"Jo annetut palkankorotukset jäihin"

Itse aion kyllä pitää palkankorotuksistani kiinni, todennäköisesti käyn vaatimassa 5-10 % lisää vielä liittokierrosten päälle tässä syksyllä. Pitäähän reaalipalkkojen nousta.

Parasta kyllä olisi, että kaikkien muitten palkkoja laskettaisiin. Propsit Korhoselle ja Finnairille hyvistä esityksistä.

Rikashan voi olla vain, jos toiset ovat köyhiä.

korhonen varmistaa muiden puolueiden äänet ps. lintuinfluenssa ei ole löytänyt suomeen

Työläisten ostovoimaa kannattaa vähentää entisestään, ettei talous taantuisi.

Vois aloittaa vaikka lakkauttamalla kaikki maataloustuet...

Miten olisi Korhonen, jos pudottaisit oman ja puoluetovereittesi palkan aluksi tuonne 2000 euron tuntumaan ja alkaisit sitten lätistä muiden palkkojen pudottamisella?

"Korhosen mielestä yhteiskuntasopimukseen tulisi ottaa mukaan vaikeitakin asioita. Kilpailukyvyn turvaamiseksi on voitava puhua myös tulossa olevien palkankorotusten jäädyttämisestä. Korhonen sanoo, että Suomessa on tehty "selvästi ylisuuria palkankorotuksia"."

Jep. Inflaatio on pilvissä, ja sitä ei ainakaan ole hallituksen toimet (energiaverotus ja ties mitkä korotukset) auttaneet. Nyt pitäisi sitten entisestään lisätä tavallisten työssäkävijöiden kurjuutta. Isoissa kaupungeissa on hintatason kohoaminen todella tuntuvasti verottanut ihmisten elintasoa. Ei taida tätä kyseinen maalaistunari tajuta?

"Korhosen mukaan hallituksen olisi sopimusta tehtäessä korvattava mahdolliset puuttumiset palkkoihin tai niiden korotuksiin muilla ostovoimaa turvaavilla toimilla."

Ja mitäköhän ne olisivat? En saa tukiaisia, en sossusta enkä työkkäristä rahaa, minun ei kannata käyttää julkista terveydenhuoltoa (jonot < 1 vuosi), en tarvitse päivähoitopaikkoja.... se mitä mä tarvitsen on rahaa, rahaa millä saan kaupasta ruokaa ja muuta tärkeää. Mistä Korhonen luulee minun maksavan kauppalaskuni, jos palkka ei nouse kustannusten mukana? Alan dyykkaamaan roskiksia vai?

Täytyyhän jokun keskustan vaikuttajan puolustaa maanviljelijöitä,kun puheenjohtajan fiktiot tulevaisuuden kaupungeita on soopaa.

Automaattisia ja ylimitoitettuja palkankorotuksia vaativat työntekijät eivät valitettavasti näe tulevaisuuttaan, vaan sahaavat oksaa, jolla itse istuvat. Sehän on Suomessa koettu esimerkiksi paperiteollisuudessa, vaikka sen irtisanomisiin on olemassa muitakin syitä. Kohta eivät sinivalkoiset siivetkään lennä. Eurooppaan jäänee vain Lufthansa, jonka syliin muut ajautuvat.

Työnantajien ja työntekijöitten keskinäinen köydenveto koituu molempien häviöksi.

Muuten Japanissa, jossa olen pitkään asunut, asiat ovat toisin. Ensinäkään täällä ei ole palkankorotuksia vaativia lakko-organisaatioita eli ammattiliittoja ollut enää vuosiin. Jos olisi, Japani olisi jo kauan ollut konkurssissa.

Palkankorotuksia ei ole ollut eikä tule. Sen sijaan työntekijöitä - eikä vain osaakkeenomistajia ja johtoa - palkitaan kaksi kertaa vuodessa bonuksella, riippuen yhtiön tuottamasta voitosta. Bonukset vastaavat keskimäärin yhteensä kahden kuukauden palkkaa. Ja valtio rahastaa veroina vain keskimäärin 10-15%. Verotuksessa saa myös tehdä sellaisia vähennyksiä, joista Suomessa on luovuttu 20 vuotta sitten. Esimerkiksi työmatkat ovat 100% vähennyskelpoisia. Itsensä työllistävä eli yksityisyrittäjä saa vähentää jopa 50% asumiskuluistaan.

Talouskuplan puhjettua kymmenkunta vuotta jatkunut deflaatio on hiljalleen kääntymässä inflaatioksi öljyn ja ruuan maailman markkinahintojen noustessa. Nyt pankitkin maksavat pientä korkoa. Lama-aikanahan se oli 0%.

Ruuan hinnannousun kuluttaja huomaa, kun valmiit pakkaukset ovat pienempiä ja kevyempiä kuin aikaisemmin. Mutta sehän on ihan hyvä: tulee syötyä vähemmän eli terveellisemmin.

Milloin tulee sinulta ehdotus, että kansanedustajien palkat jäädytetään tälle tasolle pitkäksi aikaa?

MITÄ? Ja vielä pyydätte palkankorotusta!

Minäpä kerron, kuinka vähän te itse asiassa teette töitä!

Vuodessa on 365 päivää, ei päivääkään enempää.

Niistä nukutaan 8 tuntia päivässä, mikä tekee yhteensä 122 päivää vuodessa. Jäljelle jää 243 päivää. Niistä 8 tuntia vapaa aikaa- siis toiset 122 päivää.

Jäljelle jää 121 päivää. Vuodessa on 52 sunnuntaita- kaikki vapaapäiviä. On jäljellä enää 69 vuorokautta.

Niin ja perjantai-iltapäivisin ei tunnetusti myöskään työskennellä, mikä tekee 52 puoltapäivää. Ja lisäksi käytetään joka päivä puoli tuntia ruokatuntiin, siis 8 päivää vuodessa pelkästään syömiseen.

Paljonko jää jäljelle? 35 päivää, loma vie näistä 22 päivää. Jäljelle jää enää 13 päivää ja vuodessahan on 12 juhlapyhää…

Mitä jää jäljelle? Yksi ainoa päivä ja sekin on Vapun päivä… joka myöskin on vapaapäivä.

JA TE VIELÄ HALUATTE PALKANKOROTUSTA??!

Kepulainen maalaiskukko sairastunut lintuinfluenssaan.Nopeasti karanteeniin !adab

[orig. keskiviikko, helmikuu 23, 2005]
Työllisyydenhoito on kansallinen velvollisuus

TYÖLLISYYS – Kansallinen velvollisuus

Työllisyyden hoito on asetettava ehdottomaksi ykköseksi; tarvittaessa pudotamme palkkojamme saadaksemme työntekokilpailukykyä maallemme. Tätä vaihtoehtoa käytettiin monissa yrityksissä 90-luvun alussa. Nyt se voisi koskea lähes kaikkia meitä.

Suomalainen yhteiskunta on harjoittanut aktiivista kehitysaputoimintaa jo pitkään; siirrämme ostovoimaamme reippaasti enemmän kehitysmaihin kuin tavoiteltu prosenttiosuus bkt:sta. Työtämme tehdään joka hetki enemmän muualla, koska palkkamme ovat liian korkeat. Kuluttajina me valitsemme edullisempia ulkomaalaisia tuotteita ja öljyä, uraania ja muita raaka-aineita on pakko tuoda ulkoa. Emme valitse riittävästi kotimaista valmistusta, josta panokset jäisivät meidän taloutta vahvistamaan.

Meillä on eräs radikaali tapa vastata kilpailuun; alennamme palkkojamme ja ei vain jostain ryhmistä, vaan kaikista. Ulkopuolelle jäävät vain opettajat sekä terveydenhoitoala. Valtiovarainministeriön olisi perustettava työryhmä, joka tutkii kaikilta puolilta kuinka rima alitetaan reippaimmin. Palkkojen oikeudenmukaiseen alennukseen liittyy varmasti paljon ongelmia, tasapuolisuuden vaikeaa valvontaa, sen toteuttamisen hankalaa seurantaa ja tuloksien näkyvyyttä täytyy odottaa pitkään. VM:ssä on kuitenkin reipasta kilpailuhenkeä, että arvovaltainen ja luottamusta herättävä ryhmä saadaan koostetuksi tutkimaan tätä visaista tehtävää. Samassa on syytä tutkia osingonjakoihin määräaikainen kattoprosentti.

Vastapainoksi kun palkkoja alennetaan, valtio ja kunnat pudottavat joidenkin palveluiden hintoja, senkin uhalla, että verotulot pienenee. Kustannustason laskiessa, se vääjäämättä siirtyy myös hintoihin, jolloin pitkässä juoksussa ostovoimamme palaa ennalleen. Suurimpana voittona on se, että siirtymäkauden jälkeen saamme paljon uusia työpaikkoja, joka on Eduskunnan ja koko yhteiskuntamme suurin ja tärkein asia. Työpaikkojen lisääntyessä merkittävästi palaa valtion verotulot ennalleen ja ylittyvät nykyisestä ja parantunut kilpailukykymme tuottaa täysin uusia työpaikkoja. Saamme uudelleen positiivisen Suuren Suomalaisen yrittämishengen päälle.

Tässä samassa projektissa Suomen hallitus voi panna tuon paljon puhutun väestökasautumisen tietyille paikkakunnille kuntoon ja uuteen järjestykseen; ihmisten henkilökohtaista verotusta porrastaan niin, että itä- ja pohjois- suomalaisia verotetaan lievemmin, jotta muuttohalukkuutta väljemmille ja luonnonläheisimmille alueille aletaan suosia.

Jo presidentti Urho Kekkonen aikoinaan kantoi suurinta huolta työllisyydestä; hallitukset vaihdettiin ja jos sekään ei riittänyt niin pantiin Eduskunta uuteen kuosiin ja päälle vielä hätätilajulistus.

Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.vuodatus.net

Samaa esitti Kalevi Sorsa 90luvun alussa, kun Suomi oli vapaassa pudotuksessa talouskatastrofiin. Ehdotuksen ampuivat alas SAK ja etunenässä sen voimaliitot paperi ja metalli.
Meillä valittiin kovanmarkan politiikka joka haluttiin katsoa loppuun saakka. Tulos oli että muutamassa kuukaudessa miellä ajauduttu täysin hallitsemattomaan talouden romahdukseen ja puolimiljoinaiseen työttömien armeijaan. Lopulta tilanne laukesi markan kellutukseen jossa se menetti liki puolet arvostaan. Tämä puolestaan pelasti viennin ja paperi ja metalli olivat laskeneet oikein ne selvisivät vähimmillä vaurioilla.
Nyt meillä ei ole enää keinoja selvitä edes vientiteollisuuden pelastamisella- kiitos EMU kytkennän. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää julkisen sektorin alasajo- kertarysäyksellä.
Tämän vaihto-ehdon toteutuessa, ei pelasta helsinkiläisyys eikä entisen valtionhoitajapuolueen jäsenkirja. Tasa-arvo alkaa toteutumaan myös köyhyyden jakamisessa.

korhonen keskity niihinasioihin minkä parhaiten osaat,eli vaalirahojen pimittelyyn.

Aika epätoivoinen keskusteluavaus Keskusta puoluesihteeriltä. Ensin ajettiin työantajajärjestöjen tupovastaisuuden vuoksi palkansaajat liittokierroksille. Liittokierrokset käytiin ja palkat sovittiin. TES-kirroksilla päästiin suhteellisen suuriin nimelliskorotuksiin, mutta kun ei ollu tupoa ei tullut ns. yhteiskunnallista laatuhyvää, josta palkansaajat ja muutkin kansalaiset olisivat voineet hyötyä.

Nyt sitten Korhonen ehdottaa palkkojen jäädyttämistä. Tosi fiksua. Mihin kuoppaan se palkansaajan ostovoima sitten jäsikään, kun sen sitä ei ole kompensoitu mitenkään perinteisillä tuporatkaisuilla. Kyllä Korhonen saisi vähän katsella peiliin. Kyllä perintöverojen alentamiset ja puun myynnin alentamiset kelpaa, kun taustalla on perinteiset kepun kannattajoukot. Ihmetystä herättää kaupunkeihin invaasiota yrittävän kepun hyökkäys palkansaajan tilipussin kaventamiseen.

Korhonen pysyköön lestissään umpisolmukepulaisena puoluesihteerinä ja jättäköön palkkapolitiikan sen hallitselille tahoille.