Näin vähennät energiankulutustasi – eikä tule vilu

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan rakennukset kuluttavat 40 prosenttia Suomessa käytettävästä energiasta, josta puolet kuluu asuin- ja palvelurakennuksissa. Kodin energiankulutuksesta noin puolet kuluu lämmitykseen, jonka tarvetta voidaan vähentää parantamalla asunnon eristystä ja ilmatiiviyttä. Erityisen tärkeässä osassa ovat ikkunat, sekä seinien ja katon eristeet.

Rakennusten eristyksen parantaminen on yksi niistä toimista, joilla energiankulutusta ja päästöjä saadaan helposti alas elämisen tasosta tinkimättä. EU:n yhteisenä tavoitteena onkin lisätä energiatehokkuutta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Energian säästäminen on ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi tärkeää myös muista kuin ympäristösyistä: rakenusten energiatehokkuuden parantaminen pienentää lämmityslaskua ja säästää hupenevia energiavaroja.

Suomessa rakennusten energiatehokkuus on hyvällä mallilla verrattuna moneen muuhun maahan. Maissa, joissa lämmityskausi on lyhempi, ei energiatehokkuuteen olla panostettu samalla tavalla, koska kustannusvaikutus on pienempi. Työ- ja Elinkeinoministeriön mukaan rakennusten energiankulutus Suomessa on nyt samalla tasolla kuin 30 vuotta sitten, vaikka asuntoja on miljoona enemmän. Asumisväljyyden ja toimistojen koon kasvaessa on kuitenkin entistä tärkeämpää kiinnittää huomiota energiankulutukseen.

Asunnot luokitellaan A:sta G:hen

Kodinkoneiden energiatehokkuutta on voitu vertailla jo yli kymmenen vuoden ajan Energiamerkin avulla. Hiljattain EU-lainsäändäntö on laajentunut koskemaan myös rakennusten energiatehokkuutta. Vuoden alusta alkaen energiatodistus on täytynyt hankkia kaikille uudisrakennuksille rakennuslupaa haettaessa.

Ensi vuoden alusta säännökset tiukentuvat: kaikkien myytävien ja vuokrattavien asuntojen energiatehokkuus on osoitettava energiatodistuksella, jonka tarkoituksena on mahdollistaa samanlaisten rakennusten tai asuntojen vertailu keskenään. Kerrostalossa energiatodistus hankitaan koko talolle, eikä erillistä todistusta tarvita joka asunnolle.

Omakotitaloille ja korkeintaan kuuden asunnon kiinteistöille todistuksen hankinta on vapaaehtoista. Myös niille todistus kannattanee hankkia, sillä kuluttajien tietoisuus energiatehokkuudesta on kasvamassa. Jatkuvasti nouseva energian hinta vaikuttaa energiatehokkuuden tärkeyteen asunnon valintakriteerinä.

Energiatodistuksessa rakennukset jaotellaan luokkiin A:sta G:hen, joista A on paras. Motivan mukaan tavanomainen, nykyiset rakennusmääräykset täyttävä rakennus sijoittuu luokkaan D. Vanhat, remontoimattomat rakennukset saavat vielä huonomman luokituksen, kun taas erityisen energiatehokkaat paremman.

Energiatodistusta varten lasketaan rakennuksen tarvitsema lämmitys- ja jäähdytysenergia sekä laite- tai kiinteistösähkö toteutuneen kulutuksen perusteella. Näiden ja rakennuksen pinta-alan perusteella lasketaan rakennukselle niin kutsuttu energitehokkuusluku. Asunnon energiatehokkuuslukua saa parannettua panostamalla erityisesti ikkunoiden, ulkoseinien, katon ja lattian lämmöneristykseen sekä ilmanvaihdon lämmön talteenottoon.

Erillisen energiatodistuksen voi antaa siihen erikseen pätevöitynyt henkilö, esimerkiksi energiakatselmoija. Samalla voidaan antaa suosituksia siitä, miten rakennuksen energiatehokkuutta voidaan parantaa, ja nostaa rakennuksen energialuokkaa. Isännöitsijä voi myös antaa energiatodistuksen, joka on osa isännöitsijäntodistusta. Olemassa olevien rakennusten todistukset ovat voimassa 10 vuotta. Uusissa rakennuksissa energiatodistuksen antaa rakennuksen pääsuunnittelija. Todistus perustuu laskennallisiin arvioihin, ja on voimassa 4 vuotta.

Energiamerkki myös ikkunoihin

Rakentajan ja remontoijan ratkaisuja helpottamaan on pari vuotta sitten otettu käyttöön myös ikkunoiden energiamerkki. Vaikka merkki on valmistajille vapaaehtoinen, on luokituksen piirissä jo 200 ikkunamallia kahdeksalta suurimmalta valmistajalta. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan nämä valmistajat kattavat neljä viidesosaa Suomen ikkunamarkkinoista.

Kuten kodinkoneet ja rakenukset, myös ikkunat luokitellaan A:sta G:hen. Ikkuna aiheuttaa aina ylimääristä lämmitystarvetta seinämateriaaliin verrattuna – Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan 15-25 prosenttia rakennuksen energiantarpeesta.

Ikkunan energiatehokkuuden lisäksi tärkeitä tekijöitä ovat ikkunan koko ja suuntaus. Parhaassa tapauksessa ikkunat suunnataan siten, että ne päästävät asuntoon auringon valoa ja lämpöä. Ikkunan lämmöneristyskyvyn ja auringon säteilyn läpäisykyvyn lisäksi energiamerkissä huomioidaan koko ikkunan rakenteen (lasi, puitteet ja karmit) ilmatiiviys.

Energiamerkin odotetaan vaikuttavan sekä uudisrakentajien että remontoihien ikkunavalintoihin. Suurin parannuspotentiaali on vanhoissa asunnoissa, joissa on edelleen käytössä 2-lasisia ikkunoita. Niiden vaihtaminen energiatehokkaampiin malleihin tuo huomattavan säästön sekä energialaskuun että energista aiheutuviin päästöihin.