- Kuva: EPA / All Over Press
Fyysisen työn vaikutusta terveyserojen syntyyn yhteiskuntaluokkien välillä on saatettu aliarvioida. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan esimerkiksi naisilla lähes puolet koetun terveydentilan luokkaeroista näytti olevan selitettävissä työn raskaudella.
Usein terveyseroja luokkien välillä on selitetty stressin määrällä tai elintavoilla.
Lääketieteen kandidaatin Akseli Aittomäen väitöskirja tarkastetaan Helsingin yliopistossa ylihuomenna.
– Vaikka elintaso on parantunut, työ- ja elinolosuhteissa on edelleen eroja yhteiskuntaluokkien välillä. Nämä erot näyttävät vaikuttavan myös terveyserojen syntyyn, sanoo Aittomäki.
Kommentit
ei selitä kaikkea
Selittää kulumaviat. Mutta entäs suurin tappaja sydän-, ja verisuonisairaudet.
Miten duunarin ja akateemisen ruokailutottumukset eroavat?
Kummassa ryhmässä poltetaan enemmän?
Sossututkija pistää taas syyn yhteiskunnalle pois yksilön omista valinnoista (otanko ransiksia vai tummaa riisiä).
Taas nollatutkimus
Voihan tenniskyynärpää, että on taas tutkittu itsestäänselvyyksiä. Näiden tutkijoiden kannattaisi esimerkiksi tutkia muun muassa, miten palomiesten eläkeiän nostaminen vaikuttaa palolaitosten toimintakykyyn.
Et ymmärtänyt
Jos duunarilla on maksakirroosi se ei johdu työn raskaudesta. Jos sillä on selkä paskana niin voi johtua nimenomaan työstä.
Tässä siis sanotaan että erot yhteiskuntaluokkien terveydessä selittyvät suurelta osin työn kuormittavuudella eikä esimerkiksi sillä että duunarit on kovempia ryyppäämään, tupakoimaan yms.
Eli kyseessä on aito tutkimustulos.
Hehehheheheh turhia tutkimuksia....
Juuh riippuu aina keltä kysytään:) naurattaa tämmöset tutkimukset kuinka todella itsestäänselvyyksiä todetaan että näin todella saattaa olla...Mutta johtunee varmaan siitä että tutkija itse ei tiedä miten rankkaaa fyysinen työ on... Ja kun ikää tulee vielä siihen kaupanpäälle ja samoja asioita rasitetaan niin ihmekkös tuo jos paikat hieman prakaa....
Et ymmärtänyt
Kyseessä ei siis ole mikään itsestään selvyys. Kts. aiempi kommenttini.
Kansantanhuista kansantauti?
"Mutta entäs suurin tappaja sydän-, ja verisuonisairaudet."
Ja muut kansantaudit välillisesti, kuten diabetes. Meillä on muuten erikoinen tautirekisteri, ks.:
http://pseudonyymi.blogspot.com/2008_07_11_archive.html
Ei ole niin yksinkertaista
Se on varmaa, että raskas fyysinen työ tappaa tekijänsä, kun taas kevyessä henkisessä työssä säilyy kauemmin elossa. Mutta tähän kyllä liittyy myös se, että duunareiden elintavat ovat pääasiassa epäterveellisempiä. Syödään huonommin, ryypätään enemmän humalaan asti, poltetaan tupakkaa, otetaan riskejä (mikä koskee erityisesti miehiä).
Meillä Suomessa sekä sukupuoli- että luokkaerot terveydessä ovat tosi isoja, vaikka kuinka pitäisi olla tasa-arvoinen terveydenhoitojärjestelmä. Tästä löytyy hieno kirjakin:
Terveyden eriarvoisuus Suomessa. STM 2007:23. (http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/store/2007/12/pr1200993384304/...)
Aika surullista luettavaa: erot eivät suinkaan kapene vaan jopa suurenevat. Hyvin koulutetut naiset pärjäävät tosi hyvin kun taas huonosti koulutetuilla miehillä ei mene hyvin. Kun vielä joutuu työttömäksi ja/tai innostuu juomaan halpaa viinaa, niin pääsee hengestään paljon aikaisemmin. Täällä taitavat lukijat olla enemmän sitä väkeä, jolle ei mitään elintapakehotuksia kannata antaa, mutta sitä kannattaisi miettiä, miksi juuri meillä Suomessa erot ovat poikkeuksellisen isoja?
Raivopäistä raitistamista
"Täällä taitavat lukijat olla enemmän sitä väkeä, jolle ei mitään elintapakehotuksia kannata antaa, mutta sitä kannattaisi miettiä, miksi juuri meillä Suomessa erot ovat poikkeuksellisen isoja?"
Jep. Tuo viinanjuonti on sikälikin mielenkiintoinen asia, että eihän sitä ole hillittömiin kuitenkaan juotu ainakaan syyllistämiseen suhteutettuna (joka tuntuu käyvän vain äänekkäämmäksi samalla, kun juominen on tehty yhä halvemmaksi).
Mainitsen tuolla blogissani, että tuoreimman EU:n julkaiseman asennebarometrin mukaan 36 maasta 26:ssa juotiin vuonna 2003 saman verran tai enemmän kuin Suomessa. Suomalainen juomatapa poikkeaa kuitenkin suuresti muista:
http://ec.europa.eu/health/ph_determinants/life_style/alcohol/documents/...
Otetaan kerran viikkoon tai harvemmin luja humala. Mitäpä uutta siinä on, ei mitään. Eikä sinä, että meillä ei ole opittu harjoittamaan järkevää ja tehokasta alkoholipolitiikkaa. Paheksuminenko estänee? Sehän on Tekryn uunituoreen asennebarometrin mukaan kasvamassa.
http://www.sttinfo.fi/pressrelease/detail.do?pressId=20325&type=thisweek...
Tämmöistä olen havainnut alkoholiin liittyen:
1) Alkoholin kauppahintaa on laskettu tietoisesti
2) On suosittu muuta kuin fiksumpaa ravintolakäyttöä
3) Saatavuutta on parannettu. Viini ja viina on viety maitokauppojen tuulikaappeihin Alkojen mukana.
4) On luovuttu haittojen ennaltaehkäisystä ja kuntoutuksesta ja ryhdytty hoitamaan seurauksia, siis alkoholisairauksia ym.
5) Viranomaisten ja järjestöjen alkoholiasenteet ja tiedotus ovat muuttuneet holhoaviksi ja paheksuviksi (ks. edellä) ja samalla vastuuta vyörytellään yksilöille, jotka eivät sitä jaksa yksin kantaa.
6) Alkoholin käyttöä yhä harvemmin yritetään ymmärtää laajemmassa yhteydessä, vaan se nähdään itse hankittuna riippuvuutena ilman muita taustoja (jotka JP osaa selittää.) Eli jo sunnuntaijuopot rinnastetaan lähes tulkoon narkkareihin ainakin terveysjärjestöissä (tai niiden parissa, jotka niistä enää pääsevät esiin.)
7) Edellisiä sivuten, ratkaisuja haetaan paitsi oireita hoitamalla myös kuin alkoholin käyttö olisi aina ongelma, ei ikiaikainen ilmiö.
8) Nutturapäät ja itkunpuikeat vanhatpiiat (mukaan lukien Matti V.) ovat viimein saaneet luotua sellaisen ilmapiirin, että punanenäisinkin hönöttelijä älyää vetää suupielet alaspäin ja ottaa paheksuvan ilmeen, kun viinasta tulee puhe. Ennen otettiin sellainen koulupojan virne, kun joku edes mainitsi Jaloviinan, punssin, ponun tai napanderin.
9) Ollaan siis sosiaalisesta paineesta johtuen paheksuvinaan, vaikka useimmista suomalaista viinallaläträäminen on kivaa myös siksi, että emt. tädit pitävät sitä syntinä ja paheena.
10) Suomessa alkoholipolitiikkaa ovat aina olleet laatimassa ja harjoittamassa ne, joiden fokuksessa ei ole alkoholihaittojen vähentäminen, vaan joko kulutuksesta tai haitoista hyötyminen (henkilökohtainen paremmuus, bessevisseröinti, määrärahat ja virkatuolit sekä viinaveron tuotto).
11) Suomessa alkoholinkäyttö on aina aiheuttanut eriarvoisuutta jopa enemmän kuin perinteiset luokkaerot "(juoppo herransika", "juoppo hitsari", "läpijuoppo vääpeli"). Ei ole lainkaan huomattu, että meille on jälleen muodostumassa "raitis parempi väki" eri luokkien sisään ja luokkarajat ylittäen. Sellaista moraalista ylpeyttä ja yläluokkaisuutta. Duunari ei saa Suomessa tukea edes englantilaisille vieläkin hyvin tutusta luokkaylpeydestä.
12) Eli kun olet nykyään duunari ja viinaan menevä, olet kaiken juonut (paitsi kenkälankin olet syönyt) ja nykyistä ilmapiiriä nuuhkineena varsin pohjalla. Ja sitten se onkin sama antaa mennä kun on alamäki. Sellainen lienee fiilis nykyään muidenkin kuin korvikejuoppojen parissa.
13) Viinatahra ei saa Suomessa kuivua raitistuneenkaan juopon vaatteista paheksujien ja parempien toimesta koskaan. Eikä ole tarkoitustaan. Sehän pitää sitä omaa paremmuutta yllä.
14) Summa summarum: näiden vuoksi Suomessa sekä juodaan epätoivoisesti että raitistetaan raivopäissään. Toiset juovat ja toiset raitistavat koskaan toisiaan kohtaamattaan.