”Tieteen Nobel Suomeen!”
Julkaistu: 25.8.2008 16:20
Kuva: Petteri Paalasmaa/ Uusi Suomi
Opetusministeri Sari Sarkomaa.
Opetusministeri Sari Sarkomaa (kok.) puhkuu uudistusintoa. Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksessa 1990-luvun alussa vaikuttaneelle entiselle ylioppilaspoliitikolle, sittemmin terveydenhuollon maisterille korkeakoululaitos on sydämen asia.
Yksityinen lisäraha finanssisijoituksina on opetusministerille tervetullutta ja yliopiston rehtoreille annettava toimitusjohtajamainen rooli tuo jämäkkyyttä johtamiseen, mikä lisää niin sanottua autonomiaa.
- Uudistus tuo isot mahdollisuudet tutkijan uran kehittämiseen. Suomalainen tutkija voi saada Nobel-palkinnon. Päästään valtion tiliviraston ikeestä, maalaili ministeri päätoimittajille tänään järjestämällään lounaalla.
Virallisen rankkauksen mukaan edellisestä ja siitä ainoasta suomalaistutkijalle napsahtaneesta tieteen Nobelista onkin päässyt kulumaan tovi: kunnia lankesi Artturi Ilmari Virtaselle kohta sodan jälkeen vuonna 1945. Kemisti A.I. Virtanen muistetaan parhaiten AIV-rehustaan.
Sarkomaa ei lähtenyt arvailemaan, koska seuraava Nobel voisi suomalaiselle tutkijalle osua. Myöskään tieteenhaaraa hän ei veikkaile.
- Ranking-listoilla ei uudistuksen onnistumista mitata, totesi hän lopulta kaarreltuaan hetken toimittajan esittämän vuosilukukysymyksen ympärillä.
Yliopistojen on tarkoitus siirtyä valtion budjettitalouden ulkopuolelle vuoden 2010 alusta. Yliopistolain muutosehdotus pyörii tänä syksynä lausuntokierroksella.
- Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Poimintoja Uuden Suomen blogeista
ILMOITUS
Yritysblogit
Tuoreimmat uutiset
| 07:59 | Kreikalle lyötiin 3 uutta vaatimusta — US |
| 07:53 | Katainen ei poissulje pakkoliitoksia kuntauudistuksessa — YLE Uutiset |
| 07:40 | Jyrki Katainen tv:ssä: ”Tämä uutinen on täysi ankka” — US |
| 07:35 | Tukipaketista ei sopua - Kreikalle lyötiin kolme ehtoa Brysselissä — MTV3 Talous |
| 07:17 | Venäjän verkossa: Presidentinvaaleja ja lapsikaappauksia — YLE Ulkomaat |
| 06:31 | Kiinan vienti ja tuonti supistuivat tammikuussa — YLE Uutiset |
Tilaa US-uutiskirje
Sähköinen uutiskirjeemme ilmestyy 12 kertaa viikossa ja sisältää tiiviin paketin päivän uutisia ja puheenaiheita.
RSS
Facebook
Tilaa uutiskirje
Kiitos ediittoreille Suomen tieteen huomioimisesta :)
Jouna Pyysalo
Indo-Europeistiikka
Helsingin Yliopisto
Tieteen Nobel Suomeen
Tieteen Nobel Suomeen Lettutieteen Vihtori Ilkka Kanervalle.
Ministeri haihattelee
"Yksityinen lisäraha finanssisijoituksina on opetusministerille tervetullutta ja yliopiston rehtoreille annettava toimitusjohtajamainen rooli tuo jämäkkyyttä johtamiseen, mikä lisää niin sanottua autonomiaa."
Mutta minkä asian "johtamiseen"? Pääsääntöisesti Nobelit ovat syntyneet yksityisten henkilöiden sitkeydestä kehittää omia ideoitaan usein vastahankaisesti ympäristön suhteen.Ja autonomia tarkoittaa vain riippumattomuutta rahoittajista ja sekin itseasiassa vähenee yritysmaailman hengessä toimivan hallituksen ottaessa ohjat käsiin.
"- Uudistus tuo isot mahdollisuudet tutkijan uran kehittämiseen. Suomalainen tutkija voi saada Nobel-palkinnon."
Ensimmäistäkään ajatusta miten urakehitysta parannetaan ei ole esitettty. Todellesta lapsellista ministeriltä ottaa esiin tuo "Nobel-kortti". Röntgenhoitajan tieteenfilosofisilta käsityksiltä ei voi paljoa odottaa, mutta ministöriön henkilökuntakin taitaa olla muissa puuhissa omia uriaan kehittämässä...
Pääsääntöisesti Nobelit
"Pääsääntöisesti Nobelit ovat syntyneet yksityisten henkilöiden sitkeydestä kehittää omia ideoitaan usein vastahankaisesti ympäristön suhteen."
Ehkä joskus sata vuotta sitten, mutta nykyisin tieteen huippusaavutukset tehdään tiimityönä. Nobelin saa tiimiä johtava professori.
Ei vaiskaan
Kyllä suoritukset edelleen lähtevät yksilöstä. Olennaista on, että tälläisten yksilöiden ympärille voidaan koota riittävä ryhmä idean kehittämiseen.
"Suomen malli" (tiedestrategia) lähtee byrokraattien asettamista "painopistealoista", joihin satsataan. Keskinkertaisuudet synnyttävät pääasiassa keskinkertaisia tuloksia. Ja kun nuo alat sattuvat vielä olemaan samoja kuin suurissa maissa, ei juuri mitään synny, niinkuin on nähty Tekesin ja Akatemia tuhlaamista miljardeista.
Suomen tiedestrategian pitäisi nimenomaan rakentua siten, että kun joku yksilö keksii toteuttamiskelpoisen idean, hänen ympärilleen kerätään ryhmä. Tälläaiseen pitäisi satsata pienessä maassa.
Ministeri Sari Sarkomaa
Osoitti lahjakkuutensa jo opiskelijapolitiikkona. Minullakin oli tilaisuus tuntea hänet silloin! Hänen äitinsä on kotoisin Tampereen Teiskosta. Nyt ministerinä hän on tuonut esiin monia hyviä ajatuksia, kuten tässäkin uutisessa.Tieteen alalta saatu Nobel on kunnianhimoinen hanke Suomelle ajatuksenakin!
En löytänyt siitä
En löytänyt uutisesta yhtään "ajatusta", vain markkinointihenkistä julistusta.
eli yleishölinää.
eli yleishölinää.
Teiltä kommunistit
Ei muuta tule koskaan, kuin yleishölinää? Tai ei haluta ymmärtää, missä luuraa ymmärryksenne? Piti kommentoida ministerin ajatuksia. Tiedoksenne, minä en ole ministeri!Ilmeisesti Tampereen kommunistit ovat vauhdissa.
Sisälukutaito
Kuten kirjoitettu, oli kyse "UUTISEN ajatuksista". Kerropa nyt yksi niistä, joka sinua ihastutti!
Saamasi pitää
Minua ihastutti UUTISEN päätavoite nostaa maamme koulutuksen tavoite korkeammaksi!
Kukapa uskoisi
Mikään tuossa puuhastelussa ei viittaa siihen, että niin kävisi. Ei ole esitetty ensimmäistäkään perustelua asialle.
Nobelin palkinto
voidaan muuttaa huoletta suoraan Aalto-palkinnoksi, sillä niin monta niitä on luvassa Suomeen terhakan ministerimme ansiosta.
Mitäs sitä tumpuloimaan
Ministeri Sarkomaan vain yksinkertaisesti määrää uuden huippuyliopiston tuottamaan niin huippututkimusta ettei Nobel-säätiö yksinkertaisesti voi olla myöntämättä palkintoa! Aikaa projektiin voitaisiin antaa kaksi, tai sanotaan nyt suurpiirteisesti kolme vuotta. Sitten suomellakin on taas oma ihkaelävä noobelisti, yksinkertaista!
Ai niin, samalla metodillahan voisi yksiä tein hoitaa kotiin myös kirjallisuuden palkinnon.
Kerrassaan valankumouksellinen idea!
Sarkomaa väläytti - loistava oivallut, nyt tavoittelemaan tiede Nobelia... todellisuudessa Nobelien saanti siirtyy hiljalleen kaukoitään ja Kiinaan, jo senkin vuoksi, että siellä koulutetaan eniten mm. insinöörejä - esim. Kiinassa noin 340.000 joka vuosi - se on muuten yhtä paljon kuin USA ja koko Eurooppa yhteensä, että näin... siitä huolimatta tsemppiä ja uteliaisuutta "a.i.virtasille" jne... :-)
Insinööritieteet
Insinööritieteissä ei ole Nobelia. On vain tuo Millennium-palkinto. Eivätkä nuo insinööritieteet edes ole tieteitä...
Hyvin useasti tieteelliset Nobelit avautuvat
pohjiltaan insinööreille - tohtorit tekniikasta jne... innokkaimmat luonnonfilosofit olisivat suoneet K.V.Laurikaiselle jo Nobelin.. .-)
Melko todennäköistä että Nobel tulee
Ruotsalaisen väitöskirjan mukaan kirjailija Juhani Aho oli 18 kertaa Nobel-ehdokkaana, osin yhteispohjoismaisena suosikkina isänmaan ollessa tsaarin kurimuksen kohteena.
Ulkopolitiikan viime vaiheiden perusteella odotan että kauan kaivattu "kaveria ei jätetä" Nobel tulee pikemmin rauhantyöstä (Stubb?) kuin tieteen saroilta.
Artturi-Iivari sai nobelinsa pitkälti ...
ruåtsalaisten tuella ja avustuksella ...
henning karström
Eiku SUOMENruotsalaisten avulla: varsinainen tieteellinen löydös (pH:n vaikutus rehun säilyvyyteen) teki Henning Karström.
A.I.Virtanen otti siitä kunnian....
Päinvastoin
Idea oli Virtasen, Karström oli työtoverina kehittämässä ideaa kaupalliseksi tuotteeksi. Näitä kahta asiaa ei pidä sotkea. Yleensä idean isä palkitaan, kuten nytkin. Mutta jos ideaa ei viedä toteutuksen asteelle, ei toki synny palkittavaakaan.
Penisilliinin keksijä Fleming sain Nobel-palkinnon, vaikka ihan muut ihmiset kehittävät penisilliinin lääkkeeksi.
kyllä vaan: karström oli idean isä
Satuin 1980-luvulla katsomaan henkilödokumentti Henning Karströmistä ja siellä mies kertoi aivan itse, että juuri hän oli ensimmäisen havainnon tekijä.... Esimies Virtanen nappasi idean; olihan hän esimies!
Mies katkeroitui asiasta ja Virtasen kohtelusta niin pahoin, että muutti pysyvästi Ruotsiin, hengellisen lastenkodin johtajaksi. Karströmistä tuli adventisti.
Idea?
pH vai koostumus?
voihappobakteerit vs. maitohappobakteerit
Karström huomasi omissa kokeissaan, että säilörehun (eli siihen asti painorehun) hyödylliset maitohappobakteerit jatkuivat lisääntymistään, mutta voihappobakteerien kehitys lakkasi silloin kun pH laskettiin keinotekoisesti riittävän alas.
Eli idea lyhyesti: rehun pH hapon avulla riittävän alas.
Kuten kerroin, uskon tässä tapauksessa Henning Karströmin haastattelua enemmän kuin viralliset puheet/versiot, etenkin kun tämä on ollut aivan yleisessä tiedossa muutenkin.
Kunnia Karströmille! Hieno mies muutenkin, kuten haastattelusta kävi ilmi.
Taloustieteen Nobel Vanhaselle
Hän on innokkaasti ajanut rikkaiden maajussien ja maa- ja metsätilojen omistajien asiaa, samalla hän on myös menestyksekkäästi köyhdyttänyt kaupunkilaista keskiluokkaa!
Troikka ehdolle
Viime kierroksella suomalaiset talouslehdet buffasivat talous-Nobelia suomalaiselle professori Bengt Holmströmille.
Hänet kuulemma tunnetaan kansainvälisestikin yritysjohdon optio-palkkiojärjestelmien kehittäjänä.
Kotimaassa hänet muistetaan Esko Ahon kilpailijana Sitran johtajaksi ja nyt myös Aalto-korkeakoulun -ministeri Sarkomaan lempilapsen- hallituksen jäsenenä.
Aho puolestaan on Fortumin hallituksessa perehtynyt optioihin. He sopisivat vahvistamaan Vanhasen meriittejä.
En vain pysty olemaan
En vain pysty olemaan Sarkomaan ja muiden intoilijoiden kanssa samaa mieltä Aalto -yliopiston kaikkivoipaisuudesta. Rahaa yliopisto tulee saamaan rutkasti, mutta vain muutaman vuoden. Nobel palkinnon saajat ovat ansainneet palkintonsa jopa kymmenien vuosien uurastamisen tuloksena. Rahaa tarvitaan, mutta se ei ratkaise kaikkea.
Onko markkinavetoisessa yliopistossa rohkeutta pitkäjänteiseen työhön, varsinkin kun odotukset ovat jo tässä vaiheessa yliampuvia?
Onko toimitusjohtaja-rehtorit tulosvastuussa omistajille, kuten yritysmaailmassa, jos odotukset jäävätkin puolitiehen?
Haluaisin nähdä yliopistossa jotakin hyvää, mutta en pysty. Uudistusideologia on liian kaukana siitä mihin on totuttu.
Liekö vanhassa totuudessa perää yliopistomaailmassa; Mitä useampi kokki, sen huonompi soppa? Tosiasia kuitenkin on, että huippututkimusta ei tehdä äänestämällä.
Investointi vain
". Rahaa yliopisto tulee saamaan rutkasti, mutta vain muutaman vuoden."
Ei tuo 700 miljoonaa ole käyttöpääoma, vaan investointi, jonka tuottoja hyödynnetään.
AIV & RG
Mutta missä on JJ... ei kun Ragnar Granit?