Sunnuntai 27.5.2012

”Kainuu kokee saman, mitä koko Suomi kokisi kahden Nokian kaatuessa”

Luotu: 
10.9.2008 18:34
  • Kuva: Stora Enso

Stora Enson ja UPM:n uusimmat supistukset leikkaavat metsäteollisuuden Suomen-tuotantoa muutaman prosentin. Bruttokansantuotteesta tähän mennessä ilmoitetut lakkautukset vievät ensi vuonna puoli prosenttia, laskee Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT.

–Mutta aluetaloudelliset vaikutukset ovat murheellisemmat. Kainuun alue kohtaa yhtä ison kriisin kuin koko Suomi kohtaisi, jos kaksi Nokian kokoista yhtiötä kaatuisi, arvioi PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm.

UPM:n Kajaanin-tehtaan sulkeminen vie Kainuusta puolet metsäteollisuuden työpaikoista ja kymmenen prosenttia kaikista teollisista työpaikoista. Stora Enson isoimmat leikkaukset kohdistuvat Imatralle, ja Etelä-Karjalan teollisista työpaikoista on häviämässä viitisen prosenttia.

Yhteensä metsäjätit ilmoittivat keskiviikkona tavoittelevansa yli 3300 työpaikan vähentämistä, ja noin 2000 on Suomessa. Holm muistuttaa, että jatkuvien alasajouutisten taustalla on teollisuudenalan megatrendi.

–Suomalaistehtaita lakkautetaan, koska paperin kysyntä kasvaa kaukana Aasiassa ja halvimmat raaka-aineet löytyvät Etelä-Amerikasta. Toiseksi isoin asia on dollarin heikentyminen valuuttamarkkinoilla, mikä on romahduttanut eurooppalaisen metsäteollisuuden kilpailukyvyn.

Holm yllättyi päätösten rajuudesta, koska dollarin kurssi on vahvistumaan päin. Metsäteollisuuden viennillä alkaa taas olla mahdollisuuksia Pohjois-Amerikankin markkinoilla, ja Euroopan ylituotantokriisi voisi hellittää.

–Keväällä oltiin hätää kärsimässä, mutta nyt näkymät ovat dollarin suhteen paremmat. Toivon todella, että yhtiöt ovat laskeneet kannattavuutta useilla valuuttakursseilla.

Pitkään konsulttiyhtiö Pöyryssä työskennellyt metsäalan asiantuntija Rainer Häggblom ei yllättynyt lainkaan metsäyhtiöiden päätöksistä. Kaikki lakkautuslistalle joutuneet tuotantolinjat ovat kannattamattomia.

–Siksi päätökset olivat täysin välttämättömiä ja loogisia. Vaikutukset Euroopan markkinoiden tasapainoon jäävät vähäisiksi, mutta jonkin verran aikakauslehtipaperia poistuu markkinoilta. Suunta on oikea, Häggblom arvioi.

Tehtaiden lakkauttamisilla yhtiöt varautuvat myös puun riittävyyteen. Venäjän puutullit olivat tuomassa ongelmia etenkin Stora Ensolle, jonka kartonkituotanto on ollut riippuvainen venäläisestä koivusta.

–Jos Suomen metsistä ei saada lisäpuuta, silloin joudutaan vieläkin supistamaan tuotantoa. Mutta uskon, että leikkaukset jäävät tähän, Häggblom lisää.

Yritykset: 
Paikat: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli: 

Kommentit

suslov

joku voisi laskea,paljonko työpaikkoja maaseudun autioittaminen on aiheuttanut,alkaen esim,1965

ai niin,ne ovat kepulaisia työpaikkoja,,ei niitä lasketa,,vain demarityöpaikat ovat valituksen aihe

Historian toistoa

Näin on. Niitä työpaikkoja ei lasketa. Katsos kun maataloudesta on kadonnut ja katoaa työpaikkoja, se on tervettä kehitystä teollisuusyhteiskuntaa kohti.

Mutta kun teollisuudesta katoaa työpaikkoja, niin se on epätervettä kehitystä jälkiteollista- eli palveluyhteiskuntaa kohti.

Näin se on vaan aina maailma muutunut ja tulee muuttumaan. Jostain katoaa työtä ja jotain muuta työtä tulee sitten aikanaan tilalle.
Muuten me vieläkin kalastaisimme ja metsästäisimme kaikki, mutta sitten tuli maanviljelytyöt ja kauas on siitä kuljettu.

N

Tässä tekstissä mainittu kuituhamppu ei liity huumausaineisiin. Se on kasvikuidun lähde, josta saatavilla tuloilla voitaisiin ostaa suomalaisille lapsille ruokaa. Ethän sinä vihaa lapsia?

____________________

Hämmentää tällainen turha taloudellinen epävarmuus ja luonnon kulutus paperia rahtaamalla kun voisimme viljellä kuituhamppua jos uskaltaisimme. Teollisuuden alullepanon estää monikymmenvuotinen median ja propagandan sekoittama sotku joka voitaisiin antaa median itsensä myös korjata. <a href="http://tinyurl.com/mtv3kannabis">Tästä mahdollisuudesta nähdään loistava esimerkki tässä youtube-palveluun ladatussa, MTV3:n tuoreehkossa keskusteluohjelmassa.</a> Tällaisen tiedon läpi päästäminen on aatetasolla jotain todella huomattavaa valtion nykyiseen linjaan nähden.

"Hamppu tunnetaan parhaiten köysien raaka-aineena, mutta siitä saatavista kuiduista voidaan valmistaa myös kestäviä kankaita, selluloosaa paperin raaka-aineeksi sekä teollista raaka-ainetta käytettäväksi eristeenä, levyinä tai huonekalujen materiaalina.

Kuituhamppupelto tuottaa aarilta 3–4 kertaa enemmän kuitua kuin metsä. Uusi sato valmistuu vuosittain, toisin kuin metsän, jonka kuitukäyttöön kasvaminen kestää vähintään 20 vuotta."

<a href="http://www.palladiumkirjat.fi/hamppu.htm">-Ihalainen, J.K.: Hamppu Suomessa. Hypnopoliittinen instituutti. Palladium, 1993. ISBN 951-96195-9-3.</a>

<a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Hamppu">Wikipedia-artikkeli</a>