Miten käy suomalaiselta seksi?

Suomessa ei ole tehty tutkimusta feromonien merkityksestä, mutta maailmalta on kantautunut tietoja, että niillä ja yleensä hajuilla on paljon merkitystä seksuaalisessa parinvalinnassa. Liittyen Huoviseen: hormonaalisella ehkäisyllä on ehkä vähemmin merkitystä ainakin seksuaalisessa halussa kuin on luultu, sillä tässä tutkimuksessani kävi ilmi, että hormonaalista ehkäisyä käyttäneillä naisilla oli noin puolitoistakertainen seksuaalinen halu muihin ikätovereihinsa verrattuna. Johtaako tämä sitten vääriin kumppaninvalintoihin, sitä on vaikea kommentoida.

Seksi on tietysti ensisijaisesti yksilöiden ja parisuhteiden asia, mutta sillä on yhteiskunnallisia merkityksiä. Yksi tärkeä merkitys on se, että epätyydyttävä seksielämä ja parisuhde johtaa helposti eroihin, joista koituu paljon yhteiskunnallisia ongelmia ja kustannuksia. Yhteiskunnan intresseihin on kuulunut myös se, että seksuaalielämä toteutuisi parisuhteessa tai avioliitoissa ja että sen kautta huolehdittaisiin jälkikasvusta.

Alle kolmikymppisissä, sekä miehissä että naisissa, on vielä kohtalaisen paljon yhdyntää kokemattomia, miehissä useammin kuin naisissa. Päälle kolmekymppisinä noin kolmisen prosenttia miehistä ja pari prosenttia naisista säilyy koko elämänsä yhdyntää kokematta. Nämä osuudet eivät ole vuosikymmenten saatossa paljoa muuttuneet. Yhdynnän kokemattomuus on siis hieman yleisempää miehillä kuin naisilla.

Aktiivinen seksielämä on tutkimuksessani selvässä yhteydessä onnellisuuteen parisuhteessa. Aktiiviseen seksielämään kuuluu yleensä monipuolisia seksitapoja tai ainakin joidenkin erikoisempienkin seksitapojen satunnaista kokeilua. Sadomasokismista vain muutamalla prosentilla suomalaisista on kokemuksia, joten se ei ratkaisevasti ole vaikuttanut suomalaisten seksuaaliseen onnellisuuteen. Sadomasokismi voi olla seksuaalinen roolileikki, jos kyse ei ole kivun tuottamisesta, vaan molemminpuolisesta leikistä, josta saadaan seksuaalista kiihottumista. Se ei siis sinänsä ole mikään poikkeama, mutta monet suomalaiset pitävät sitä silti perverssinä.

En ole tällaista tutkimustulosta nähnyt. Luin juuri artikkelin, jossa todettiin, että naisten arvioihin miehen seksuaalisesta kiinnostavuudesta vaikutti se, millaisessa autossa mies istui. Miesten vastaaviin arvioihin naisesta ei vaikuttanut se, millaisessa autossa nainen istui. Naiselle se konteksti, jossa mies elää ja vaikuttaa, näyttäisi olevan tärkeämpi miehen haluttavuudesta tehdyille arvioille.

Melkein kaikki suomalaiset ovat ainakin nuoruudessaan tutustuneet pornografiaan ja varsinkin miehillä pornografian harrastus jatkuu melko aktiivisena vielä kypsässä iässä. Suuri enemmistö miehistä ja puolet naisista kokee pornografian itselleen seksuaalisesti hyvin kiihottavaksi. Varsinkin miehet käyttävät pornografiaa usein kiihottumisen apuvälineenä itsetyydytyksen yhteydessä. Pornografian merkitys on korostunut siksi, että suomalaiset harrastavat nykyään entistä aktiivisemmin itsetyydytystä.

Tähän tutkimukseen, niin kuin yleensä yleistämiskelpoisiin tutkimuksiin, vastaajat valitaan väestön keskusrekisteristä satunnaisesti. Jokaisella suomalaisella on siis yhtä suuri mahdollisuus tulla valituksi tutkimuksen vastaajaksi. Käytännössä valituksi tulee kuitenkin vain noin joka tuhannes suomalainen. Tässä tutkimuksessa oli noin 2600 vastaajaa. Tutkimuksesta on tehty edustavuusanalyyseja, joiden perusteella voi väittää, että ne kertovat sangen hyvin keskimääräisistä suomalaisista ja heidän seksuaalisista arvoistaan ja tavoistaan.

Naisen haluttomuuteen ei löydy toistaiseksi apteekista ostettavaa lääkitystä. Jos kokee haluttomuutta, olisi hyvä tarkistaa omat sukupuolihormonitasot esimerkiksi gynekologilla. Jos kaikki on ok, silloin on kysymys psyykkisistä asioista, joista pelkästään se, kuinka paljon ajattelee seksiä tai seksuaalista vuorovaikutusta kumppanin kanssa, on merkittävä oman halukkuuden kannalta. Ajattelulla, mielikuvilla ja fantasioilla voi nostaa omaa halua, jos se itsestä tuntuu tarpeelliselta. Myös kumppanin kanssa avoin keskustelu siitä, mikä itsestä tuntuu hyvältä, luo olosuhteet, jotka varmasti edistävät omaa halukkuutta.

Tiedossani ei ole tapauksia, joissa erektiolääkkeitä olisi käytetty itsetyydytyksen apuna. Harvoilla miehillä on vaikeuksia kokea riittävästi kiihotusta ryhtyessään itsetyydytykseen esimerkiksi pornografian avulla. Erektiolääkkeistä ei välttämättä olisi myöskään apua siinä mielessä, että koettuaan laukeamisen miehen hormonitasot muuttuvat lyhytaikaisesti niin voimakkaasti, että halu välittömään seuraavaan laukeamiseen laantuu. Tämähän näkyy monilla miehillä yhdynnän jälkeen taipumuksena nukahtaa.

Itsetyydytystä lukuunottamatta seksuaalisuuteen sisältyy aina vuorovaikutusta jonkun kumppanin kanssa. Tätä vuorovaikutusta varten on olemassa yhteiskunnallisia sääntöjä ja tapoja, jotka täytyy ottaa huomioon tässä vuorovaikutuksessa. Osalla näistä tavoista on taustansa moraaliperinteissä. On vaikea kuvitella tilannetta, jossa ihminen täysin vapaasti toteuttaisi itseänsä ilman, että hänen tarvitsee ottaa huomioon näitä yleistyneitä käsityksiä ja sääntöjä siitä, mikä koetaan sopimattomaksi tai mikä tuottaa enemmän myönteisiä tuntemuksia kumppanille. Ehkä virtuaaliseksin maailma tulee eniten vapauttamaan yksilön näistä yhteiskunnallisesti määrittyneistä vuorovaikutukseen liittyvistä odotuksista ja tuntemuksista.

Seksuaalisuus on viimeisiä yksityisyyden linnakkeita ja seksin perusluonteeseen on kuulunut, että se tapahtuu suojassa muiden katseilta. Fiktiiviset seksikuvaukset tai niiden esittäminen esimerkiksi elokuvien yhteydessä on herättänyt kohua, mutta ne on kuitenkin ymmärretty fiktioiksi. Tosi-tv:ssä tapahtuvat seksiaktit (sikäli kun ne ovat todellisia) tuovat siis julkiseksi sen, mikä on kaikkein yksityisintä. Tämä herättää paljon uteliaisuutta sekä paheksuntaa. Tosi-tv:n katsoja voi harrastaa voyerismia eli tavallaan salakatselua toisten seksielämään. Tämä on ollut aina yksi seksuaalifantasioiden kohde, ja joillakin se taipumus on ollut niin voimakas, että he ovat saaneet siitä jopa rikossyytteitä. Tosi-tv:n seksi siis tyydyttää myös näitä voyeristisia tarpeita.

Asiasta ei ole tuoretta tutkimustietoa. Sitä on kysytty viimeksi 90-luvun alussa. Silloin siitä oli kokemusta muutamalla prosentilla suomalaisista. Tässä tuoreimmassa tutkimuksessa noin viisi prosenttia miehistä ja naisista kertoi, että heillä oli ollut pitkäaikaisempi jatkuva rinnakkaissuhde oman vakituisen parisuhteensa aikana. Kaiken kaikkiaan parinvaihto ja muut suhteet ovat tulleet vähemmin suosituiksi ja niitä on harrastettu vähemmin kuin aikaisemmin.

Tästä ei ole Suomesta tuoretta, eriteltyä tietoa, mutta aiempi tutkimus kertoo siitä, että useimmilla naisilla synnytys vähentää seksihaluja ja on tavallista, että ne palautuvat vasta noin puoli vuotta synnytyksen jälkeen. Tässä voi olla syynä fysiologisia ja hormonaalisia asioita, mutta myös uusi rooli äitinä vaatii panostusta. Suhde miehen kanssa normalisoituu usein vasta tietyn viiveen jälkeen. Joidenkin miesten silmissä synnyttänyt puoliso tuntuu erityisen seksuaaliselta ja kiinnostavalta.

Nykyisessä kypsän iän sukupolvessa oli aika tavallista, että harrastettiin yhdyntää lähetyssaarnaaja-asennossa ilman muita seksitapoja. Nykyisessä nuorten aikuisten ja keski-ikäisten sukupolvessa miltei kaikki ovat harrastaneet ainakin ajoittain kumppaninsa kanssa suuseksiä tai käsiseksiä. Melko usein näitä on harrastanut noin joka toinen pariskunta, mutta säännöllisemmin ne liittää yhdyntöihinsä vain noin joka viides. Suomalainen rakastelu on siis tavallisesti edelleen melko yhdyntäkeskeistä.

Lapsi ja aikuinen ymmärtävät seksin eri tavoilla. Näitä on vaikea verrata toisiinsa. Lapset harrastavat usein seksileikkejä, joissa he matkivat näkemiään aikuisten seksitapoja. Seksin olemassaolo harvoin ahdistaa lasta, pikemminkin on kyse siitä, että aikuinen ahdistuu lapsen ilmentämästä seksuaalisuudesta. Varminta ja yksinkertaisinta on vastata asiallisesti lapsen esittämiin kysymyksiin hänen iästään riippumatta. Miksikään valistajaksi ryhtymisestä aikuisen ei tarvitse ottaa paineita.

Italialaisessa katolisessa kulttuurissa ei koeta suureksi riskiä siitä, että avioliitto purkautuisi jommankumman syrjähypyn seurauksena. Sekä taloudelliset että sosiaaliset tekijät pitävät Etelä-Euroopassa pariskunnat tiukemmin yhdessä. Suomessa sen sijaan parisuhteet perustuvat tunteille ja seksuaaliselle mielenkiinnolle. Nämä ovat epävarmemmalla ja häilyvämmällä pohjalla. Siksi kumppanin mahdollinen uskottomuus koetaan riskialttiimpana Suomessa. Lisäksi Suomessa kumppanin uskollisuuden katsotaan ilmentävän rakkautta ja seksuaalista halua tavalla, joka tuo tunteen suhteen ainutlaatuisuudesta.

Useimmissa tapauksissa pitkään naimisissa olleiden seksielämän hiipuminen johtuu jommankumman tai molempien terveysongelmista. Harvemmin sen syynä on seksuaalisen halun kokonaan hiipuminen tai katkeruus kumppania kohtaan. Omasta kunnosta huolehtiminen onkin parasta ennaltaehkäisyä pitkäaikaisen suhteen seksielämän säilyttämisen kannalta. On myös paikallaan katsella kumppania välillä niillä silmin, että yhteinen elämä ei välttämättä jatku loputtomiin. Kannattaa siis tarttua hetkeen tässä ja nyt ja nauttia pitkäaikaisesti yhdessä rakennetusta parisuhteesta.

Selibaatti on yksilöllinen asia, johon ei ole yhtä oikeata kantaa. Toisaalta lääketieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että aktiivinen seksielämä vielä vanhanakin voi ehkäistä joitakin sairauksia. Miehillä eri syistä tapahtuva seksuaalinen pidättyminen ei suuremmin vaikuta heidän seksuaaliseen halukkuuteensa. Naisilla taas seksuaalinen halu liittyy paljon miehiä useammin tiettyyn kumppaniin. Jos naisella ei ole kumppania, hän ei välttämättä koe suurta seksuaalista halua. Jos tämä jatkuu pitkään, siitä voi tulla eräänlainen tapa ja uusi seksuaalinen virittyminen uuden kumppanin kanssa voi vaatia oman aikansa.

On tiedossa tapauksia, joissa vanhempien ahdistunut reaktio lasten seksileikkeihin on voinut olla yhteydessä heidän vielä aikuisena kokemiinsa ahdistuksen tunteisiin seksin yhteydessä. Lapsuuden tunnekokemusten työstäminen vaatii aikuisuudessa usein aika paljon työtä. Tästä on esimerkkinä myös itsetyydytyksen aiemmin aiheuttama syyllisyys, josta vasta nykyinen nuorempi sukupolvi alkaa päästä irti omassa seksielämässään.

Varsinaista tieteellistä tutkimusta asiasta ei ole tehty. Tantra on kuitenkin kiistatta avannut monille pareille uusia kokemustasoja parin välisessä seksuaalielämässä ja se on koettu yleensä hyvin myönteisenä. Tämä on kuitenkin yksilöllinen asia. Kaikkia tantra ei kiinnosta ja kaikille se ei sovi. On tavallaan paradoksaalista, että Kiinassa, tantran alkuperämaassa, seksuaalisuuteen suhtaudutaan nykyään paljon pidättyvämmin kuin meillä Suomessa. Tämä kertoo siitä, että seksuaalisuuden yhteiskunnallinen säätely pystyy tehokkaasti tukahduttamaan paikallisia historiallisia seksuaaliperinteitä.

Seksuaalisuus on vuorovaikutukseen perustuva taitolaji, jossa kumpikin osapuoli ottaa toisensa toiveet ja halut huomioon. Jos itsestä oraaliyhdyntä tuntuu mahdottomalta, siihen ei kannata suostua. Sen sijaan voisi hakea joitakin muita uusia seksuaalisen kanssakäymisen muotoja, jotka itsestä ja parista voisivat tuntua hyviltä. Kannattaisi myös selvittää itselle, mistä mahdollinen vastenmielisyys suuseksiä kohtaan johtuu ja olisiko tälle asialle jotakin ratkaisua olemassa.

Ihmiset ovat hyvin yksilöllisiä sen suhteen, haluavatko he keskustella yhdynnän aikana tai kuulla kumppaniltaan niin sanottuja rivoja puheita. Jotkut kokevat sen kiihottavana, joistakin se on kovin vastenmielistä. Tässäkin pätee se, että kumppanin kanssa on hyvä tehdä keskustellen selväksi se, mikä itsestä tuntuu hyvältä ja mikä pahalta. On kummankin etu, että löydetään rakastelutavat, jotka parhaiten vastaavat yhteisiä toiveita.

Parisuhteiden aikataulut ovat johtaneet siihen, että kasvava osa parisuhteen osapuolten seksuaalielämästä toteutuu itsetyydytyksenä. Se on helppo tapa saada tyydytystä. Se ei vaadi paljon aikaa eikä hankalia neuvotteluja kumppanin kanssa. Tämä kehitys kuvaa yleisempää muutosta meidän suomalaisten elämäntilanteessa eikä niinkään muutosta seksuaalisissa haluissa tai preferensseissä. Muutos ei ole näkynyt rakkauden tunteen tai parisuhteiden onnellisuuden vähenemisenä. Se ei ole siis johtanut yksinäisyyden kokemusten lisääntymiseen. Omaan parisuhteeseen ja sen seksuaalisuuteen liittyvien mahdollisuuksien parempi tiedostaminen toki avaisi nykyistä parempia mahdollisuuksia myös henkiselle kasvulle.

Suomalaisessa julkisessa seksikeskustelussa on viime vuosina puhuttu aika paljon prostituutiosta. Tämä tutkimus toi esille, että itse asiassa suomalaisten naisten kokemat ehdotukset maksulliseen seksiin ovat nuoressa sukupolvessa jopa puolittuneet ja miehistä aiempaa harvemmat kertovat ostaneensa maksullisia seksipalveluita. Tämä tulos ei ole juuri tullut julkisuudessa toistaiseksi esille. Se kertoo siitä, että tässäkin kohtaa suomalaisten seksielämä muuttuu eri suuntaan kuin mitä julkisen keskustelun perusteella voisi kuvitella.

Valitettavasti tähän kysymykseen ei aika enää riittänyt. Yritämme saada Osmo Kontulalta vielä vastauksen jälkikäteen.