. Helpoiten se on yhdistettävissä järjestelmiin, voissa on vesivaraaja, kuten hake- tai sähkölämmitys. Niin kutsutut Aurinko-öljy järjestelmät ovat myös kasvattaneet suosiotaan. Solpros Oy:n aurinkotilaston mukaan 70 prosenttia vuonna 2005 myydyistä aurinkokeräimistä asennettiin öljylämmitysjärjestelmien yhteyteen. Öljylämmityksen palvelukeskuksen mukaan öljyn kulutuksessa voidaan säästää aurinkolämmön avulla yli 20 prosenttia. Jatkuvasti kohoavien öljyn hintojen vuoksi aurinko-öljy järjestelmät tulevat koko ajan houkuttelevammiksi.
Aurinkoenergiaa.fi-sivuston mukaan aurinkokeräimillä voidaan Suomen oloissa tuottaa touko-elokuun välisenä aikana kaikki lämpimän käyttöveden valmistukseen ja asunnon lämmitykseen tarvittava energiamäärä. Mikäli käytössä on vesikiertoinen lattialämmitys, joka kuluttaa vähemmän energiaa kuin tavallinen lämmitysjärjestelmä, riittää aurinkoenergiaa puoleksi vuodeksi, touko-lokakuun välille. Vaikka energiankulutus onkin kesäkuukausina pienimmillään, on erityisesti lämpimän käyttöveden kulutus merkittävä energiasyöppö myös kesällä.
Kuluttajaviraston mukaan 5-8 neliömetrin aurinkokeräimet riittävät tuottamaan puolet nelihenkisen perheen lämpimästä käyttövedestä. 10-15 neliömetrin keräimillä voi myös lämmittää taloa, jolloin aurinkoenergia voi kattaa 15-20 prosenttia lämmöntarpeesta. Keräimien hinta on 400-700 euroa/m2.
Uudisrakennuksissa aurinkokeräimet voivat korvata kattomateriaaleja. Rakentamisessa voidaan hyödyntää myös ns. passivista aurinkoenergiaa, jossa hyödynnetään auringon valoa ja lämpöä suoraan. Niin sanottujen selektiivisten ikkunoiden avulla voidaan myös varmistaa, että lämpöä pääsee mahdollisimman paljon sisälle, mutta mahdollisimman vähän karkaa ulos ikkunoiden kautta.
Aurinkoenergia on edullista ja saasteetonta energiaa. Jonkin verran ympäristövaikutuksia syntyy keräinten materiaaleista, joita ovat rakenteesta riippuen muun muassa kupari, teräs, muovi, alumiini ja lasi. Lisäksi järjestelmän käyttö vaatii sähköllä toimivan pumpun.
Solpros Oy:n selvityksen mukaan aurinkolämpöjärjestelmän elinkaaren aikana eniten energiaa tarvitaan keräimen ja vesivaraajan rakentamiseen. Tarvittavan energian järjestelmä tuottaa saasteettomasti kahden – neljän ensimmäisen käyttövuoden kuluessa. Tämän jälkeen energia on käytännössä päästötöntä.
Kommentit
kävisikö ilmalämpöpumppu välikattoon?
Sukulainen on hankkimassa lämpöpumppua ja ehdotin, että jos kysäisisi mahdollisuutta asentaa ILP välikattoon (harjakatto) siten, että ulkoyksikkö puhaltaisi talon päätyyn tehdyn reiän kautta lauhtuneen ilman ulos välikatosta. Näin olisi myös ratkaistu ilmalämpöpömpeleiden aiheuttama maisemahaitta kun talon päätyyn tehdystä silmiin pistämättömästä reiästä ei näkyisi kuin puhaltimen siivekkeet ritilän takana.
Hänen asunnossaan välikatto on kapeahko tila kaksikerroksisen talon jyrkän harjakaton keskiosissa, joten korvausilma virtaisi välikattotiloihin tumman peltikaton ja eristeiden (kondenssivesimuovin) välistä lämmeten aurinkoisina päivinä peltikaton lämmöllä ja pilvisinä päivinä pelkästään katon hukkalämmöllä. Kondenssivettä ei pitäisi lainkaan muodostua, sillä ilman lämpötila nousee sen siirtyessä ulkoilmasta katon väliin, jolloin ilman suhteellinen kosteus laskee.
Esimerkiksi Jyväskylässä vuoden keskilämpötila on n. 3 *C. Jos välikatossa olisi "keskimääräisellä säällä" "keskimääräisestä auringonpaisteesta" ja katon lämpöhäviöistä johtuen ILP:n puhaltimen ollessa päällä (jolloin viileää ulkoilmaa virtaa tasaisesti räystään alta) esimerkiksi 8*C, ILP:n teoreettinen hyötykerroin nousisi sisälämpötilan ollessa 20*C...
(273+3)K/(20-3)K = 16,2
(273+8)K/(20-8)K = 23,4
23,4/16,2= 1,44
...1,4 kertaiseksi eli lähes puolella nousisi hyötykerroin, toisin sanoen sähkönkulutus olisi...
1/1,44= 0,692
...noin 70% tavanomaisesta.
Tämä systeemi ei kuulemma ollut kuitenkaan ILP esittelijän mukaan mahdollinen, sillä ulkoyksikön lämpötila ei saa nousta yli viidenkymmenen celsiusasteen. Piste.
-
Hmmm. No tämähän asia korjaantuisi jos ulkoyksikön puhaltimen suunnan vaihtaisi kesä ja heinäkuun ajaksi (kun on muutenkin lämmintä ja kun toisinaan halutaan viilennystä ilmalämpöpumpusta), eli puhallin puhaltaisi talon päädystä viileämpää ulkoilmaa sisään välikattoon päin (eristeiden yläpuolelle). Jos ulkoyksikön puhaltimen moottori olisi tasavirtaa käyttävä, ei olisi mikään nakki vaikka itse vetää piuhaa puhaltimesta ILP:n kontrollipaneeliin, josta kytkimellä saisi valita/vaihtaa puhalluksen suunnan.
No teoriassa - kukapa sitä itse lähtisi tuunaamaan näitä yritysten palveluksessa toimivien insinöörien suunnittelemia täydellisiä instrumentteja?
-
Kehitelläämpä tuota ILP välikatossa -ideaa. Hyödynnetään lämpönä yläpohjan hukkalämmön lisäksi seinien hukkalämpö. Yksikerroksinen tiilitalo kohteena, jonka harjakatto on itä-länsisuunnassa.
<a href="http://www.amk.fi/opintojaksot/0505015/1119948180490/1119952720312/11199... (yläpohjan) osuus koko rakennuksen lämpöhukasta on n. 15%, seinien 21%</a>
Tiilitaloissa on selkeä ilmaväli tiilikerroksen ja eristeiden välissä, joka on ylhäältä välikatosta avoin. Uudemmissa tiilitaloissa alimmassa tiilikerroksessa on joka kolmas tiilen väli avoin (ilman laastia), yksikerroksisissa tiilitaloissa ilmavälin hengittävyys on luonnostaan niin hyvä, ettei näitä tuuletusreikiä ole eristävyyden parantamiseksi ja eläinten pääsyn eristeisiin estämiseksi jätetty. Piikataan porakoneella (mahdollisimman) pienet reiät yläviistoon alimman kerroksen tiilien väliin, mahdollisesti myös muille korkeuksille, jolloin "korvausilma" hiukan pääsee ilmaväliin muttei kuitenkaan niin hyvin, että tuulisilla ilmoilla seinien eristyskyky romahtaa (kuten tuntuu että tapahtuu rakennuksissa joissa on jätetty tiilen väli rakennusmääräysten mukaisesti muuraamatta). Reikien paikat kannattaisi valita lämpökameran kanssa: lämpimiin seinänkohtiin ja ikkunoiden päälle kannattaisi porata reikiä, sillä reiän kautta tiilin läpi johtuva lämpö
palaa konvektiolla takaisin rakennukseen.
Tiivistetään rakennuksen räystään alla oleva harva laudoitus välikaton puolelta esim tuulensuojalevyllä tai no vaikka niittaamalla jätesäkkejä, jotta ILP:n korvausilma ei tulisi sitä kautta eikä toisaalta tuulisilla keleillä viima puhaltaisi välikattoa kylmäksi.
Kattopellin alla on laudanleveyden alempana kondenssivesimuovi. Itä-länsisuuntaisen harjan pohjoisen puoleisesta kattosivustasta ei ole odotettavissa lämpöä, joten olisi hyvä varmistaa että kondenssivesimuovi on yläreunastaan tiivis, jolloin välikaton lämpimempi ilma ei lähde kiertämään ja viilenemään kondenssivesikanavan kautta vaan kondenssivesimuovi päin vastoin toimii jonkinlaisena eristeenä peltikattoon. Kondenssivesimuovin alareuna on räystään kohdalla, joka juuri peitettiin jätesäkillä, mutta kondenssivettä ei pitäisi muovin yläpuolelle muodostua, sillä välikaton ulkoilmaa lämpimempi ja kosteampi ilma ei pääse kondenssivesimuovin päälle. Eli jätesäkkiä voidaan käyttää räystäiden tiivistämiseen.
Etelän puolella oleva peltikatto (sekä tiiliseinä) lämpiää aurinkoisina päivinä. Hyödynnetään kondenssivesimuovia välikaton ilman lämmittämiseen samalla periaatteella kuin
<a href="http://www.solarventi.fi/generelt/solmodel.htm">tässä</a>. Pistetään esim kuulakärkikynällä reikiä tai vedetään puukolla vekkejä tasaisesti kondenssivesimuovin yläreunaan jos se on muutoin tiivis, jotta ilma pääsee etelänpuoleisen räystään kohdalta nousemaan ja lämpiämään ja siirtymään kondenssikanavan yläosasta lämpimänä välikattoon.
Tavoitteena olisi siis välikatto, joka olisi mahdollisimman tiivis, jotta mahdollisimman iso osa välikattoon asennettavan ILP:n ulkoyksikön välikatosta ottaman ilman korvausilma tulisi ulkoseinän ulomman ilmavälin kautta välikattoon (alimman tiilikerroksen tasosta). Muita todennäköisiä ilmavuotokohtia voisi olla esimerkiksi aaltopellin harjalla ja räystäällä olevat kärjet sekä savupiipun puhkaisu. Tavanomaiset välikaton tuuletusritilät täytyy tietenkin myös tiivistää.
ILP:n ulkoyksikkö kannattaa tietenkin asentaa siihen päätyyn, mille puolelle aikoo asentaa sisäyksikön. ILP:n puhallinta varten puhkaistun aukon ulkopuolelle kannattanee pistää puusäleet paitsi näön vuoksi, myös jotta puhaltimen seisoessa ilma ei vaihtuisi kovin aktiivisesti välikaton ja ulkoilman välillä. Puhaltimen tilavuusvirtaa/tehoa kannattaisi myös pienentää, paitsi äänihaitan vuoksi, myös koska lämpimemmästä välikatosta kannattanee ottaa intensiivisemmin lämpöä talteen. Pyörimisnopeus voitaneen optimoida talokohtaisesti seuraamalla lämpökameralla ulkoseinustaa kun ILP on päällä ja matemaattisella näppäilyllä.
Ilmankosteuden ei pitäisi välikatossa olla kovin paljoa ulkoilmaa korkeampi, sillä yläpohjan eristeen alla on höyrysulku. Sen sijaan (kompensoivana?) välikaton lämpötilan ollessa ulkoilmaa jonkin verran korkeampi, ILP:n sulatustaukoja kertyy vuoden aikana vähemmän.
Kun ILP välikatossa on otettu käyttöön, kannattanee lämpökameran avulla vielä "keskittää" rakennuksen ulkovaipan lämpötila asettamalla välikatolla ulkoseinän päälle esim vanerisoiroja niihin seinän kohtiin, jotka ovat muuta seinää viileämpiä, jolloin ilma virtaa vähemmän sen kohdan kautta ja tehostuu muissa kohdissa.
-
-
Hyödynnetään <a href="http://www.amk.fi/opintojaksot/0505015/1119948180490/1119952720312/11199... laskelmia</a>, joissa ulkolämpötila on -29*C. Tällöin yläpohjan kautta häviää 925W ja seinien kautta 1401W lämpöä, yhteensä 2326W.
Lämmönhukka on suoraan verrannollinen sisä- ja ulkolämpötilojen erotukseen. Laskelmassa sisälämpötila on keskimäärin noin 22*C eli lämpötilaero 51 K. Oletetaan, että ulkolämpötila olisi Jyväskylän keskilämpötila +3*C. Lämpötilaero olisi 19 K eli lämmönhukka ulkoseinän ja yläpohjan läpi 19/51 * 2326W = 867W.
Ilmalämpöpumpun ulkoyksikön puhaltimen tavanomainen tilavuusvirta on jotain 0,14 m3/s (500m3/h). Yhden lämpöasteen nousu kuution ilmamäärässä vastaa noin 0,84 kJ energiana. Yhden lämpöasteen lasku ILP:n ulkoyksikön kautta virtaavassa ilmassa vastaa 118W lämpötehon pumppaamista pois ilmasta.
Jos seinän ja yläpohjan läpi siirtyvästä hukkalämpövirrasta saataisiin ILP:lle asti siirrettyä esim 65%, se tekisi yhteensä 564 W ylimääräistä lämpöä, jolloin em. ILP:n puhallusintensiteetillä välikaton lämpötila tasaantuisi...
564 W / 118 W/K =4,78 K
...vajaa 5 astetta ulkoilmaa lämpimemmäksi.
lasketaan hyötykertoimet:
(273+3)K/(22-3)K = 14,5
(273+7,78)K/(22-7,78)K = 19,7
19,7/14,5= 1,36
14,5/19,7= 0,74
Rakensin
Rakensin omakotitaloni ilmastoinnin vuonna 1987 siten, että talvella ilman otto tapahtui peltikaton alta ullakolta (esilämmitettynä) ja kesällä talon pohjoispuolelta päätyseinästä mahdollisimman viileänä. Keväisin ja syksyisin piti kääntää sulkuventtiileitä ilmahormeissa.
Poistoilmasta otettiin lämpö talteen kompressorilla tuloilmaan talvella ja vastaavasti tuloilmaa jäähdytettiin samalla kompressorilla tarvittaessa (automaattisesti) kesällä.
Tuloilmassa hyvät mekaaniset suotimet ja sähkösuodin, joten tuloilma oli puhdasta. Tuloilmassa oli talvella myös kostutus, joten voidaan puhua todella ilmastoinnista, eikä vain ilmanvaihdosta.
Oikeastikko olet tehnyt?
Tuollaista olen itsekkin ajatellut että ullakolta/välikatosta tuloilma ja sähkösuodattimella/ionisoinnilla saisi esisuodatuksen jälkeen suodatettua ihan hyväksi ilman. Kun eräs LVI alan suunnittelija totesi minulle, että "ei välikatolta voi ottaa ilmaa, se on paskaasta". itse kuvittelisin, että jos ilman suodattaisi tavanomaisilla ILTO:n yksiköissä olevilla paperisuodattimilla ja ionisoisi, se riittäisi mikrohiukkastasojen normalisoimiseksi, paljonko teillä sähkösuodatin muuten vie tehoa?
Kuitenkin suhtaudun vähän nihkeästi ilmastoinnin korvausilman ottamiseen ullakolta syystä että ensinnäkin kun ilma on esilämmennyttä ennen lämmönvaihdinta, lämmönvaihtimen hyötykerroin on jonkin verran huonompi, toisekseen sisäilman kosteus jäätyy viilenninputkien pinnalle ja sitä täytyy sulatella välillä. Mutta Ruotsissa poistoilmalämpöpumput (PILP) ovat yleisiä, joten ehkä kondenssivesi ja jää ei ole mikään todellinen murheenkryyni.
Tuossa sinun systeemissäsi saattaisi ollakkin idea sovellettavaksi yleisemminkin...
-
Kun mietitään järkeviä vaihtoehtoja, joilla olisi todellista soveltamispotentiaalia, täytyisi miettiä mahdollisimman valmis ratkaisu, jotta mahdollisimman vähäisin muutostoimenpitein saataisiin toteutettua rakennuksen energiainvestointi josta on mahdollisimman paljon todellista hyötyä.
Ei se ole järkevää, että kehitellään ratkaisuja, jotka vaativat kokonaan uuden rakennuksen rakentamista. Vanha rakennus on valmis potentiaali, koska se on jo rakennettu ja siinä jo asutaan. Sitten 50 vuoden päästä kun vahat rakennukset ovat läpimätiä, passivitalotekniikasta alkaa olla yleisempää hyötyä. Tai voihan se olla että menee vielä sitäkin myöhemmäksi jos nimittäin kehitetään menetelmiä rakennusten käyttöiän lisäämiseen.
Nyt täytyisi keskittyä monellakin eri alueella nimenomaan siihen, että miten vanhoista risukasasoista saa mahdollisimman vähällä vaivalla ja halvalla ja nopeasti matalaenergiatalon tai passiivitalon. Ei ole mahdollisuuksia ryhtyä kovin massiivisiin "energiasulkeisiin". Eikä kukaan haluakkaan jos esimerkiksi valtio edellyttäisi ihmisten purkavan talonsa. Jos esimerkiksi 100 000 rakennuksessa suoritetaan energiasaneeraus, niin hyvin vähän vaivaa aiheuttavalla perusteellisella miettimisellä ja suunnittelulla säästetään aivan järjetön määrä miestyövuosia ja vaivaa ja rahaa ja ressiä.
On vielä paljon ilmiöitä energiapuolellakin, joita insinöörit eivät lainkaan ole huomanneet. Esimerkiksi kun suurimman osan eristeistä eristävyys perustuu siihen, että ne stabiloivat ilmaa sisäänsä ja estävät konvektion, niin jos ilma eristeiden sisässä pakotetaan virtaamaan tiettyyn suuntaan (esimerkiksi eristeen ulkopinnasta sisäpintaan, konvektiota ei synny, vaikka eriste olisi harvempaakin: eristeen teoreettinen lämmönjohtumiskyky olisi sama kuin seisovalla ilmalla (0,027 W/mK) vaikka seinäeriste ei olisi kuin olkia. Vertailun vuoksi esimerkiksi nykyiset lasivillat ovat lämmönjohtavuudeltaan 0,036W/mK eli paljon huonompia eristeitä.
Sähkösuodin
"paljonko teillä sähkösuodatin muuten vie tehoa?"
Ei mainita saakka. Sehän on vain korkea jännite pintojen välillä - ei siinä virtaa kulje. Pölyhiukkaset, nokipartikkelit, jne. jäävät ilmavirrasta kiinni pintoihin. Kerran vuodessa täytyy tietenkin käyttää astianpesukoneessa. Se kuluttaa minkä kuluttaa vettä ja sähköä. Se suunnittelemani systeemin sähkösuodin on Honeywellin tekoa.
Ihmettelen kauhiasti, että miten se ullakolla oleva ilma voisi olla oleellisesti likaisempaa kuin ulkoilma. Se pohjoisseinällä oleva iso tuloilmasäleikkö sääskiverkkoineen on pitänyt puhdistaa joka kesä, muuten olisi ollut ihan tukossa.
Niin, ei se paljoa vie
Muistaakseni sisäilman ionisaattorikin (jolla on periaatteessa sama toimintaperiaate) vie jotain 15-50W. Jos sinulla kerran on sähkösuodatin jo valmiina, niin mitä jos kokeilisit tukkia sen tuloilmaräppänän ja tehdä aiemmin kuvaamallani tavalla. Kun mittaisi ullakon lämpötilan näissä kahdessa tilanteessa, näkisi säästön. seinän ulommassa ilmaraossa ulkovaipan ja TSL:n välissä käy muutenkin sellainen viima, ettei ilman imemisen sitä kautta voi katsoa lisäävän seinän lämmöntarvetta lainkaan.
Ilman imeminen
Ei ilmaa suinkaan mistään seinänraoista imetä. Ullalolle toki pääsee ilma paljon helpommin räystään aluslautojen leveistä ja pitkistä raoista koko talon ympäri.
Yläpohjan lämmöneristys nyt joka tapauksessa vuotaa lämpöä jonkin verran ullakolle. Katolla taas on talvella lunta eristeenä, joten kyllä se ullakon lämpötila on korkeampi kuin pohjoisseinällä. En väitä, että siinä mitään merkittävää säästöä saadaan aikaan, mutta jos ilmaiseksi saa edes vähän säästöä, niin miksi sitä ei käyttäisi hyödyksi.
parempi tuo on kuin ei mitään, mutta kumminkin.
Jos itsellä olisi sähkösuodatus, pyrkisin imemään ilman ulommasta ilmaraosta, tällöin saisi ison osan seinänkin lämmönhukasta hyödynnettyä. Lämpötilaeron mittaamisella tarkoitin nimenomaan että mittaisi kuinka paljon ullakon lämpötila nousee nykyisestä, jossa ilma otetaan räppänän ja räystään kautta "suoraan" kuin jos ilma "esilämmittyisi" seinän ilmaraon kautta virratessaan.
Jos oletettaisiin, että seinän lämmönhukasta saataisiin 700W talteen tällä yksinkertaisella toimenpiteellä, ullakon lämpötila olisi 30 l/s korvausilmavirralla...
700W / ( 0,030 m3/s * 850 J/Km3 ) = 27K
...teoriassa 27 astetta lämpimempää kuin jos hyödynnettäsiin pelkästään katon lämpöhäviö. Lämpöero ei käytännössä olisi tietenkään noin iso koska ulkoilman ja ulomman ilmaraon lämpötilaero tuskin olisi edes virtauksen ansiosta kymmentä astetta pakkasilmaa korkeampi...
-
-Miten ihmeessä lämpötila ulommassa ilmavälissä olisi korkeampi(lämpötilaero jopa kymmenen astetta ulkoilmaan nähden?!?) <a href="http://vuodatus-media-1.web-effect.net/g/46168/1123391.jpg">imettäessä kylmää ulkoilmaa siihen</a>?!?
No, se väittämä perustuu siihen kvasitieteelliseen oletukseen, että ilmavirta jakautuisi optimaalisesti seinärakenteessa "vetäen hukkalämpövirran takaisin" ilmaväliin, jolloin TSL:n ulkopinnan lämpötila nousisi myös tavanomaisesta. Tässä on poikkileikkaus telttakankaan lämpöjakaumasta:
1. <a href="http://vuodatus-media-1.web-effect.net/g/46168/1123385.jpg">tavanomainen...
2. <a href="http://vuodatus-media-1.web-effect.net/g/46168/1123389.jpg">läpivirtaus</a>
Varsinaisia labratutkimuksia läpivirtauksesta en ole ainakaan toistaiseksi vielä saanut äntiin mm. syystä että kun Tekes säätiönä ei rahoita sellaisia yliopistotutkimuksia joista ei ole luvassa rahallista katetta.
Vaikea yhtälö
kaikki riippuu sukulaisesi elinajanodotteesta. http://fi.wikipedia.org/wiki/Elinajanodote ja myös siitä, miten perhe säilyy koossa Nykyisin noin puolet suomalaisista aviopareista eroaa. Eroavien osuuden ohella avioerojen kokonaismäärä lisääntyy myös. Vuonna 2000 keskimääräinen avioliitto kesti 12 vuotta, kun vuonna 2005 se kesti enää 11 vuotta. 1960-luvulla solmituista avioliitoista eroon on päättynyt kolmasosa ja 1970-luvulla solmituista noin 40 prosenttia
http://fi.wikipedia.org/wiki/Avioero
Pahimmassa tapauksessa velattoman energiatehokkaamman talon suurempi myyntihinta (puolet siitä miehelle, jos ei ole avioehtoa) kuluu mieheltä lapsenruokkoihin. Eron sattuessa kertomasi energiansäästöinvestointi ei taida siihenkään aivan riittää.
Vastuu ympäristöstä nostaa meille huomisen menestyksen
Suomalaisten innovoima Ecocity konsepti pitää sisällään mm. aurinkokeräimet, mutta usealla tavalla - sähkönsaanto ja vedenlämmitys - yksittäinen talo voi parhaimmillaan otollisesti sijoitettuna - paikkana ja suuntana - tuottaa moninkerroin oman kulutuksensa "pumpattavaksi" verkkoihin---
...
[orig 20.12.2007]
Vastuu ympäristöstä nostaa meille huomisen menestyksen
[ ... suomalaiset ovat kiistatta maailman parhaita loistoristeilijöiden rakentajia [Turku]. Suomalaiset ovat tehneet maailman parhaat ja tehokkaimmat paperikoneet [Metso] - lisäksi osaamme logistiikan vailla vertaa, esimerkiksi käykööt Nokia ... ]
Länsimainen markkinatalous, elin- ja kulutustason nousu sekä kehitysmaiden raaka-aineryöstö ovat aikaansaaneet ympäristökriisin juuri meille, ja heti perään kehittyviin maihin ja lopuksi kehitysmaihin, kun he yrittävät rämpiä samoille alaoksille, missä olimme 1970- ja -80-luvuilla.
USA on yksin käyttänyt miltei puolet maapallon resursseista viimeisten 100 vuoden aikana. George W. Bush ei ole toistaiseksi allekirjoittanut Kioto-sopimusta. Kiina on maapallon toiseksi suurin hiilidioksidin päästäjä, mutta valitettavasti myös muutakin - Kiinassa luonto saastuu nopeammin kuin missään muuaalla (Intia?).
Suomalaiset kykenevät projektoimaan maapallon suurimman loistoristeilijän rakentamisen ja siihen liittyvän logistiikan. Genesis alusta Suomen Turussa rakentaa yli 600 alihankkijayritystä - se on alallansa ennätys ja kuvastaa verkostoitunutta maailmaa. Työt jakaantuvat myös Nokialla yli koko maapallon. Logistiikka on tehoa, mutta se on myös kiihtyvää energian käyttöä.
Ympäristö on huomisen toimiala. Ympäristöosaajien kysyntä kasvaa joka vuosi. Tarvitaan ympäristöteknologiaan liittyviä insinöörejä, logistikkoja, analysoijia, tutkijoita, koordinaattoreita ja ympäristön sosiaalisia vaikutuksia hallitsevia ammattilaisia. Suomi voi olla huomisen ympäristökoordinaattori ja erityisesti metsäammattilainen, sillä metsien vaikutusta koko elokehään ympäristöllisesti ei ole vielä kokonaisvaltaisesti selvitetty. Suomalaisten on aika koota voimat ja keskittää kaiken ympäristöosaamisensa yhteiseen jäsenneltyyn osaamispankkiin. Taidoillemme on jo kysyntä olemassa.
Suomi oli viime keväänä lähempänä kuin koskaan onnistumista ympäristöprojektissa Kiinassa, josta noin kaksi viikkoa sitten julkaistiin yksi maailman suurimmista ympäristösopimuksista. Kaupan nimi oli Eco-City, sen saivat singaporelaiset. Suomalaiset pitivät juuri samasta aiheesta Kiinan ensimmäisen kokonaisvaltaisen seminaarin - mutta nyt Kiinan 4. suurin kauppakumppani Singapore oli toistaiseksi nopeampi itse kaupankäynnissä. Kaupan (jv-sopimus) arvo oli miltei yhtä suuri kuin Suomen valtion vuosibudjetti.
Suomi sai Formula 1 kisoissa kaudella 2007 enemmän pisteitä kuin mikään formuloiden suurmaa. Suomalaiselle syntyi rauhallisella harkitsevalla osaamisella myös F-1 maailmanmestaruus. Mestaruutta ja suomalaista ajo-osaamista ihmetellään. Samalla tavalla on suomalainen ympäristöosaaminen maailman maineessa, erityisesti Kiinassa ja Venäjällä. Ympäristöteollisuus on Suomen huomisen uusi "nokia".
Me osaamme suunnitella, me osaamme koordinoida ja me osaamme olla luotettavia. Me emme osaa kaikissa tilanteissa markkinoida, me emme ole riittävän "itsekkäitä" - me turhaan kainostelemme osaamistamme, jonka mm. Nokia, jo edesmenneen vuorineuvos Kari Kairamon aikana, herätti henkiin luoden jopa ihailua tahdonvoimasta mm. Kiinassa. Mainittakoon, että Nokia tekee suurimmat voitot ja kasvukäyränousut juuri Kiinassa.
Mitä meidän täytyy tehdä ympäristöosaamisellemme, jotta se olisi takaamassa osaltansa suotuisan positiivisen vientitaseen, joka on aina ollut viime kädessä hyvinvointimme lähtökohta jo kohta 60 vuotta. Ratkaisu on yksinkertainen. Me aloitamme sen hiilen etsinnän, johon osaamme yhdessä puhaltaa. Perin selvästi juonikas keskinäiskyräily poistetaan ja logistisesti rakennamme verkoston vailla vertaa. Esimerkeiksi ja oppimalleiksi käyvät Turun telakan Genesis alihankkijaverkoston hallintana ja maailman suurin mobiiliteknologian verkosto - Nokia.
Oli selvää, että Suomi ei voinut vielä saada Kiinan Tianjinin eco-city jv*) -sopimusta - sen sai Singapore. Seuraava projekti voi olla meidän. Lisäksi voi olla todennäköistä, että singaporelainen Keppel Corporation**) tarvitsee suomalaista osaamista. Näyttö osaamisestamme annettiin jo ensimmäisessä integroidussa ympäristön teknologisen ajattelufilosofian esittelyssä huhtikuussa 2007 kiinan Tianjinissa VTT:n järjestämänä.
Logistiset integroidut ympäristölliset systeemitoimitukset kokonaisvastuuajattelulla leviävät niin Kiinassa kuin Venäjällä - se onkin itseasiassa jo hiljainen pakko. Kiinassa loppuu puhdas vesi. Moskovassa ja Pietarissa loppuvat kadut maastureiden alta. Kiinassa loppuu hedelmällinen maaperä ja Venäjällä paljastuu tuhansien hehtaarien öljyllä saastuneet maaperät, puhumattakaan ikiroudan sulamisen ongelmat Siperiassa.
Työtä riittää suomalaisille - me tarvitsemme mukaan Euroopan talous- ja tekniikkaveturin Saksan, jonka ympäristöteknologia on laajaa, syvällistä ja uskottavaa suurien taustaresurssien vuoksi. Päämäärähakuisesti toimien Suomi hankkiutuu Kiinan ja Venäjän markkinoille ja rakentaa teknologia-allianssin saksalaisten kanssa. Niin Suomi kuin Saksa ovat insinöörimaita - ehkä hiukan pragmaattisia, mutta sanansa pitäviä.
Varmistaaksemme kaupankäynnin riittävällä tahdolla, sinnikkyydellä ja osaamisella pitää suomalaisten valmistella ympäristöosaamisen lobbaus- ja edunvalvontamobilisaatio, joka on valmis mille markkinoille tahansa tuomaan suomalaista osaamista esille.
Seuraava kiinalainen eco-city onkin sitten meidän ja jokainen kauppa on aina suurempi kuin mikään yksittäinen laiva, laite tms. operaatio - sillä toimitukset ovat aina yhteen nitoutuneita järjestelmiä, joiden toteutukseen osallistuu satoja alihankkijoita ja toimittajia.
Ympäristöteollisuus on huomisen takuumies menestyksekkäälle vientitoiminnalla, jonka Suomi ehdottomasti tarvitsee. Sen sijaan itse ympäristöä ei pelasteta pelkästään teknologioille, vaan kuluttajien vastuulla omastansa - mitä tehdään, miten tehdään, missä tehdään ja kuinka paljon. Vastuu on meidän käsissä.
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.vuodatus.net
*)
jv - joint venture ~ yhteisyritys, yleensä ja tässä tapauksessa kahden eri maan yrityksiä yhdessä omistajina yhtiössä/ projektissa.
**) LINKKI
http://www.mnd.gov.sg/Newsroom/newsreleases/2007/news181107.htm
Asiasta lisää tietoa hakukoneelta hakusanayhdistelmällä:
Sino-Singapore Tianjin Eco-city
_______________________________
Kirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
[kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan mielipidekirjoituksen yhteydessä - Copyright by Ilkka Luoma 2007]
Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/6444286 ---
Teksti
Ympäristö toimii aina ehdoillansa, joita sinänsä ei ole. Luonto on anarkistinen järjestelmä, jossa rajoja ylitetään varoen. Kaikilla on paikkansa - silti jatkuvasti on käynnissä taistelu elämästä. Ihmisen kaukaiset esi-isät nousivat vedestä maalle, ja alkoi luonnon valloitus. Ihminen ylitti rajansa ja nyt elämme itse luomiemme ongelmien keskellä.
Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/6444305 ---
Teksti
Eco-City kaupungeissa talot saattavat näyttää tältä, ollen kuitenkin pienempiä ja huomattavasti vähemmän energiaa kuluttavia. Suomessa rakentaminen on haaste suurten lämpötilaerojen takia, ainakin toistaiseksi. Ilmasto lämpenee ja Suomen kasvukausi pitenee - mitä seuraa sitten, onkin pimennossa...
Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/6444328 ---
Teksti
Joukko eri ikäisiä lapsia, jotka ovat täysin syyttömiä nyky-ympäristön tilaan, josta heidän tulisi ammentaa elämänsä ja toimeentulonsa - sitten myöhemmin. Millainen ympäristö heitä odottaa, kun he astuvat itse jatkamaan sukua?
Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/6444350 ---
Teksti
Kiina nousee uudeksi "Yhdysvallaksi". Kiinan kasvu on hengästyttävää ja kiire kasvaa. Haasteet ovat miltei käsittämättömät, ...jos ajatus on nostaa 1.345.000.000 ihmistä samaan materiaalisen elintason tilaan kuin USA:ssa ollaan nyt, tai Suomessa. Kiina satsaa avaruuteen, armeijaan, mutta eniten ympäristöönsä. Miksi kuitenkin USA sai käyttää koko maapallon resursseista yli puolet viimeisen 100 vuoden aikana?
Kuva 5
--- http://www.panoramio.com/photo/6444383 ---
Teksti
Luonnossa sattuvasti oksalle istahtanut orava katsoo suoraan kuvaajaa silmiin - herää kysymys, mikä olisi sen viesti, jos me ymmärtäisimme vain mitä se tarkoitti.
Kuva 6
--- http://www.panoramio.com/photo/6444421 ---
Teksti
Espoo on yksi Suomen rikkaimmista kaupungeista. Pohjois-Tapiola on yksi Espoon arvostetuista asuinalueista. Mihin on jäänyt kuntalaisen vastuu ympäristöstä? Kuvan kaatopaikka on laiton ja aivan siistien omakotitalojen vieressä, joiden pihoilla kiiltelevät Suomen kimaltelevimmat autot.
Kuva 7
--- http://www.panoramio.com/photo/6444445 ---
Teksti
Huomisen ympäristöarvoiset kaupungit eivät todennäköisesti näytä tältä. Eurooppalaiset kaupungit ovat ajautuneet toivottomiin ruuhkiin, meluun ja katupölyyn sekä päästösaasteisiin. Kiinassa on solmittu ensimmäinen eco-city jv-sopimus marraskuussa 2007. Tuo kauppa oli myös suomalaisten huulilla, ehkä seuraava...?
Kuva 8
--- http://www.panoramio.com/photo/6444462 ---
Teksti
Hiukan epäselvä Vanhanen II hallitusohjelma ei sisällä suuntausta mitä olisi ympäristöpolitiikka itse työntekona Suomen menestykseksi vientitoiminnassa. Ympäristöteollisuus tarvitsee täyden ja yhtenäisen tuen maan hallitukselta. Edellisen hallituksen aikana Katainen, ollessaan Tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja, oli haikaillut kuulopuheiden mukaan uudesta "nokiasta" - eräs professori [EP] oli ilmeisesti kertonut ympäristöosaamisen voivan olla sitä... (?)
Entä uuden koulukunnan tuulivoima?
Pidän tuota ekocity konseptia enemmänkin markkinataloustoimintana, en usko että pari keinutuolissa istuvaa insinööriä keksisivät mitään mullistavia ratkaisuja energiaan liittyen. jos ecocity olisi laajalle levitetty opensource projekti, ratkaisut olisivat uskoakseni paljon kauaskantoisempia eikä 'ecocity -konsepti' herättäisi antipatioita.
ilmatieteenlaitoshan käsittääkseni tekee parhaillaan kartoitusta Suomen tuuliolosuhteista nimenomaan tuulimyllyjä silmällä pitäen. Epäilen, kuten ilmeisesti moni muukin, että Suomen tuuliolosuhteissa tuulimyllyjä voisi pystyttää mihin tahansa kohtaan Suomea ja mylly silti maksaisi itsensä takaisin.
Tuulivoimassa on kuitenkin meluhaitta, minkä takia ihmiset eivät tahdo tuulimyllyjä pystytettävän. Tähän ongelmaan on olemassa edullinen ja suhteellisen yksinkertainen <a href="http://vuodatus-media-3.web-effect.net/g/46168/1785824.jpg">ratkaisu</a>, jota voi soveltaa uusiin myllyihin, siinä missä myös vanhoja saneerata edullisesti äänettömiksi.
Jekku on se, että valkoinen kun ei ole luonnollinen väri, se pistää helposti silmään, ja ihmisten (ja eläinten) silmät huomioivat siivekkeiden liikkeen. Tämän takia tuulimyllyt ärsyttävät silmää - ovat ruman näköisiä. ja kun silmä kokoajan reagoi pyöriviin räikeän värisiin siivekkeisiin, ihminen keskittyy myös kuuntelemaan turbiinin vaimeaa suhinaa. Ja kun myöhemmin muistelee tuulimyllyn luona oloaan, "turbiini piti karmeaa mekkalaa kokoajan". Kuitenkaan kukaan ei huomioi esimerkiksi kaupungin luontaista ääntä tai jostain tehtaasta kantautuvaa huminaa - vaikka melutaso on paljon korkeampi.
Maisemoijat voisivat myös miettiä, josko tuulimyllyjä kehtaisi käyttää <a href="http://vuodatus-media-3.web-effect.net/g/46168/1785817.jpg">maisemien</a> tai <a href="http://vuodatus-media-3.web-effect.net/g/46168/1785816.jpg">päivien</a> piristeenä?
Värisävyt kannattanee kuitenkin valita huolella (esimerkiksi tällä tavalla kuvaa editoimalla) ja tarpeeksi kirkkaiksi kuten luonnon muut värit, sillä <a href="http://vuodatus-media-3.web-effect.net/g/46168/1785825.jpg">liian harmaat tai muuten luonnottomat sävyt</a> näyttävät huonoilta. Tai kukapa kieltää maalamasta jotain kamotusta myllyn kylkeen?
-
-Tässä vielä <a href="http://www.ponvia.fi/images/sivustokuvat/tyokuvat/tuulivoimala.jpg">"paluu tulevaisuuteen"</a>
Aikamoisia hirvityksiä
Ja kalliita teraWattiTUNTEJA. Keksijöissä mietittiin tuulimyllyn nostamista suihkuvirtaukseen 10 - 12 kilometrin korkeuteen ilmalaivalla. Siipien vääntö kompensoituisi kun laivan päissä olisi eri suuntiin pyörivät potkurit.
Ankkurointi hiilikuituköysillä jotka toimii myös johtimina. Olisi GPn jannuillekin vähän kiipeilytelinettä ;) (OT)
Aiheeseen:
Laivan pinnat tietenkin päällytettävä aurinkokennoilla.
Ydinpiipertäjille väliaikatietoja
: Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla vakavia puutteita
Julkaistu 12.08.2008, klo 16.44
Kuva: YLE
Olkiluotoon rakenteilla olevan maailman suurimman ydinreaktorin työmaalla on vakavia puutteita.
Ajankohtaisen kakkosen tietojen mukaan työmaalla on tehty hitsaustöitä pitkään ilman asianmukaista ohjeistusta. Lisäksi työmaalla ei ole ollut kuukausiin pätevyysvaatimukset täyttävää hitsaustyön johtoa. Ydinreaktorin työmaalla pitäisi olla kansainväliset standardit täyttävä hitsaustöistä vastaava koordinaattori.
Ydinreaktorin rakentamisesta vastaava ranskalaisyhtiö Bouygues ilmoitti Säteilyturvakeskukselle (STUK) kahden hitsauskoordinaattorin nimet. Miesten nimet oli ilmoitettu STUK:lle heidän tietämättään. Lisäksi heillä ei ollut asianmukaista pätevyyttä tehtävään.
Hitsaustyöt aloitettiin ydinreaktorin työmaalla kesällä 2005. Ensimmäiset hitsausohjeet hyväksyttiin vasta syksyllä 2006.
Uuden ydinvoimalan rakentamisen viranomaisvalvonnasta vastaava ministeri Mauri Pekkarinen (kesk) vaatii Säteilyturvakeskukselta selvitystä.
Asiasta lisää illan Ajankohtaisessa kakkosessa, TV2 kello 21.00
YLE Uutiset