Väitös: Sotataito ja toimiva armeija "talvisodan ihmeen" taustalla
Julkaistu: 15.9.2008 13:07
Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Uuden Suomen kokoelma
Ilmatorjuntaa talvisotaharjoituksissa, talvisodan syttymiseen kului yli kaksi ja puoli vuotta.
Talvisodan ihme ei rakentunut kiväärien ja tykkien eikä puolustussuunnitelmien varaan, vaan suomalaissotilaiden linjakkaaseen sotataitoon ja organisaation sisäiseen toimintaan jo ennen sotaa, todetaan Mälkin väitöksessä.
Kun myös sotilaat olivat halukkaita käyttämään aseita ja toteuttamaan sotataidon määrittämää taktiikkaa, oli ihme valmis, katsoo Mälkki.
Suorituskyky ja sotilaallinen kyvykkyys olivat muotoutuneet rauhan aikana yhteiskunnassa sekä varuskunnissa ammattisotilaiden ja sotilasvaatteet yllensä pukeneiden kansalaisten välisten jännitteiden mutta myös kompromissien tuloksena.
Mälkin mukaan asepalvelus integroi siviilikansalaisen asevoimaan, mutta samalla ammattisotilaille muodostui selvä käsitys kansalaissotilaan sietokyvyn rajoista. Näiden kahden ryhmän, ammattisotilaiden ja kansalaisten, väliset näkemyserot esimerkiksi sotilaallisen kurin merkityksestä saattoivat olla varsin kaukana toisistaan, eikä talvisodassa taistellut mekaanisesti totteleva ihmismassa.
Epäsotilaallinen ja jopa kuriton etulinjan sotilas toimi lopulta enemmän metsätyömailla sisäistetyn kuin kasarmilla vaalitun kurin ideaalin hengessä, mutta tämä epävirallinen kurijärjestelmä vain tehosti sotilaallista suorituskykyä.
Juha Mälkki väittelee 20. syyskuuta Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.
Tähän uutiseen liittyvät asiasanat
- Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Poimintoja Uuden Suomen blogeista
ILMOITUS
Yritysblogit
Tuoreimmat uutiset
Tilaa US-uutiskirje
Sähköinen uutiskirjeemme ilmestyy 12 kertaa viikossa ja sisältää tiiviin paketin päivän uutisia ja puheenaiheita.
RSS
Facebook
Tilaa uutiskirje
Maksettu itsenäisyys velvoittaa nykyisiä ja uusia sukupolvia
Jo Väinö Linna loi hahmon Rokasta (Tuntematon Sotilas - Suomen ylivoimaisesti entien katsottu elokuva), joka oli metsien ja Karjalan korpien metsämies, joka tappoi, kun oli oma ja perheen henki kysymyksessä - suojeli rintamamiestoveriansa - naapuriansa ja äkkinäisempiäkin - ymmärsi maan, metsän ja kotitalon arvon ihmisen elämässä ja oli valmis puolustamaan niitä järkevään loppuun saakka - "perkele, minähän en sinun äkseeräyspelejä leiki..." - otti kantaa oppineisiin vänrikkeihin ja upseereihin. Epäilemättä "rokkia" oli sodissamme paljon---
...
[orig. keskiviikko, joulukuu 06, 2006]
Maksettu itsenäisyys velvoittaa nykyisiä ja uusia sukupolvia
Suomen sotilasjohto oli heikoin lenkki
Keskenään kaunaista ruotsinkielistä, tosi toimissa housuunsa paskovia suomalaisten maaseutujen poikien tapattajia.
Suomalaiset eivät vain yksinkertaisesti halunneet kuolla ja osasivat liikkua siihen aikaan maastossa. Toisin kuin upseeripukua kantaneet kaupunkilaiskomeljanttarit.
Huonolla johtamisella tapettiin enemmän suomalaisia kuin osaamilla Talvisodassa. Tosin sitten jo rauta ratkaisi jatkosodassa.
En kyllä kuulemieni sotaveteraanien kertomusten pohjalta nostaisi ammattisotilaita kovin korkealle. Sotilasjohto olisi pitänyt antaa jollekin yksityiselle firmalle eikä tehottomalle valtion löysälle organisaatiolle.
Otto-Ville Kuusiseen pettyneet suomalaiset työläisetkään eivät olleet halukkaita liittymisestä Neuvostoliittoon. Kuusisen toinen yrityshän oli Talvisodan syy. EI niinkään Stalin ja Hitlerin Ribbentrop-sopimus. Kuusinenhan oli saanut Stalin sairaaseen päähän ajatuksen, että Suomi kuuluu Kommunistisen internationaalin tavoitteisiin.
Talvisota
Pohjois-Suomessa pitkään sodan jäkeen oltiin sitä mieltä, että Talvisota olisi pitänyt antaa "urkona" Kemi-yhtiölle. Ehkä tämä on "yliperän" tarinoita, mutta jotain se kertoo arvostuksesta jätkäporukoissa.
Miehiä on moneen lähtöön, upseereitakin
Upseereitakin oli moneen lähtöön - monesta lähdöstä. Ei siis pelkkiä
kaunaisia, ruotsinkielisiä, housuunsa paskovia, suomalaispoikia tapattavia kaupunkilaiskomeljanttereita. Setäni olivat ehkä parhaassa iässä juuri 1939-46 ja kaukana kuvailemistasi (pääesikunnan?) karikatyyreistä. Eivät ehkä "miehistä parhaita" vaan eivät huonoimpiakaan.
Ja tässä pragmaattisempi selvitys miksi...
Suomessa oli vuonna 1939 paljon metsätöiden karaisemia miehiä jotka osasivat ja pystyivät toimimaan kylmissä ja ankeissa oloissa. Kun verrataan sotakuolleiden ja pakkaskuolleiden neuvostosotilaiden määrää, niin yhtään poistamatta taistelijoiden kunniaa on todettava että merkittävimpiin tappajiin lukeutui ilmasto.
Suomessa ei ymmärretä että esim 44 divisioonan täydellinen tuhoutuminen ei merkinnyt neuvostoliitossa yhtään mitään. Päinvastoin. Kyse oli neuvostoliiton rasistisesta ja ukrainalaisia hävittävästä politiikasta. Neuvostohallinto esitti lukuisissa paikoissa meidän lähtökohdista järjetöntä omien sotilaidensa haaskaamista. Mutta Neuvostoliiton rasistisen ja vähemmistökansojen hävittämiseen pyrkivän hallinnon silmissä näennäisillä tapattamistoimilla saavutettiin huima tulos. Neuvostoliiton kommunistinen puolue pysyi vallassa koko II maailmansodan. JA mikä merkittävämpää, neuvostoliiton kommunistinen puolue pysyi vallassa vielä pitkään sodan jälkeen.
Monet neuvostosotilaat luulivat parempien aikojen koittavan jahka sota olisi ohi. He luulivat väärin tai paremmat ajat koittivat vain puoluejäsenille.
Mitä tulee kylmässä selviämiseen ja kylmässä toimimiseen, on selvää että itsenäinen jätkä pärjää aina paremmin kuin tottelevainen sotilas. Siksi saksalaiset menestyivät huonosti Neuvostohangissa.
Eikös tuo ole eräässä mielessä
..nk Frunzen opin ydin. HS alakerrassa oli hiljan lyhyt katsaus NL/Venäjän vaalimaan doktriiniin, jossa poliittinen ja sotilasjohto eivät puutu toistensa tekemisiin, ja armeija toteuttaa tehtäväänsä vihollisen, ja myös omien, uhrimäärästä välittämättä. Tähän viitattiin aikanaan myös Beslanin koulukaappauksen verisessä "hoidossa".
HS harjoittaaa myös propagandaa
Sotatieteellisesti Frunzella ei ollut omaa oppia, vaan ajatukset olivat von Clausewitzin. Kannattaa mennä sinne maakuntakirjastoon ja lukea säännöllisesti myös Sotilasaikakauslehti.
OK
oppi-isän nimet sikseen. Ajatus kuitenkin lienee sama: venäläiseen sodankäyntiin kuuluu tavoite aiheuttaa musertavia tappioita erotuksena "täsmäsodankäynnistä", ja myös se, että omia uhrataan sumeilematta.
Sakslaisten pärjäämättömyys ankeissa talvioloissa
Ei suomalainenkaan sotilas kesävaatteissa olisi pärjännyt Talvisodan
pakkasissa.
Silloin taisteltiin kodin,uskonnon ja Isänmaan puolesta
Tavalla, joka hakee vertaistaan maailmallakin.Lukumäärältään ylivoimainen vihollinen sai nähdä Suomen taistelevan itsenäisyytensä puolesta!105 kunnianpäivää jäi silloin taistelleiden sotilaiden mieleen, vihollisen roistomaisista aikeista tavalla, joka sai heidät ylittämään itsensä. Väinö Linnan Tuntemattomassa Rokka totesi nuorelle sotilaalle ihmisen tappamisesta:"En minä tiijä, minä ammun vain vihollissii"!Kun ampuu pitää olla tappamisen meininki. Moni ei ehkä muista, että tuo elokuva palkittiin mm. Katolisen kirkon palkinnolla "Sodan vastaisena" tunnustukella! Kiitos Teille sankarelle, jotka vielä olette elossa! Erikoiskiitos niiden Sotilaiden omaisille, joiden Sankarit maksoivat kalleimman hinnan, ja lepäävät sankarihaudoilla!
Eräs kirja joka kannattaa lukea
Aihe kirvoitti kommentin jossa haluan ilmoittaa, että aihetta on jossain määrin tutkittu aiemminkin, nimittäin Knut Pipping: Komppania pienoisyhteiskuntana. Kirja käsittelee jatkosotaa mutta sama pätee myös talvisotaan, osittain vielä paremmin koska miespulassa monia lähetettiin sodan alettua rintamille hyvin mitättömällä koulutuksella. Näin kävi esimerkiksi merimiehille, jotka olivat sodan alussa muualla kuin kotimaassa ja sitten myöhemmin liittyivät armeijan massaan. On myös hyvä huomata, että armeijaa pidettiin jossain määrin epäluotettavana, jotkut upseerit pelkäsivät henkensä puolesta (1918, lapualaisaika jne.) ja ihmettelivät kun miehet jättivät heidät rauhaan. Ei sitä sakkia saanut johdettua sisäpalvelusohjesäännöllä tai jollakin vastaavalla, asenne piti olla se, että johtaja oli asemansa ottava 10, kuin metsätyönjohtaja tai pehtoori tai tehtaan työnjohtaja. Piti osoittaa omaa urheutta sopivasti ja tietää mitä miehet pystyivät tekemään. Tässä oli oma tekijänsä myös osaston sisäiset sosiaaliset suhteet (kuinka monta hehtaari, oliko au-lapsi, punainen, valkoinen, oliko käyty kiertokoulu loppuun jne). Alue järjestelmä laittoi prukan taistelemaan kylittäin ja ennen jatkosodan alkua tämä virhe korjattiin jossain määrin. Tuo järjestelmä ei sinällään toiminut. Porukan sisäinen henki ja häpeä pelkäämisestä tai huonommuudesta jne. piti joukon koossa. Oli edullisempaa taistella kuin antautua.
aivan loistava kirja..
Todellinen mestariteos. Pipping on yksiselitteisesti mestari.
Mutta olen ollut ja olen sitä mieltä että sota, ja nyt tarkoitan oikeaa sotaa jossa kuolee ja vammautuu ihmisiä, edellyttää ikäviä ihmisiä. Luutnantti Lammio on aivan ehdottoman tärkeä elementti sodan todellisten tavoitteiden saavuttamisessa. Kun toiminnan tarkoitus on ihmishenkien menetyksistä huolimatta saavuttaa tavoitteet, ei riitä että tietää mitä miehet tai naiset pystyvät tekemään, pitää pystyä ylittämään tämä. Sodan luonne ja väkivaltaisuus sinänsä edellyttää hirvittävän tarkkaa ja tiukkaa otetta. Muuten oma tykistö tekisi minuuteissa sen mihin vihollisilta menisi vuosia.
Pipping on tärkeä havainnoija
Käytän tutkimuksessani Pippingin kokemuksia "todistusaineistona" kansalaissotilaiden omatakeisesta kurijärjestelmästä ja sen erityispiirteistä sodan aikana. Myös Väinö Linna saa oman tärkeän paikkansa. Molemmista on paikannettavissa ehkä stereotyyppisiäkin roolihahmoja, joiden ruotiminen auttaa toisaalta ymmärtämään suomalaista asevoimakokemusta. Ammattisotilasjärjestelmän tarkoituksena oli hallinta suuria kokonaisuuksia ja siis aikakauden kulutussodankäynnin hengen mukaista linjapuolustuslogiikkaa. Väitän otsikonkin mukaisesti, että kansalaissotilas- ja ammattisotilasarmeijat olivat lähtökohdiltaan, arvoiltaan, asenteiltaan ja jopa mielipiteiltäänkin erilaisia. Rintamaolosuhteissa "Lammio" ja "Rokka" (edelleen stereotypisinä ääripäinä) pystyivät kuitenkin toimimaan. Molemmat olivat tärkeitä elementtejä talvisodan sotilaallisen ihmeen taustalla.
Hyvä pointti
"Rintamaolosuhteissa "Lammio" ja "Rokka" (edelleen stereotypisinä ääripäinä) pystyivät kuitenkin toimimaan. Molemmat olivat tärkeitä elementtejä talvisodan sotilaallisen ihmeen taustalla."
Linnan kuvaus Lammiosta ei itseasiassa ole ihan niin yksioikoinen kuin monesti luullaan. Linnahan ei anna missään vaiheessa ymmärtää että kyseessä on aivan kelvoton upseeri, vaan ärsyttävä tyyppi joka on erityisesti tietyiltä henkilöjohtamisominaisuuksiltaan puutteellinen etenkin kun toimitaan reserviläisten kanssa.
Kirja
Liinnahan antaa ymmärtää, että Lammio meni pilalle varsinaisesti vasta kapteenikurssilla maasotakoulussa.
Oikea Lammio ei ollut kadettikoulua käynyt ammattiupseeri, vaan reservin vänrikki, joka pantiin johtamaan talvisodan veteraaneja.
sodan 1918 lopputulos muodosti käskyvaltasuhteen
Jos pidämme vuoden 1918 punaista armeijaa kansalaisarmeijana sen klassissa muodossa, niin vastaavasti vuoden 1918 valkoinen armeija jääkärijohtajineen muodostaa ammattisotilaiden johtaman armeijan. Pidän toteen näytettynä sitä että tässä sodassa, tai sen jälkeen, kaikkien tietoisuudessa olleen ammattisotilasjärjestelmän parmmuuden kansalaisarmeijaan verrattuna. Vuoden 1918 sodan tulos on ollut kipeästi kaikkien osallisten päässä eikä kenelläkään ollut kykyä tai halua 'nurkua' kansalaisarmeijan tapaan tehdyistä päätöksistä tai määräyksistä.
Itse olisin halukas näkemään varsinaisen yhteistoiminnan syntyneen osaksi myös kansalaissodan lopputuloksen seurauksena. Mutta painottaisin käskyvaltasuhteen olevan täysin selvien molemmille osapuolille mikäli tätä olisi oikeasti testattu.
Tässä syy
Kyllä ylivoimainen tekijä oli ugrilaisen rodun geneettinen ylivertaisuus vastaavaan mongolilaiseen, jota venäläiset edsutavat.
Uusi rotu
Ugrilainen rodun geneettisyys on kyllä Tykinvalajan uusi valu, jota ei vanhastaan ole näissä ja muissakaan taisteluissa nähty - ei edes Tsingis kaaniakaan vastaan.
http://video.google.com/videoplay?docid=5329218840...
Mongolit aikansa parhaita
sotilaita, jos todessa halutaan pysyä. Nuo taidot taidot oli osin kehitetty hevosten ja eläimien ajon varaan. Joukoilla oli käytössään kolmekin kertaa enemmän hevosia - miestä kohden - kuin vastustajilla. Hevosen selässä eläjinä he pystyivät ratsastamaan kumoon muut, pelkällä väsyttämisellä. Lisäksi he käyttivät heittimiä ja pommeja tosi tehokkaasti - ei vain miesten vaan myös hevosten säikyttämiseen ja hajauttamiseen. Aron miesten taitoja siis, kuten jätkällä oli metsän miehen taidot.
Tarkennusta
Kovaa ja raakaa oli mongolien sodankäyti.
Asia on vain niin, että ugrilaisuus on kieli- eikä ns. roturyhmä., johon katsotaan kuuluvan niin venäläiset kuin suomalaisetkin.
Venäjänkieliset ovat indoeurooppalaisia
Suomenkieliset ugreja.
Kaksijalkaisia
Europidi, euripidi tai kaukasoidi (engl. Caucasian) on termi, joka kuvaa Euroopasta, Länsi-Aasiasta ja osista Intiaa ja Pohjois-Afrikkaa kotoisin olevaa ihmistyyppiä. Suppeammin termi tarkoittaa eurooppalaista alkuperää olevaa tai vaaleaihoista. [1] Käsite on kiistanalainen. Useiden tietosanakirjojen mukaan nykyisin käsitettä europidi pidetään useimmiten vanhentuneisiin rotuteorioihin perustuvana.[2]Unesco on jo vuonna 1950 suositellut termistä "rotu" luopumista ihmispopulaatioista puhuttaessa.[3] Myöhemmin muun muassa American Anthropological Associationin ja Yhdysvaltain tiedeakatemian the Institute of Medicinen mukaan ihmisten rotujaotteluilla ei ole minkäänlaista biologista pohjaa.[4][5]
-------------------
Teoriat ihmisroduista ovat kaukaa haettuja, joten Yhdysvaltain tiedeakatemian johtopäätös on oikea. Kaikki olemme samoja kaksijalkaisia pienin, ehkö miljöön. aiheuttamin muutoksin.
Vain kulttuureissa, kielissä ja uskonnoissa on vaihtelua historiallisen kehityksen tuloksena.
niinpä
harvoin jos koskaan maailmanhistoriassa näin pieni kansa on
moisesta myllerryksestä selvinnyt,,,kun kotirintama kestää,niin rintamalla kestetään>vice versa<
ollapa meitä 150 miljoonaa,,niin pieniä olis pelot,,,
Talvisota
Talvisota oli jatkoa Vapaussodalle, jossa Suomi vapautui ryssän vallasta. Venäjä ei sietänyt Suomen itsenäisyyttä, joten Venäjä yritti valloittaa koko Suomemen uudellen Talvisodassa.
Kun Suomi saavutti suurenmoisen Torjuntavoiton Talvisodassa, niin Venäjä valmistautui huolella hyökkäämään uudelleen Suomen kimppuun - ja hyökkäsi alkaen 22.6.1941 kello 6.05. Onneksi Suomen johto oli varautunut tähän Venäjän hyökkäykseen, joten Suomen ei käynyt kalpaten.
Tässä on täysin selvä analogia mm. Viron ja Georgian kanssa. Venäjä yritti valloittaa koko Viron, mutta onneksi Viro voitti Vapaussotansa Venäjää vastaan. Vastaavasti valitettavasti Georgia hävisi silloin Vapaussotansa Venäjää vastaan.
pieni poika
Pieni poika katseli äidin sylistä, kun isä lähti myöhäissyksyn aamuna sarkavaatteissaan kodistamme, kääntyi katsomaan ja heilautti kättään... - Hän kaatui 10.3.40 Vuosalmella.
Kuuntelin koko lapsuuden erityisesti tavallisia rivimiehiä, miehiä joiden sotataito oli peräisin metsätöistä, kuten Juha Mälkki arvioi. Sitten aikuisena olen kuunnellut myös upseeriston "sotajuttuja".
Talvisodan miesten "sotataitoa ja sankaruutta" pidän silloisen Suomen itsenäisyystaistelun kaikkein arvokkaimpana menestystekijänä. Minulle, tavalliselle kansalaiselle, siitä on kehittynyt elämäni kuluessa KUNNIAVELKA.
Silloinen yhteiskunta auttoi ja huolehti meistä, sodissa lähiomaisensa menettäneistä, todella hyvin. Äidilleni (nyt 102 v), joka jaksoi elää vain poikansa puolesta, minulla on kunniavelkaa maksussa elämäni loppuun asti.
Lupaan perehtyä Juha Mälkin "analyysiin", kun se tulee kauppoihin.
Niinpä ! Ihme siis perustui
Niinpä !
Ihme siis perustui nimenomaan "verrattuna" vastustajan talvivarustukseen ja kyvykkyyteen niissä olosuhteissa.
Kenen idea lie ollut Suomen valloitus, Kuusisen vai Stalinin ?
Tykinvalajan analyysiä ei Mannerheim allekirjoittanut ! Toveriarmeija vaan aluksi touhusi tunnetulla tavallaan.
Kunnioitukseni veteraaneille, kentälle jääneille sekä vammautuneille jotka lyhyemmän tai pitemmän loppuelämänsä viettivät invalideina.
Mannerheim-ristin ritarin näkemyksiä
”Vapaussodan jälkeen työväenpuolue Väinö Tannerin johdolla ja porvaripuolueet arkkipiispa ja eduskunnan puhemies Lauri Ingmanin johdolla aloittivat sovittelevan yhteistyöpolitiikan, joka sitten jo talvisodassa kokosi kansamme yksimieliseen puolustustaisteluun, ikävä kyllä hyväuskoisten poliitikkojemme vuoksi erittäin huonosti sotaan varustautuneena.
Onneksemme meillä oli kuitenkin erittäin hyvin koulutettu ja aseistettu suojeluskunta, jolla oli jopa satatuhatta kivääriä sopivasti talvisodan taisteluihin. Itse aloitin talvisodan kuitenkin rintamalla ruotsalaisella kiväärillä, joita saimme sodan aikana Ruotsista.
Erittäin suurena syynä talvisotaan oli Stalinin luulo, että huonosti sotaan varustautunut Suomi oli valloitettavissa kahdessa viikossa. Lisäksi hän vastoin marsalkoitaan katsoi miehitykseen riittävän puoli miljoonaa sotilasta, jotka sitten jouduttiin kaksinkertaistamaan ja kuitenkin tyytymään vain Karjalankannaksen ja Laatokan Karjalan valtaukseen.
Venäjän
"Erittäin suurena syynä talvisotaan oli Stalinin luulo, että huonosti sotaan varustautunut Suomi oli valloitettavissa kahdessa viikossa."
Nähdäkseni imperialistinen Venäjä olisi joka tapauksessa hyökännyt Suomen kimppuun yrittäen valloittaa koko Suomi. Vain ajankohta ja voima ovat spekuloitavia asioita.
Venäjän tarkoituksena oli valloittaa koko Maapallo ja tehdä siitä Moskovan Kremlistä johdettu diktatuuri:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Venaj...
Mauser M/96
Oliko tuo kivääri ruotsalaisesta teräksestä tehty M/96?