Katainen: Lisää ydinvoimaa

Jykä laskee, että kulutus vain kasvaa, lisääntyy ja turpoaa --- säästöosa huomenna voidaan myydä venäläisille Pietariin, ja tämän jälkeen hekin oppivat säästämään. Poistuva paperiteollisuus vapauttaa runsaasti sähköä näyttötalouteen... :-)

Mikään ei estä säästämästä sähköä.

Omaa kotimaassa tuotettua energia pitää kuitenkin olla tarjolla kulutusta vastaavasti, muuten säästämme maamme kehityksessä ja jopa uusissa työpaikoissa. Sitten kun tuotamme ilman hiilidioksidia 100% maamme käyttämästä energiasta voidaan ryhtyä vähentämään kivihiili ja öljyvoimaloita. Ja, kuka tahansa saa sitä odotellessa säästää sähköä omalta kohdaltaan vaikka kuinka paljon.

Säästäminen on kivaa ja edullista..

Kataisen ajankohtaisen ydinvoimamyönteisyyden takana lienee se ajatus, että ranskalainen Areva ei saa prototyyppivoimalaansa Olkiluodossa 2011 valmiiksi - ei ehkä koskaan.

Tästä syystä on näytettävä vihreää valoa järkevämmille hankkeille. Moderni ydinvoimala voi myös olla kompaktiperusmalli ja turvalliseksi havaittuun teknologiaan perustuva, eikä sillä tarvitsisi tavoitella ranskalaisten insinöörien märkiä unia prototyypeistä.

hyvä jos saadaan se länsimetron ura kaivettua

Ydinvoima tarvitsee Uraania, vaikka sitä meiltä suomesta joku onnistuisi löytämään, emme sitä voi koskaan rikastaa itse. Eli olemme riippuvainen jostain toisesta osapuolesta. Ydinvoima on jo aikansa jäänne ja kannattaisi suomenkin koulutetun väen ruveta etsimään ja kehittämään jotain uusia energiamuotoja. Siinä on tulevaisuutta josta voi varmasti tehdä menestyvää vientituotettakin.

Ja voimme ruveta säästämäänkin. Luulen myös että Venäjä haluaa olla energia viennin jättiläinen, joten he varmaan jatkossa myyvät sähköäänkin ulos. Ja halvemmalla kuin me, koska he voivat itse rikastaakin Uraanin.

"Katainen perustelee ydinvoiman lisätarvetta myös sen päästöttömyydellä."

Suomi on sitten hieno kieli!

Ydinvoiman lisätarpeen päästöttömyydestä en tiedä.

Luulen, että Katainen ja kaikki lukijatkin tietävät ettei ydinvoima ole päästötöntä. Kun aletaan hakea päästöjä kaivannaistoiminnasta, rikastamisesta ja kuljetuksista ja tutkitaan koko ketju aina vuosituhansien ydinjätteen säilöntään ja valvontaan saakka, niin tuskin tuo toiminta päästötöntä on.

Painovoimaan perustuvat energialähteet, kuten vesivoima ja tuulivoima olisivat tässä mielessä huomattavasti puhtaampia.

Maukka palautti Jykän maanpinnalla oivalla lausahduksella, että ei ole kovin nokkela kilpailu keksiä suurempia numeroita, ... siis että ydinvoimaloita tarvitaankin vielä kaksi lisää -

Ei tuollaiset Piilokorko-Pekkarisen turpeet ja risut riitä Suomen energiatarpeen tyydyttämiseen.

On hyvä että Kokoomus haluaa kansalle halpaa energiaa, Kepu haluaa vain tukia turpeille ja korkeita hintoja.

Herra Valtionvarainministeri: Keskity veron alennusten todellisen tarpeen edellyttämiin väestöryhmiin, ja pian, ennenkuin aikasi ministerinä ja puoluejohtajana päättyy. Energia-asioista et ymmärrä mitää! Piste!

sillä tyypillinen SAKlainen duunari tekee varsinaisen verokirjatyönsä miten sattuu poliittisesti tiedostaen, toisen eli pimeän työnsä ilman verokirjaa ja sitten kelien kylmetessä siirtyy työttömyyskortistoon ja jatkaa samoja pimeitä hommiaan. Tuloveroprosentti saa olla vaikka 80% niin duunaridemari lihoo kuin kevätlaulussa mainittu rantojen hamppari.

Turhat virkamiesdemarit tienaavat pirusti tekemättä muuta kuin omaa politiikkaa.

Maahanmuuttajille opetetaan työvoimatoimistoissa sama keplottelu ja näin saadaan uskollisia äänestäjiä hylkiödemareille.

Pitkästä aikaa jotain järkevää kataisen suusta.

Uudet voimalat rakenteille heti ja halpaa energiaa kansalle. Tärkeää on myös, että niiden tuottama energia pidetään pois fortumin ja sähköpörssin käsistä, muuten edellinen ei toteudu.

Oikein.

CO2-peräinen ilmastonmuutos -hössötyksestä on sentään se hyöty, että sen varjolla voidaan viimein panostaa kunnolla ydinvoimaan "pienemmän pahan periaatteella" tässäkin maassa, jossa tunteisiin vetoavat mielikuvat valitettavasti ratkaisevat.

Aurinkopaneelien ja tuulivoimaloiden kannattajat voisivat huvikseen laskeskella, paljonko niiden valmistus ja huolto kuluttaa luonnonvaroja ja tuottaa hiilidioksidipäästöjä per elinkaaren aikana tuotettu MWh sähköä, verrattuna uraanin louhintaan + rikastukseen.

Sähkön säästämisestä haihattelevat puolestaan voisivat antaa jotain konkreettisia, toteuttamiskelpoisia ehdotuksia, joilla suurimmat energiasyöpöt voisivat merkittävästi vähentää kulutustaan siten että se on vielä kokonaistaloudellisesti järkevää.

Ehdotukset koko teollisuuden alasajosta ja kivikautiseen meininkiin palaamisesta ovat sitten erikseen - silloin kyse on pelkkää energiapolitiikkaa hiukkasen vakavammista ongelmista.

poikahan miehistyy.Lisää samanlaista toimintaa,niin saamme turvattua Suomen tulevaisuuden.

Kaksi ydinvoimalaa lisää on liian vähän.

Ydinvoimaa on rakennettava runsaasti lisää, jotta voidaan ajaa alas saastuttavia kivihiiltä, öljyä ja maakaasua polttavia laitoksia ja siirtyä laajamittaisesti käyttämään sähköautoja.

Ympäristön saastuttamista on vähennettävä oleellisesti. Tällä maapallollamme on voitava elää myös lastemme lastenlapset ja heidän lapsensa.

Jykä ja Kokoomus näyttivät todelliset karvansa vallantäyteisyydessään - unohtui kansalaisten syttynyt halu säästää, joka olisi ohjautunt esim. energiaveroilla nostetulla energian hinnalla. Jykänkin pitäisi ymmärtää, että loputtoman kasvun jargonia on ympäristöä ajatellen mahdottomuus.

Suomesta poistuva sellun ja paperin perusvalmistus vapauttaa runsaasti energiakapasiteettia kansalaisten käyttöön - tästäkin huolimatta tarvitsemme energiakulutusveroja.

Uraani raaka-aineena on raskas rasite kokonaisuudessaan ympäristölle.

Oliko tämä Jykän toinen kohtalokas sammakko? - ensimmäinen oli toteamus muutaman kuukauden takaa, kun Jyrki vannotti uutisoinnissa, että USA sub-prime roskalainakriisi ei ulotu Suomeen merkittävästi, koska taloutemme on niin vahva ja tase kunnossa - kansalaiset tietävät nyt, että kriisi on noussut jo Suomeen. Voiko valtiovarainministeri päästellä tälläisiä sammakoita?---
...

maanantai, lokakuu 15, 2007
Globalisaatio nykyihmisen lailla kuluttaa luonnon ja ihmisen loppuun?

ORIG --- 16. syyskuuta 2007---
(Helsingin Sanomat julkaisi globalisaatiosarjan lukijoilleen - oliko siinä otettu huomioon kaikki tekijät, jäi lukijoiden pohdittavaksi)

[ ... maapallolla on tavarankuljetuskontteja n. 30 miljoonaa kappaletta, 80% niistä tekee vuodessa n. 10 matkaa. Kontti standardoi kulutusyhteiskunnan. Valtavat konttirivistöt kertovat omaa maapalloistumisen kieltä siitä missä kauppa käy ja missä ei. Kontit kuljettavat kaiken sen globalisaatiovirran, jota markkinatalous rajattomana ruokkii ... ] -- YLE-ajankohtaisohjelmisto 09.2007

Maapalloistuminen on viha ja rakkaus. Mellakat eri puolilla maailmaa lisääntyvät - tavalliset heränneet ihmiset käyvät omaa sotaansa hillitäkseen markkinarahan otetta ja tavallisen työn karkaamista minne milloinkin halvimmuuden mukaan. Globaalitalous kilpailuttaa valmistuksen hengästyttäen ihmiset talous- ja työjuoksuun, jossa harmonian tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä järkkyy.

Vihaa globaalitalous aiheuttaa maattomuudessaan, tehokkuushaennassaan miltei ilman ympäristöarvoja sekä ihmisten muuttumisena pelkiksi panosnappuloiksi markkinatalouden kiertorattaisiin. Ärtymystä herättää myös rahavirtojen karkaaminen ylikansallisiin järjestelmiin, joissa osto- ja näyttövoima kanavoituu ohi kansalaisvaltioiden tulontasausjärjestelmien.

Pelastusta globaaliudesta haetaan uskoen sen hiljalleen tasaavan maapallisesti tuloeroja köyhien ja rikkaiden välillä. Maapalloistumisen uskotaan myös tehostavan hyötysuhteita ja logistiikkaa siten, että turhaa kulutusta vältettäisiin. Globaalitalouden kilpailun uskotaan tuotekehittävän entistä parempia ja sopivampia tuotteita sekä systeemejä, erikoistuen kullekkin alueelle osaamis- ja ahkeruusresurssiensa mukaisesti.

Ihminen elää vastoin luonnon globaaliutta kasvavassa kulutuskierteessä. Mikäli teoriassa tarkastellaan tilannetta, jossa kaikilla ihmisillä on sama ostovoimakyky kuin meillä suomalaisilla, on maapallo globaalisti tuhon oma. Globaalitalous kehittää nimenomaan järjestelmiä, joissa maa toisensa jälkeen kykyjensä puitteissa saavuttaa länsimaalaista kulutustasoa.

Maapalloistumisessa kommunikointi tehostuu, kansalliset rajat hämärtyvät ja henkinen kilpailu kiristyy. Globaalius toteutuu parhaimmillaan kun tietoliikennejärjestelyt ovat hermoverkon lailla ulottaneet päätteensä kaikkialle. Yli maapallon ulottuva hermoverkko on ihanteellinen maali ja tuhoamisen kohde globaaleihin systeemeihin kyllästyneille ihmisille.

Verkottunut talous keskitettyine ja hajautettuine tuotantosysteemeineen imee tyhjäksi alueet toisensa jälkeen siirtyen aina sinne, missä on tuloslaskelmallisesti halvinta valmistaa ja lyhintä kuljettaa itse ostotapahtumaan. Näin tuotanto keskittyy kausittain; nyt on menossa Kiinan "voittokulku". Kiinasta on syntynyt maapallon liukuhihnatehdas. Investoineet maat saivat voitot ja kiinalaiset saivat työn ja ympäristöongelmat. Kiinan jälkeen "odottaa vuoroaan" uusia maita loputtomaan maapalloistumisen kiertokulkuun. Tosin Kiina saattaa nähdä meille tyypillisen markkinatalouskehityksen pidemmällä jänteellä eri tavoin kuin me?

Pahin koko maapalloa kohtaan osoittava uhka on globaaliuden tavara-, materia- ja energia- kuin työvoimavirtojen kasvu yli luonnon luontaisen uudistumiskyvyn. Ihminen on verkottamassa vuosimiljoonaisen luonnon kulutuksen tilanteeseen, jossa huippuun viritetty tuotantokoneisto imee vuosimiljoonaiset voimavarat tyhjiin. Vastoinajattelijat perustelevat hyötyinä globaaliudesta syntyvän verkottoituneen suunnittelun ja tuotekehityksen avulla luontuvan "loputtoman energialähteen ja ikuisen materiakierrätyssysteemin".

Emme ole huomanneet, että ympärillämme oleva ihmisetön luonto on elänyt globaaliudessa jo vuosimiljoonat. Koko eliösysteemi kerää oman globaaliuden läheltänsä menemättä "merta edemmäksi kalaan" - syöden, kuluttaen ja jätökset jättäen aina välittömälle kulkuradalleen. Eläin- ja kasvikunta säätää "tahtomattaan" itseään olemaan osa todellista verkostoitumista.

Todellinen globaalius jakaa maapallollisesti energian käytön ja materiamuutokset aina suhteessa kunkin lajin kokonaisbiomassaan eli biovaikutteeseen. Ylitämme huimasti "meille säädetyn" energiankäytön ja materiamuutosten määrän ylläpitäessämme omaa biovaikutettamme, "hyvinvointiamme" --- seuraukset näemme jo nimenomaan meillä länsimaissa.

Herkkyys havaita luonto ympärillämme voisi tuoda uusia keinoja ymmärtää, mikä on meille "säädetty" määrä elinvoimaa. Näin pujahtaisimme juuri siihen harmoniakoloon, mikä vuosimiljoonaisessa kehityksessä kullekkin on säätynyt ja järjestynyt - toisien lajien luonnollisesti tuhoutuessa ja toisien menestyessä - taistelu käydään omin, ei lainatuin "asein".

Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.vuodatus.net

...........................................

Kirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
( kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä, copyright by Ilkka Luoma 2007 )

Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/4667216 ---

Teksti
Sanotaan, että tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä. Mitä on globalisaatio, jossa ihminen tavoittelee helpommalla enemmän ja nopeammin. Tuli polttaa, niin polttaa maapalloistuminenkin luonnon voimavarat nopeammin kuin ne uudistuvat.

Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/4667244 ---

Teksti
Auringon lasku puhtaassa ympäristössä Puruvedellä Pohjois-Karjalassa. Päivän- ja ihmiskunnan lasku lankeaa liikakuluttamisesta, mikä globalisaatiossa kiihdyttää viimeisen illan laskua. Luonnossa vuosimiljoonia vallinnut harmonia pirstoutuu maapalloistumisen myötä, koska ihmis-, tavara- ja ostovoimavirrat kiihtyvät ruokahalumme kasvun yhteydessä.

Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/4667287 ---

Teksti
Savonlinnan torilla oli saatavana lähialueellista käsityötaitoa paikallisille ja vähän kaukaisemmillekkin kuluttajille. Oliko lanka suomalaista, jäi tietämättä. Globalisaatiossa hyödykkeet tehdään siellä ja täällä kustannuksien tarkassa valvonnassa - ja ne eivät tunne rajoja eikä liian pitkiä matkoja, kunhan taloudellisuus ja voitto maksimoituvat.

Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/4667324 ---

Teksti
Paikallista ruokaa paikallisille ihmisille, paitsi sivusta kurkistavat keltaiset paprikat, jotka tuodaan Hollannista. Kaukaisimmillaan Suomeen tuodaan kiivejä Uudesta-Seelannista - onko maapalloistumisella mitään rajaa - ei ole, sillä markkinatalous suosii tehokkuutta, hintaa ja voittoja. Eläinkunta ottaa aina ruokansa ja jättää "päästönsä" kulkureittiensä varrelle, menemättä merta edemmäksi kalaan.

Kuva 5
--- http://www.panoramio.com/photo/4667350 ---

Teksti
Savonlinnalainen innovaattori ja keksintömies Markku Sihvonen kehittelee suomalaisille kalastajille suomalaisia ideoita parempien ja varmempien kalastuspäivien luomiseksi. Globalisaatiossa maapalloistuu eriytyvä tuotekehitys siellä, missä mikäkin parhaiten osataan, näin syntyvät samalla riippuvuussuhdeverkostot. Masi ei halunnut - ainakaan vielä - ajatella, että hänen uistimiaan olisi kaupattu maille vierahille. Masi keskittyy tarjoamaan kotimaan markkinoilla kotimaisille kalastajille toiveita suuremmista kaloista helpommin ja nopeammin.

Kuva 6
--- http://www.panoramio.com/photo/4667384 ---

Teksti
Ihmiskunta kasaa näyttämisen halussaan paineita itselleen ja luonnolle. Jatkuva kasvu tukee globaalia taloutta, kunnes voimavarat ovat loppuun kulutetut. Hartiamme eivät kestä kaltaisemme kulutuksen leviämistä ympäri maailman. Meidän on osattava puolittaa kulutuksemme, jotta yhteisiä varoja riittäisi muillekkin, ...edes osaksi.

Kuva 7
--- http://www.panoramio.com/photo/4667425 ---

Teksti
Markkinatalous on mainontaa ja globaali maailmantalous on kontteja täynnä markkinatalouden tavaroita matkalle jonnekkin. Kontit muuttivat kaupan, --- maapallolla seilaa 30 miljoonaa konttia satamasta toiseen. Logistiikka ja standardointi luotiin edistämään tehokkutta ja hyötysuhteita aloittaen kierteen, jonka toisessa päässä siintää globaali entropia ja kaaos.

Jykä kosiskelee kansalaisia kulutusjuhlan lisäämiseen ja näyttötalouden kasvattamiseen.

Suomen teollisuus ei tule tarvitsemaan, säästö-, tehostamis- ja hyötysuhdeohjelmien jälkeen - lisäenergiaa, kuin ei myöskään pikkuhiljaa säästämäiseen oppiva suuri tavallinen kansa.

Jykän kohtalon kysymys - näyttötalous ei ole enää vaalivaltti äänivyöryihin, nyt ajatukset pyörivät kriittisesti ympäristötuhoissa ja henkisessä debatissa, miksi näytämme ja käytämme yhä enemmän ja enemmän - milloin kerska loppuu?---
...

sunnuntai, joulukuu 23, 2007
Kansakunta etsii vaihtoehtoja ja muutoksentekijöitä

( YLE kipristelee maksamattomista lupamaksuista. Samaan aikaan YLE ajaa ulos yhä enemmän ympäristöä, luontoa, henkisyyttä ja irtiottoa markkinamekanismista - samalla kysyen kenen Joulu tämä on)

[ ... Kansakunta on juossut aikansa muodin mukaisesti kulutuksen ja näyttötalouden kierteessä. Hengästys hiipii materiaalisen hyvinvoinnin alla - aikansa, työntyen lopulta pintaan vaihtoehtoja etsien. Eduskuntaohjattu kansalaisvaroin ylläpidettävä YLE on ottanut irtioton uuteen yhteiskuntatarpeeseen vastuuajattelun herättäjänä ... ]

Taloudellisen hyvinvoinnin kasvaessa materiaaliset arvot pinnallistavat kuluttajat businesspisteiksi talousmiesten budjettikarttoihin. Tehotalous ajaa vain suurempaa tuottoa, tekijät ajavat suurempaa palkkaa, siis ostovoimaa - saadakseen lisää näyttöä ja hyväksyntää kyvystä olla kunnon jäsen kulutusyhteiskunnassa.

Väsymys kiirii yhä useammissa perheissä. Aika loppuu laatuajasta, aika loppuu perheeltä. Aika kuluu työssä, neuvotteluissa. aikaa ei ole jälkikasvulle. Lapset irtaantuvat ja ajautuvat hakemaan luonnottomasti hyväksyntää näyttötaloudesta ja katu- ja nettisäännöistä, joissa esiintyy lait, joita ei olisi vastuukotona säädetty.

Kansallinen YLE on ottanut irtiottoa kulutusyhteiskunnasta. YLE:n esittämät ympäristö- ja yhteiskuntadokumentit ylittävät jo ajallisesti kaupallisten kanavien mainosrahoitteiset amerikkalaistyyppiset elokuvaillat. YLE ajaa selvästi yhteiskuntavastuulinjaa kansalaisille niin luonnosta, ympäristöstä kuin ihmisen huolenpidosta toisistansa.

On perin selvää, että väsyksiin kiihkeytyneessä kulutusjuhlassa ihminen kohtaa rajansa, ja etsiytyy älylliseen, pohdinnalliseen ja yhteiskuntavastuulliseen ajatteluun kohdaten meistä aiheutuneen ympäristömuutoksen ympärillään. Kasvun rajat on saavutettu. YLE ottaa irtiottoa markkinamekanistisesta näyttötaloudesta.

Kehitys on vuoksiaaltoa, oli nuorisopolitiikan radikaalit ja väittelyherkät yhteiskunta-ajattelun nuorisovuodet 1960- ja 1970-luvuilla. 1980-90 taitteessa oli villisti vapautuneen pankkimaailman markkinariehat - jälkihehkuna tuhannet yrittäjien ja velkakuoppiin itsemurhautuneiden joukot. Voitiin myös sanoa työttömyyden vapauttaneen syrjäytyneet kidutusvuosiin. Maksamme vieläkin villiintyneiden pankkimiesten markkinaviestiä.

1990-luvun lopussa iskivät kiihkopörssivuosien rahanhajukammereiden pankkiiripojat kääräisten kahinakansan säästöporsasrahat ferrareihin, kelohuviloihin ja jet-falcon suihkarilentoihin Keski-Euroopan riemukaduille - tämänkin juhlan maksoivat kuluttajat - arkiharmauden keskeltä.

Viimeisenä episodina, osinko- ja optiopoikien kähminnän jälkeen - lattiataso innostui huudattamaan kimpaantuneena isoisten ahneudesta palkkansa 11-24% nousuun. Oli tullut "rahvaan" aika - nyt ulosmitattiin pitkän ylijäämäisen vientiputken hedelmät tuhoamalla tupo (tulopoliittinen kokonaisratkaisu), tuo konsensuksen viimeinen linnoitus.

YLE hoksasi tulleen tilauksen ja muutti linjaansa. Esille tulevat vastuuajattelu, ajatusherättely sekä kysymysasettelu, kun maailman hukkuu paskaan. Raakaa ja kovaa tekstiä, mutta puskan ravistus on sitä parempi, mitä enemmän käyttää suomalaisen sisun herättävää voimasanastoa.

Osa kansakuntaa ajautui henkiseen paitsioon - oli vain takarenkaiden leveys, pakoputkien lukumäärä ja tuplapakastimet kesämökillä. YLE tarrasi kiinni aikaan ja nosti katsojaluvut nousuun ymmärtäen, että kyllästys kiirii pitkin lähiöitä, joista aina on maksettu laskut - niin pankkikriisistä, kuin pörssipoikien hulabaloosta ja lopulta yliähkyröidyistä optioistakin.

Kansakunta kyllästyy osattomuudesta, hyväksymättömyydestä ja puoluepolitiikan pinnallisuudesta. Nyt olemme pakanneet kotimme täyteen näyttötaloutta, kiinnittämättä liiemmin huomiota perheyhteydelle kuin ajatukselle kokonaisesta kansakunnasta. Kyllästykseen ajautuneet ihmiset ovat alttiita vahvasti osallistuville johtajille, jotka lupaavat yhtenäisyyttä, tunnetta ja uskon voimaa olla suomalainen.

Motivoitunut kansa ratkaisee ohjatusti kaikki ongelmansa ja valitsee ohjaajiksi ne, jotka lunastavat lupauksensa - olivatpa ne kuinka pieniä tahansa.

.....
JK.
YLE voidaan rahoittaa suoraan valtion verovaroista ja lopettamalla samalla lupamaksut - peli muuttuisi rehellisemmäksi ja tahallaan maksamattomatkin saisivat rauhassa katsoa dvd:eensä ja subteeveensä.

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.com

__________________________________________
Kuvakertomus ylläolevaan mielipidekirjoitukseen-
(kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan jutun yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma 2007)

Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/6427011 ---

Teksti
Kiinalainen taulu opastaa mielentyyneyttä, sillä kiirettä luonnossa ei ole - kiireen tekevät rauhattomuus ja päämäärättömyys ilman uskoa itseensä ja toisiinsa.

Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/6427069 ---

Teksti
Markkinataloudessa mitataan teholukuja. Tiedon etsintään keskittyvä ihminen ei ole rahalla mitattava suure - suomalaiset ovat yksiä eniten kirjastopalveluita käyttävä kansa maailmassa. Lukeminen sivistää mm. ymmärtämään, mitä olemme jo nyt tehneet luonnollemme.

Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/6427099 ---

Teksti
Näyttötalous heijastelee kaikkea sellaista, mitä todellisuudessa emme tarvitsisi - mutta meille on opetettu, että kulutus ravitsee markkinataloutta tuoden lisääntyvästi työtä - unohtaen samalla, että elämme jo nyt laina-ajalla.

Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/6427113 ---

Teksti
Jähmettyneet ihmiset vahanaamioineen olivat kuin pysähtyneen ajatuksen luoma illuusio kaikkeudesta, jossa mekanistinen markkinatalous hyydytti ympäristöllisen ajattelun.

Kuva 5
--- http://www.panoramio.com/photo/6427137 ---

Teksti
Uroksellinen näyttötalous lepää usein geenijatkollisesti naisen varassa. Miehisyys kulutusjuhlassa kiihottaa vain hekumahetkessä naisen lisääntymisviettiä.

Kuva 6
--- http://www.panoramio.com/photo/6427140 ---

Teksti
Yksin - rauha ja hiljaisuus. Tuli, luonto ja pysähtynyt hetki. Oli välähdys heräämisestä, jossa luonto osoitti kulkunsa herättäen ajatuksen olevaisuuden harmoniasta.