Sunnuntai 27.5.2012

Viina on tuhoisinta duunareille - tässä syyt

Uusi Suomi
Luotu: 
28.8.2008 11:02
  • Kuva: Jarkko Mikkonen / Uusi Suomi
Kotimaa

Työntekijäammateissa toimivat henkilöt kärsivät enemmän vakavia terveyshaittoja samanlaisesta alkoholin käytöstä kuin toimihenkilöammateissa toimivat. Tuoreesta tutkimuksesta tiedottaa Stakes.

Pitkäaikainen, 16 vuoden seuranta osoitti, että työntekijäammatteihin kuuluvilla oli toimihenkilöihin verrattuna kaksi kertaa enemmän vakavia, sairaalahoitoihin tai kuolemaan johtaneita alkoholihaittoja. Vain vajaa viidennes sairastavuuserosta selittyi alkoholin kulutustason ja kulutustapojen erilaisuudella.

Jokaisessa kulutusluokassa alkoholinkäytön riskit olivat työntekijäryhmässä selvästi suurempia kuin toimihenkilöryhmässä. Lisäksi työntekijäryhmässä riski kasvoi kulutuksen lisääntyessä jyrkemmin kuin toimihenkilöillä. Vastaava tulos saatiin myös humalakulutuksen määrän mukaisessa vertailussa, joten erilaiset juomatavat eivät selitä tulosta.

Tutkimusaineiston avulla löytyi yksi osaselitys samanlaisen juomisen erilaisille haittavaikutuksille: Toimihenkilöryhmissä alkoholihaittojen riskiä vähensi se, että heistä suurempi osa eli parisuhteessa kuin työntekijäryhmissä. Tämä selitti vajaan viidenneksen erosta haittariskissä.

Muita mahdollisia selityksiä ovat erot muussa kuin parisuhteeseen liittyvässä sosiaalisessa tuessa, toistensa vaikutuksia voimistavien riskitekijöiden, kuten epäterveellinen ruokavalio ja vähäinen liikunta, kasaantuminen työntekijäryhmään ja muihin alempiin sosioekonomisiin ryhmiin sekä näiden ryhmien jäsenten vähäisemmät voimavarat ratkaista alkoholiongelmiaan.

Tulokset perustuvat Journal of Epidemiology and Community Health -lehdessä julkaistuun tutkimukseen. Siinä yhdistettiin alkoholin käytön tasosta ja alkoholin käyttötavoista vuosina 1969–1984 kerättyihin tutkimustietoihin tietoja alkoholiin liittyvistä sairaalahoidoista ja kuolemista 16 vuoden ajan, aina vuoteen 2000 asti.

Muut asiasanat: 
Terveys ja hyvinvointi, Työelämä, Alkoholi, viina, Työntekijät, Duunarit, Toimihenkilöt
Jaa artikkeli: 

Kommentit

Näytä kommentit (16)
Vieras

Kyllä tuollainen "samanarvoisuuden tunteen" haihattelu on mielisairaus jo itsessään. Mikä tahansa arvo on kokijan luoma, eikä valtion pidä sekaantua ihmisten ajatuksiin.

Ilkka Luoma

[ orig lauantai, lokakuu 21, 2006]
Keski-ikäisten miesten kiirastuli jaksamisessa ja luopumisessa

Tilastokeskus kertoo joka kolmannen kuoleman kohtaavan alkoholisyistä 45-49 vuotiaissa miehissä. Vuonna 2004 alkoholikuolema kutsui 1.860 suomalaista, joista työikäisiä (15-64-vuotiaita) oli 1.545. Sukupuolen mukaan jakauma työikäisissä kaikissa kuolemansyissä on miesten tappioksi 7.541 / 3.282. Luvut ovat tylyjä miehille.

Keitä he ovat? Nämä ennen aikojaan parhaassa työiässä menehtyneet miehet syntyivät 1955 - 1959. He kävivät kansakoulun ja jatkoivat, kuka jatkoi - kuka ei, keskikouluun, osa vieläkin ylemmäksi, kokien hiukan liian myöhään tietokoneet, jotka ovat nyt hallitsevassa asemassa koko yhteiskunnassa. He eivät kuulu suuriin ikäluokkiin. Heille sälyttyi nykyajan pahin lama juuri parhaassa työiässä 1990-luvun alussa, he olivat tuolloin noin 33-37 vuotiaita. Puhutaan liian monista itsemurhista pankin viedessä kaiken, mm. vakuuksia myyden pilkkahintaan lähipiireille.

Tämän päivän viisikymppiset ovat vaaravyöhykkeessä ja monissa 'pysähtyneissä' kaupungeissa ja kunnissa kuolema niittää satoaan suhteellisesti vieläkin tiuhemmin, mitä nämä koko maan keskiarvoluvut puhuvat. Kyseessä on suuri ongelma. Kuntakohtaiset tilastot saa vain rahaa vastaan Tilastokeskuksesta.

Vuodessa syntyy näinä vuosina korvaukseksi huomiselle keskimäärin 28.000 poikalasta, kuolleiden työiässä olevien miesten liian aikainen lähtö on tuosta syntyvien poikien määrästä 27%! Tilastoissa ei tapahdu vuosittain kovinkaan suuria muutoksia, eli jatkumo on ikävänlainen.

1990-luvun alun lama jätti pitkät jäljet. Tänään liian moni on siipirikkona työttömänä, työkyvyttömänä ja lopullisesti masentuneena yrittämisen tuhansina rintamamiehinä - voimat loppuneena ja useasti kaikkensa antaneena.

Tuon paljon puhutun laman syyt tunnetaan hyvin; ahneus, kähmintä, lasikiiltoinen voitonkatse silmissä ja usko loputtomaan kasvuun johti syihin, joissa mm. asuntojen hinnat ja vakuusarvot romahtivat. Työttömyys räjähti pilviin, tuoden valtion velkaan jättiläismäisen nousun, jota nyt kiivaasti maksetaan häpeänä monista virhepäätöksistä.

Suomen valtio on velkaa 38% BKT:sta. Velkaa suomalaisilla kotitalouksilla on 80% vuosituloistaan, kun esim. tanskalaisilla sama prosentti on 260. Pitikö valtion maksaa omaa velkaansa näin kiihkeästi? Suomi mm. maltillisten tuloratkaisujen ansiosta on rypenyt vientiylijäämässä yli 10 vuotta. Suuret yritykset ovat käärineet suuret voitot, työllisyyden silti kasvaessa hyvin hitaasti viimeisten reilu 10 vuoden aikana. Nämä voitot ovat valuneet ulkomaalaisille omistajille ja investointeina mm. kaukoitään. Valtio osin antoi tämän mahdollisuuden. Jäikö rahaa ja huolehdintaa liian vähän puurtaneille raaja-rikoille, jotka hävisivät 'elämänsä' 90-luvun laman puristuksissa? Toisaalta arkipäiväevoluutio ei tue häviäjiä, vaan vahvempi, ovelampi, sitkeämpi ja itsekkäämpi voittaa. Äiti Teresoita tämä kulutusjuhlatalous ei helli.

Keski-ikäiset miehet kantavat nyt suuren vastuun ja hinnan tapahtuneista. Nyt asunnot ovat samassa tapissa kuin juuri ennen 90-luvun laman alkua. Lainojen lyhennysvapaiden pyynnöt pankeista kasvavat, korko on alhaalla, mutta nousee hitaasti, mutta vakaasti. Kurkistaako seuraava hyökyaalto nurkan takana?

Ovatko seuraavassa alamäessä vaaravyöhykkeessä jälleen 35-39 vuotiaat miehet? Mainittakoon, että juuri tänään eniten velkaantuneet ovat ryhmässä 35-44 vuotiaat, jotka elävät velkoihinsa nähden yli varojen (106% kokonaisvelkaa vuotuisista tuloista, koko otoksen ollessa 67%. Velkaa koko Suomessa on 53%:lla kotitalouksista).

Viimeisen 10 vuoden aikana sosiaalipalveluiden työllisyys on noussut 1995:n 130.000:sta vuoden 2005 195.000 henkilöön. Työpaikkoja on syntynyt, mutta mistä syystä me tarvitsemme yhä enemmän sosiaalisia palveluita? Hoidon tarve lisääntyy, hoitokustannukset kasvavat, eliniänodote nousee. Rahaa tarvitaan yhä enemmän ja myös odotusten alla olevat perinnöt suurenevat, mutta tarvitsevatko vanhuksemme nämä perintöön tarkoitetut varat omaan huolehdintaan kustannusten noustessa. Valtio ei kykene kattamaan kaikkia tarvittavia palveluita verovaroista.

Alkoholi tekee työtään, moni vielä vaaravyöhykkeessä oleva poistuu ennen eläkeikää ja niinpä näitä vanhuuskustannuksia tältä osin ei tule jakoon. Tässäkin suhteessa, niin kornilta kuin se tuntuukaan, nämä keski-ikäiset miehet kantavat 'vastuuta' eliminoitumalla kustannuksettomien tilikirjoihin.

Kun menetämme eräästä ikäluokasta enemmän kuin keskimääräisyys edellyttäisi, niin oppina siitä pitäisi olla vähintään kyky huolehtia nyt, niin perheissä, suvuissa kuin yhteiskunnassakin nämä parhaassa työiässä olevat. Suomessa ei tarvitse enää tehdä niitä virheitä, mihin 1950-luvun puolivälin jälkeen syntyneet miehet joutuivat. Suomi ei kestä yhtään 'ylimääräistä ja ennenaikaista' veronmaksukykyisen poistumaa muonavahvuudesta.

Tilastot: Suomen Pankki / http://www.bof.fi , Euro & Talous 3-2006 ja http://tilastokeskus.fi/til/ksyyt/2004/ksyyt_2004_2005-10-31_tie_001.html + http://tilastokeskus.fi/til/synt/2005/synt_2005_2006-05-05_kuv_001.html

Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.vuodatus.net

Maikkel

Ja kuinka moni näistä työikäisistä oli oikeasti työtätekeviä?

Minä väittäisin että suurin osa noista 1545 ihmisestä on niitä alkoholin suurkuluttajia, jotka eivät varmana enää pysty toimimaan työelämässä. Tällöin voisi aika raa-asti katsoa että asian merkitys yhteiskunnalle on jokseenkin merkityksetöntä.

Mutta mehän elämme holhousyhteiskunnassa, joten asiastahan pitää siis pitää melua. Yksilöhän ei meidän maassamme saa mitään itseäänkään koskevaa asiaa päättää - sitä vartenhan poliitikot ja virkamiehet ovat olemassa...

Ilkka Luoma

[orig 22.4.2007]
Vanhemmat intoutuivat pohtimaan omaa alkoholinkäytön merkitystä lapsilleen

[ ... isä pyörähtää pystypubilta kotiin ovenkarmit kaulassaan, luulee vaimonsa olleen taas vieraissa tai vähintään silmäillyt töissä esimiestään. Lasten isä kaatuu rähmälleen sohvalle ja sammuu huudettuaan äänensä käheäksi - tuskissaan nukahti syyttäen maailmaa katalaksi ja epäymmärtäväiseksi, uskoen kuitenkin tehneensä parhaansa syyllistäen itseään sisimmässään... ]

YLE 1:n AamuTV 11.4. innostui polemisoimaan asiantuntijoiden kanssa mitä merkitsee lapselle vanhempien alkoholinkäyttö. Tunnustettiin sen aikaansaavan mm. pelkoa, luottamuksen menetystä ja surua huomioimattomuudesta. Lapset eivät ymmärrä pieninä, että vanhemmilla on hätä jostain - he vain näkevät, että heistä ei huolehdita, he jäävät tuuliajolle ja kokevat turvattomuutta.

Alkoholin käyttö on kasvanut. Veroa alennettiin markkinoiden ja kilpailun takia. Sosiaaliviranomaiset ja työterveyslaitos tiesivät, mitä seuraa hinnan alennuksista. Kaikki nuo ennusteet ovat toteutuneet. Nyt puuhataan korotuksia oppineina seurauksista, jotka tuhosivat jo parissa vuodessa satoja perheitä ja työpaikkoja.

Alkoholinkäyttö on lisääntynyt kautta linjan; lapset jopa 12-vuotiaina, nuoret, nuoret aikuiset, nelikymppiset ja eläkeläiset, myös niin naiset kuin miehet - kaikki ovat maistaneet lohduketta yksinäisyydestä, huolista, ajelehtimisesta ja välinpitämättömyydestä, mikä vallitsee kiihkeärytmisessä markkinataloudessamme. Nyt on kiire saada rahaa, tavaroita, näyttövälineitä. Kiire on aina, on niin kiire, ettei huomaa viereltään lohduttomuutta, yksinäisyyttä ja epätoivoa, koska itse on herkästi ajautumassa samaan pyörteeseen.

Aika on rahaa. Raha on valtaa. Kiire hermostuttaa - irtiottoja pitää saada, stressiä hukutetaan viiniin, harmittomiin sohvanreunamäyräkoiriin, iltadrinkkeihin ja kaappijuopotteluun. Alkoholi on hyvä renki, mutta huono isäntä.

Lapset huomaavat herkästi jo hyvin nuorena erilaisen isän ja epävarman äidin. Nämä pienen pienet muutokset rakentavat mielikuvaa syvälle pienen lapsen mieleen esimerkeistä, epäluottamuksesta, pettämisestä - kun ei tultukkaan, vaikka oli sovittu. Lapset taltioivat malleja huomiselle. Välinpitämättömyys ja silkka jaksamattomuus vanhemmilta "ajavat" lapset steissille, kartsalle ja kaduille. Mallit saadaan kovasta katuelämästä - jengiydytään, haetaan esikuvia ryhmästä - ryhmää pitää palvella tai siitä joutuu ulos. Jengissä on johtajat, jotka korvaavat esimerkillään sen luontaisen kasvatuksen, mikä piti saada kotoa. Isällä ja äidillä ei ollut aikaa, eikä aina edes hermoja arkipäivän kestämiseen.

Aikuiset ihmettelevät mikä meni vikaan - jotkut antoivat runsaat viikkorahat, automaattikortin, harrasteet ja kesälomat kaukomailla, jossa vain unohtui se pieni osatekijä, että ei matka ja sight-seeingit, vaan osallistuminen ja yhdessäolo. Lapset tarvitsevat esimerkkejä - lapsien paras esimerkki pitäisi olla oma isä ja äiti. Mikäli tämä jää puuttumaan, olemme laiminlyöneet velvollisuutemme rakentavasta esimerkistä. Puhutaan laatuajasta.

Eläinkunnassa molemmat tai jompi kumpi kouluttaa, harjoittaa, osallistuu ja huolehtii juuri tarkasti tiettyyn ikään geenisiirtonsa - elämän eväät ja mallit esimerkein ja osallistumalla koulitaan, jotta valmius kohtaamaan oma alkava itsellinen elämä on mahdollista. Paras ratkaisu geenisiirron onnistumiseksi on vuosituhansia vanhat tapojen ja toimien siirrot, joilla niin vanhemmat kuin niiden vanhemmat ovat oppikokoelmansa saaneet. Meiltä ihmisiltä liiaksi nuo ohjaavat opit, esimerkit ja yhteiset osallistumiset usein jäävät väliin ja seuraukset näkyvät nyt. Ihmettelylle ei ole sijaa, sillä aina lapsen vanhemmat kantavat vastuun - selitykseksi ei käy se, että katu opetti. Kysymys kuuluu mieluumminkin, miksi me emme opettaneet, miksi me emme osallistuneet.

Ei ole syytöksiä, on vain toteamuksia vastuusta: lapsien teko on prosessi, jossa velvollisuus itsestään selvyytenä ajaa huolehtimista ja kasvatusta kädellä, joka tuntee rakkautta, ohjaamista, esimerkkiä ja oikeudenmukaisuutta. Lapsi vaistoaa epäoikeudenmukaisuuden jo hyvin nuorena - mikäli tuolloin emme ole vaateliaita itseämme kohtaan, kylvämme siemenen huomiselle, jolloin muutokset toivottuun suuntaan eivät enää onnistu, ... helposti.

Jokainen voi miettiä omaa, isänsä ja äitinsä sekä lapsiensa 2-vuotisvalokuvia ja ihmetellä, kuinka viattomia kaikki olivatkaan - mikä meni pieleen, mikä meni vikaan, missä tapahtui se ratkaiseva käänne? Kasvatus ja osallistuminen ovat prosessi, joka kantaa historian perinnettä. Tuossa prosessissa luottamus on suurin tae kokea onnistumista, jota jokainen vanhempi haluaa kokea. Jokainen isä ja äiti haluaa lapsistaan onnistujia, kukaan ei toivo menestymättömyyttä eikä epäonnistumista. Ei ole vaatimuksia, ei saa olla itsestään selvyyksiä - on vain luottamus ja sen hoito sekä rehtiys oikeudenmukaisuudesta, jossa lapset ovat tarkkaavaisia ja tässä kohtaan ratkaistaan monta huomisen kohtaloa.

Alkoholin vaikutukset ovat kemiallisia prosesseja, jotka laukaisevat mielenkuvasta riippuen mahtipontisuutta, näyttämisen halua, suurellisuutta, hiljaisuutta, avoimuutta, sulkeutumista sekä myös väkivaltaa ja henkistä julmuutta - ja aina jostain syystä, koska asioita ei voitu selvittää aikaisemmin.

Alkoholi ei juuri koskaan välitä uteliailleen sitä kuvaa, josta me kaikki olisimme olleet ylpeitä hyvinä isinä ja äiteinä. Jokainen syntynyt lapsi on elämän ja selvitymisen ihme pitkässä jatkumossa ja on jo itsessään voitto selvitymisestä - sitä ei tulisi tuhota hetkelliselläkään osallistumattomuudella. Laatuaika on kuitenkin aina niin vähissä.

Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.com
_______________________
Aikaisempia kirjoituksia aiheesta, keskusteluja palstoilta [ 17. syyskuuta 2005 ]

--- http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=2859

--- (Miksi elämää nähnyt nainen juo enemmän kuin ennen)

--- http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=9984&highlight

--- (Nuorille pahoinvointia vanhempien tavoitellessa hyvinvointia)
_____________________________
Kuvakokoelma kirjoitukseen [ 1-3 ]

1)
--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/455908463/ --- [ IMG_0569.JPG ]
Lapset ja nuoret saavat vaikutteet, opit ja esimerkit vanhemmiltaan ja nykyisin myös runsaasti ympäristöstään. Vastaanottokyky on herkkää, mutta rikkoutuvaa, kuten kuvan paperista tehdyt juhlatamineet. Saamaton oppi ja - neuvo elämäntielle on kuin päättömyys nuoressa ihmisessä kohdata vaikeuksia ja haasteita, mitä ympäröivä yhteiskunta kosolti jakaa kunkin elontielle. --- [ nuorien suunnittelemia ehdottoman kierrätettäviä pukuja paperista, vaatesuunnittelun taidetta ennakkoluulottomasti - EVTEK --- http://www.evtek.fi/ --- ] .

2)
--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/455908495/ --- [ DSC_7145.JPG ]
Vanhempien ja lähipiirin alkoholinkäyttö puhuttaa juuri nyt kun ollaan huomattu lisääntyvän käytön vaikutukset. Markkinatalouden kulutusjuhla on lisännyt elintasokilvoittelun sille tasolle, että vanhempien osallistuminen, huomioonotto ja neuvonantokyky huomiselle on kutistunut vuosi vuodelta saadun tavarallisen elintasohamuamisen suhteessa. Lapset ja nuoret ponnistavat omaan elämänsä aina siitä lähtökohdasta mitä heille kotona on tarjottu. -- "Ei pelkkä suunnan osoitus, vaan esimerkki ja teot"

3)
--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/455908497/ --- [ IMG_0500.JPG ]
Nuorien saamassa esimerkissä vanhemmiltaan alkoholilla onkin suurempi vaikutus kuin arvaammekaan. Humala ja sen tuoma muutoskäyttäytyminen ovat tuntematonta, turvatonta ja jopa pelkoa aiheuttavaa peilikuvaa harhaisesta maailmasta, missä elämän realiteetteja ei tarjota sellaisena kuin ne todellisuudessa kohtaavat varttuvan nuoren. -- "Elämä ei ole peilikuvien heijasteita, vaan malleja todellisuudesta kokemuksella ja pohdinnalla".

ville_miettinen

Nollatulos. Viina vaikuttaa aivan samalla tavalla on sitten kyse duunarista tai toimihenkilöistä. Siis ei se toimihenkilön maksa polta sitä viinaa yhtään nopeammin, kuin tavan duunarin maksa.
Syyn voi kyllä selittää se mitä lääkärit laittavat lausuntoihinsa henkilön alkoholin käytöstä. Minä veikkaan,että toimihenkilön kohonneet maksa-arvot eivät johdu viinasta vaan ylipainosta.

Vieras

"Viina vaikuttaa aivan samalla tavalla on sitten kyse duunarista tai toimihenkilöistä."

Näin on.

Stalinistikeskus Stakesin ns. tutkimuksilla on vahva ideologinen lataus. Jo tutkimusasetelman valinta ohjaa tutkimuksen haluttuihin tuloksiin.

semi

sillä terveyteen vaikuttaa viinan tai vaikkapa viinin juotu määrä. Ranskalaisia on iät ja ajat ihasteltu hyvästä viini kulttuurista mutta siellä nämä toimihenkilö litkijät sairastuvat urakalla, tosin viive on hiukan pitempi. Mutta lopputulos aivan sama.

aajiitee

Selittyisikö tulos vertailemalla tätä tutkimusta niihin, joissa on tutkittu sosiaalisen statuksen vaikutusta laittomien huumeiden käyttäjiin/käyttöön. Tulokset ovat olleet pitkälle saman suuntaisia kuin nyt tässä tutkimuksessa, jossa kohteena oli laillinen huume.

1960 - luvulla tästä aiheesta kiersi vitsi: "Kun hasista polttaa ammattikoululainen, hän ´käyttää huumeita´. Jos saman tekee yliopisto-opiskelija, hän sentään "laajentaa tajuntaansa".

Yhdysvalloissa yht.kunnallisen aseman vaikutus huumekieltolakien soveltamiskäytännössä näkyy räikeänä esim. FBI:n, DEA:n ja Oikeusministeriön tilastoissa. Ankarien huumelakien vaikutuksesta USA:ssa on nykyään asukaslukuun suhteutettuna enemmän vankeja kuin missään muussa maassa maailmassa. Suurin osa on tuomittu huumeiden käyttörikoksista. Vaikka valtaosa esim. kokaiinin käyttäjistä kuuluukin ylempään keskiluokkaan, vankiloissa kokaiinin käyttörikoksista istuvat ovat alimpien sosiaaliluokkien jäseniä, useinmiten vielä mustia ja latinoita.

Vaikuttaisi siltä että huumeen laittomuus kärjistää yhteiskunnallisen statuksen vaikutusta. Ehdotan huumekieltolakien välitöntä purkamista jo pelkästään tästäkin syystä. On myös melko tekopyhää pitää alkoholi laillisena, joka tutkitusti on erittäin vaarallinen huume. Huumeiden haitallisuutta käsittelevissä tutkimuksissa se on sijoituu samalle tasolle heroiinin kanssa, mitä pidetään vaarallisimpana huumeena. Eli, kokaiinia ja heroiinia lukuunottamatta, kaikki laittomat huumeet ovat alkoholia haitattomampia.

aajiitee

Selittyisikö tulos vertailemalla tätä tutkimusta niihin, joissa on tutkittu sosiaalisen statuksen vaikutusta laittomien huumeiden käyttäjissä. Tulokset ovat pitkälle saman suuntaisia kuin tässä tutkimuksessa, jossa kohteena oli laillinen huume.

Jo 1960 - luvulla tästä aiheesta kiersi vitsikin: "Kun hasista polttaa ammattikoululainen, hän "käyttää huumeita". Jos saman tekee yliopisto-opiskelija, hän sentään "laajentaa tajuntaansa".

Yhdysvalloissa yht.kunnallisen aseman vaikutus huumekieltolakien soveltamiskäytännössä näkyy räikeänä FBI:n, DEA:n ja Oikeusministeriön tilastoista. Ankarien huumelakien vaikutuksesta maassa on nykyään asukaslukuun suhteutettuna enemmän vankeja kuin missään muussa maassa maailmassa. Suurin osa on tuomittu käyttörikoksista. Vaikka valtaosa esim. kokaiinin käyttäjistä kuuluu ylempään keskiluokkaan, vankiloissa kokaiinin käyttörikoksista istuvat ovat järjestään alimpien sosiaaliluokkien jäseniä, useinmiten vielä mustia ja latinoita.

Vaikuttaisi siltä että huumeen laittomuus kärjistää yhteiskunnallisen statuksen vaikutusta. Ehdotan huumekieltolakien välitöntä purkamista jo tästäkin syystä. On myös melko tekopyhää pitää alkoholi laillisena, joka tutkitusti on erittäin vaarallinen huume. Huumeiden haitallisuutta käsittelevissä tutkimuksissa se on sijoituu samalle tasolle heroiinin kanssa, mitä pidetään vaarallisimpana huumeena. Eli, kokaiinia ja heroiinia lukuunottamatta, kaikki laittomat huumeet ovat alkoholia haitattomampia.

:)

Oikeastihan alkkisduunari on siis kansantaloudellisesti kannattava kun tekee tunnollisesti työnsä kohtuullisen lähelle eläkeikäänsä ja kuolee pois ennen kuin kalliit eläkkeet alkavat juosta. Alkkis toimihenkilö taas kituu omaistensa ja yhteiskunnan riesana vielä vuosia siitä kun hänen oletettu hyödyllisyytensä on jo aikoja sitten lakannut olemasta.

Fixit

..on aivan erinomainen ja valistava pätkä jenkkilandian tilanteesta, ja antaa kuvaa vankien omista tunnelmista, vankilajohtajien, DEA sekä CIA:n asiantuntijoiden lausuntoja Huumesodan tehokkuudesta ja toimivuudesta. Ja villkaistaanpa hieman myös muiden maiden huumelakeja ja kuinka tilanne siellä on kehittynyt.