- Kuva: Stora Enso
Metsäyhtiö Stora Enso lopettaa koivusellun tuotannon Pohjois-Karjalassa sijaitsevalla Uimaharjun tehtaalla, kertoo sanomalehti Karjalainen. Tehtaan talousjohtajan Jaakko Laukkasen mukaan koivusta luopuminen on käytännössä varma asia.
Koivusellun tuotanto on Suomessa vaakalaudalla, koska Venäjä korottaa vuodenvaihteessa puutulleja. Tullit lopettavat puun tuonnin itärajan takaa. Koivua ei löydy Suomesta tarpeeksi teollisuuden tarpeisiin.
Uimaharjun tehtaan kahdesta tuotantolinjasta pienempi suljetaan. Linjan alasajo tarkoittaa henkilöstön vähentämistä noin 50:llä.
Laukkasen mukaan irtisanomisia tai edes lomautuksia ei kuitenkaan tarvita, vaan henkilöstövähennykset hoituvat luonnollisen poistuman kautta.
Uimaharjun tehdas on ollut kärkisijoilla arvuuttelussa, mitä tehtaita Suomessa suljetaan metsäteollisuuden kriisin vuoksi. Stora Enson on määrä kertoa supistuksistaan syyskuun loppuun mennessä.
Kommentit
Suomalainen metsäteollisuus nostaa kätensä pystyyn...?
[orig. maanantai, helmikuu 18, 2008]
Suomalainen metsäteollisuus nostaa kätensä pystyyn (?), kun raaka-aineen hinta nousee---
(StoraEnso ilmoittaa jälleen supistuksista metsäteollisuudessansa ... Suomessa - syyksi ilmoitetaan varauma pyöreän puun hintojen noususta ... Venäjältä. Presidentti Putin ilmoitti jo viisi vuotta sitten, että he nostavat raakapuun hintaa - aikaa oli tehdä muutoksia --- tehtiinkö niitä? Onko suomalainen metsäteollisuus ainoastaan venäläisten varassa menestyäkseen?)
[ ... onko venäläisten alhaisilla hinnoilla tuettava suomalaista metsäteollisuutta - kuinka me menettelisimme samassa tilanteessa, kun vientimme olisi vain pelkkää raaka-ainetta? ... vuonna 2007 Suomen omista metsistä ilmeisesti hakattiin enemmän metsää kuin pitkiin aikoihin - nuo rahat jää suureksi osaksi suomalaisille kulutusmarkkinoille... ]
Onko venäläisillä velvollisuus tukea suomalaista metsäteollisuutta - näin olisi jopa käynytkin, jos metsäteollisuus olisi ottanut tosissaan kutsut tulla Venäjälle investointeineen - nämä vinkit annettiin jo useita vuosia sitten... Niin, ... ja minne jäi laaja tuote- ja tuotantokehitys koko metsäteollisuudessa? - viiranopeus ei ole ainut kehityskohde...
Uusinta mielipide 27.06. 2007:
............
Mikä on oikea puun hinta Venäjältä ja omista metsistämme
(uutisointi ja poliitikot intoilevat sormi pystyssä, kun Venäjä haluaa säätää pyöreän puun hintaa ulkomaille)
[ ... metsä on juuri niin arvokas kuin on kaupallista kysyntää, siis ihmisille. Luonto taas kokonaisuudessaan on täysin riippuvainen monimuotoisista ja eri elinvaiheissaan olevista metsistä - niin Suomessa kuin muuallakin maapallolla ... ]
Suomi aloitti rikastumisen, kun huomasimme halvan vesivoiman, tiivissyiset havupuumetsiköt ja ennakkoluulottomat patruunat, jotka halusivat tervan jälkeen jalostaa rahaansa ja duunarien työtä. Pelkän pyöreän puun vienti sellaisenaan ei kasvata kansantaloutta laajasti hyvinvoinnin suuntaan.
Venäjän tsaari Vladimir Putin kertoi jo julkisesti useampi vuosi sitten, että pyöreän puun vienti saa loppua. Samaan kertomukseen kuului sisältyneen huomautus jalostamisesta ja tuotekehityksestä kuin myös investoinneista lisäarvon tuottamisen puolelle. Suomi saa vielä halpaa puuraaka-ainetta tehtailleen Venäjältä. Suomi jalostaa paperia, kartonkia ja vaneria yms. mekaanista jatkojalostetta entistä automatoisoiduimmilla tehtaillaan.
Länsimaalainen markkinatalous, laatu ja Neuvostoliiton vaihdantakauppa kilpailuttivat tuotteemme sellaisiksi, että saimme viimeisten 50 vuoden aikana siitä osin sen hyvinvoinnin, mikä meillä juuri nyt on. Suomi eli metsästä. Raaka-aine on tuotteiden lähtökohta. Metsänomistaja on saanut takavuosina mukavat korvaukset luonnonkasvusta ja hoitotyöstä, mitä hän panosti metsiinsä.
Elintason nousun myötä palkat, maataloustuotteet ja muukin hintataso nousi ja metsäyhtiöt suuntasivat raaka-ainekatseensa halvan hinnan Venäjälle. Suomi sai näin yksipuolista hintaetuutta velivenäläisiltä - me yksinkertaisesti hyödynsimme uuden Venäjän epäselvät metsien omistus- ja hallintaoikeudet. Venäjä on raaka-aineviejä. Venäjä saa varallisuutensa öljystä, kaasusta ja kivihiilestä, siis raaka-aineista.
Markkinatalous suosii jatkojalostamista. Raaka-aineviejä ei kehitä omaa osaamistaan, innovaatiot ja tuotekehitys jää ohuelle pohjalle. Putin halusi muutoksen asiaan ja junailee verot ja tullit mm. pyöreälle puulle, jotta jatkojalostus olisi houkuttelevaa itse Venäjällä. Putin haluaa investointeja, osaamista ja innovaatiota omaan maahansa tuottamaan laajempaa hyvinvointia koko maalle, eikä pelkille metsäosuuksien "omistajille", jotka edustavat vain kapeaa sektoria koko Venäjän elinkeinoelämässä.
Suomi hyötyy kallistuvasta Venäjän puuraaka-aineesta. Nyt tulee taloudellisemmaksi hankkia raaka-aine kotimaasta. Palaamme pelimme lähtöruutuun. Pyöreä puu omista metsistä, jalostus omissa, joskin runsaasti ulkomaalaisten omistamissa tehtaissa, mutta erityisesti kotimaisella työvoimalla. Mikäli meillä ei ole markkinataloudellisesti hyödyllistä valmistaa paperia, kartonkia ja vaneria, syy ei ole puun kantohinnoissa, vaan hinnoittelussa ja elintasomme korkeudessa. Mikäli palkkamme ja muut kustannukset ovat liian korkeita, niin meidän on pakko karsia kustannuksia tai lisätä jalostusastetta.
Kaikkien kulukomponenttien tulee olla kilpailukykyisiä, niin raaka-aineiden, palkkojen kuin mm. palkkasivukulujen. Työllisyys onkin sitten yhteiskuntapolitiikkaa ja valtiollamme ovat instrumentit säätämään kotimaisen työn kilpailukykyä. On ymmärrettävää, että Venäjä nostaa tulleja (kukapa vain raaka-ainetta myisi, emme ainakaan me). Venäläiset haluavat nostaa jalostusastetta, kuten meidänkin on pakko tehdä pärjätäksemme maapallollisessa globaalikilpailussa.
Venäjän ei tarvitse subventoida halvalla puuraaka-aineella yhteiskuntaamme ja metsäteollisuuttamme. Kilpailukykymme tehdään Suomessa, ei venäläisen yhteiskunnan alle markkinahinnoiteltujen metsävarojen tuontitoiminnalla. Kansantaloudellisesti paras ratkaisu on koko tuotantoketjun pysyttäytyminen omassa maassamme ja mitä pidemmälle jalostetun tuotteen viemme maailmalle, sen paremmin maksamme mm. energialaskuamme, koska olemme tuontiriippuvainen markkinatalousmaa.
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.vuodatus.net
............................
KUVAKERTOMUS
kuvia saa käyttää vapaasti aiheesta kirjoitetun tekstin yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma - 2007.
Kuva 1 --- http://www.panoramio.com/photo/2974048 --- DSC_7771.JPG -- 1634 kB.
Teksti
Motti per pino(kuutiometri), halkopinot odottavat polttajiansa. Vuosituhannet metsä on antanut lämmikkeen ihmisille, vuosituhannet metsä on tasapainoittanut ilmastoa ja "niellyt" hiilidioksidia. Kuinka käytämme metsät, ratkaisee elintasoamme, mutta erityisesti elinmahdollisuuksiamme. Kuvan klapipinot menevät grillaukseen Pohjois-Karjalaisessa lomakylässä.
Kuva 2 --- http://www.panoramio.com/photo/2974020 --- DSC_7769.JPG -- 1465 kB.
Teksti
Orava vahtii ihmiskulkijaa, koettaa peloitella tai kiinnittää huomion itseensä pelastaakseen pesänsä. Ihminen on vuosisatoja tuhonnut metsiä, metsien eläimiä ja vuosimiljoonaista harmoniaa itsekkäästi, vain oman etunsa nimissä. Suomi seisoi 50%:sti puujaloilla taloudeltaan vuosikymmenet, nyt puuta on saanut pilkkahintaan Venäjältä, jossa orava samalla lailla vahtii ja suojelee pesäänsä.
Kuva 3 --- http://www.panoramio.com/photo/2973981 --- IMG_1342.JPG -- 3448 kB.
Teksti
Suomi on saanut edullisesti raakapuuta Venäjältä, nyt tsaari Putin on säätämässä tulleja kannustaakseen omaehtoista lisäarvoa ja jatkojalostusta omaan maahansa. Kuvassa todennäköisesti suomalaista raakapuuta nousseella hinnalla metsänomistajien iloksi menossa meidän omaan jalostukseen Puhoksessa, Pohjois-Karjalassa.
Venäjän on tarjottava
Venäjän on tarjottava Suomelle puuta siihen hintaan mitä me olemme siitä valmiita maksamaan, koska Venäjän on tuettava Suonen puutuotantoa halvalla puulla. Venäjän on tuettava kmmeniä tuhansia työpaikkoja Suomessa tarjoamalla meille halpaa puuta.
Parempi lopettaa kuin keinotella.
Stora Enso maksaa venäläisille koivusta 50 €/m3 ja suomalaisille tuottajille 30 €/m3 (-korjuukulut). Teollisuuden raaka-aineen hinnoittelussa on kysymys pelkästä keinottelusta. Kun tuosta 30 €/m3 maksaa korjuukustannukset jää metsäsomistajalle koivusta vain n. 15 €/m3. Eipä ihme ettei kotimaisia myyjiä löydy. Enson tarjoama hinta on käytännössä vain 1/4 siitä mitä koivusta saa polttomuuna eli klapeina.
Jos Suomessa paperi-/selluteollisuus ei pysty kilpailemaan jalostustasossa edes puun energiakäytön kanssa, niin on korkea aika lopettaa puuvaroja tuhlaava teollisuus.
Tanskassa tehdään suomalaisesta raaka-aineesta huonekaluja, jolloin jalostusaste on n. 16x sellunkeittoon nähden. Se antaa hieman viitettä siitä miten Suomen tulisi hyödyntää puuvarojaan. Venäjällä asia ymmärretään oikein.
Siirrytään pikkuhiljaa jälkiteolliseen vaiheeseen
Kaikella tuotannolla on elinkaarensa. Paperin ja sellun valmistus tulee muutaman kymmenen vuoden päästä elinkaarensa päähän Suomessa. Paperin käyttö vähenee. Sitä todistaa tämäkin verkkolehti. Joskus muinoin olisin kirjoittanut paperille tämänkin yleisönosastokirjoitukseni. Ensin tuli sähköposti ja nyt suorat kommentit. Mitä tämän jälkeen, en tiedä ? Konepajateollisuus on varmaan seuraava ala, joka ajetaan alas, kun palkkakustannukset ovat liian korkeat eikä automaatiota voi viedä pidemmälle. Niin ne yli 100-vuotiaat teollisuudenalat katoavat, ja muut työt tulevat tilalle.
Raakapuuta kotimaasta
Suomen metsäteollisuus, jota minäkin olen palvellut yli 35-vuotta
on itse ja vain ja ainoastaan itse syypää nyt nousevaan raakapuu kriisiin.
Sieltä löytyy historiasta, eikä tarvitse edes mennä kovin kauaksi taaksepäin, ne syyt, jotka nykyiseen tilanteeseen ovat johtaneet.
Mietitäänpä vain, kuinka suomalaista metsänomistajaa on vuosien
mittaan kohdeltu. Ei tarvitse ihmetellä, jos kovin suuria sympatioita
nyt ei tunneta.
Tietysti metsäteollisuuden vastaus tähän on: Ei pidä paikkaansa!
No, jotakin tiedän minäkin, olinhan siellä itsekin.
Valitusvirsi jatkuu
En mitenkään voi pitää rikkaita ja rötösteleviä sellutehtaita minkäänlaisina uhreina tilanteessa, jossa valitetaan lähinnä sitä, että ei enää saada tuoda Suomeen Venäjältä varastettua taikka ryöstöhalvalla saatua puuta. Se, että joutuvat lopettamaan tuotantoaan noinkin pienen asian takia, kuin pienen raaka-aineen hinnan nousun johdosta, osoittaa vain, että törsääminen jatkuu. Ensin tehdään kallis tehdas/tuotantolinja ja sitten on varaa heittää se menemään. Jollain on älyttömästi rahaa!
5 500 000 000 euroa Pohjois-Amerikkaan
Jukka Härmälä hukkasi 11 selluloosatehtaan hinnan Pohjois-Amerikan seikkailuihin. Kari Jordan suosittelee ylikapasiteetin purkamista tehtaita sulkemalla.
Tehtaat kannattaisi purkaa tai lahjoittaa venäläisille tai Venäjälle sopeutuneille Mondille sekä Internationa Paperille. Näin saataisiin paperialalle kilpailua.
NATO:on!
Aikoinaan kiiteltiin sitä, että Neuvostoliitto sotakorvauksillaan pakotti konepajateollisuuden laajentamiseen ja uudistamiseen. Suomessa oli 1949 Pohjoismaiden uusin konepajateollisuus.
Nyt Suomen pitäisi ehkä liittyä NATO:on, paljastaa Venäjän ihmisoikeusrikkomukset, karkoittaa diplomaatteja ja verottamalla hävittää EU:n transitoliikenne Kymenlaaksosta.
Näin päästäisiin tilanteeseen, jossa työttömyys lisääntyisi 100 000 - 150 000:lla, jotta muodostuisi paine luoda uutta ja riippuvuus Venäjästä katkeaisi.
Lisäksi venäläisen öljyn käyttö olisi lopetettava ja ryhdyttävä ajamaan häkäpöntöillä.
NATO-jäsenyydeltä puuttuu yleishyödyllinen talousteoria. Tämä johtuu siitä, ettei NATO-jäsenyyden käsikirjoittajissa ole kansantaloudellista ulottuvuutta niin kuin Yrjö Pessin ja Veikko Saksin Karjalan palautus-laskelmissa, joista puuttuvat alueella asuvien sosiaaliset kustannukset eli laskelman kannattavuus perustuu karkoituksiin, millaisia harjoitetaan mm. Kaukasuksella.