- Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
Suomeen ei ole tulossa Itä-Euroopan maissa yleistynyttä tasaveroa vielä pitkään aikaan, uskoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Pauli K. Mattila. Mattila puhui tasaveromallin tulevaisuudesta perjantaina WSOY Pron järjestämässä Verodebatti 2008 –seminaarissa Helsingissä.
-Meille ei tule tasaveroa. Ei ainakaan lähitulevaisuudessa, ehkä sitten vasta parin sukupolven jälkeen, Mattila sanoi puheenvuorossaan veroasiantuntijoille järjestetyn keskustelutilaisuuden aluksi.
Tuloverotuksesta puhuttaessa tasaverolla tarkoitetaan mallia, jossa kaikille verottoman tulo-osuuden ylittävää tuloa verotetaan kiinteällä veroprosentilla.
Mattilan mukaan tasaveromallille on olemassa vain yksi selkeä este: kuntien oikeus verotukseen Suomen perustuslain nojalla. Mattilan mielestä valtion tasaveron idea häviää täysin, mikäli kunnat kuitenkin pistäisivät ihmisten verot eri tasolle.
-Ei voida ajatella, että tasavero olisi Kauniaisissa viisi prosenttia alempi, kuin Karkkilassa.
-Ideahan on sama, kuin että tehtäisiin tasavero, mutta suurituloisille vähän suurempi, Mattila vitsaili.
Tasaveron ja kunnallisveron yhdistäminen voitaisiin ratkaista kahdella tavalla, mutta molemmissa on ongelmia. Jos kunnat eivät enää saisi päättää kunnallisveronsa suuruutta, kunnat eivät enää kilpailisi veroprosenteillaan, mikä poistaisi yhden rajoituksen kuntien menojen kasvulle.
Olisi myös mahdollista, että kunnat päättäisivät edelleen veroprosenttinsa suuruuden ja saisivat tasaveron tuotosta päältä oman veroprosenttinsa mukaisen osuuden. Tässä ongelmaksi muodostuu se, että nostamalla kunnallisveroprosenttiaan kunnat saisivat pistettyä menojaan valtion maksettaviksi.
Kunnallisverotuksen ja valtiollisen tasaveron yhdistelmässä häviäisi yksi tasaverotuksen kannattajien käyttämä pääperuste verotuksen yksinkertaistamisesta.
Verotuksen yksinkertaistamisen lisäksi tasaverojärjestelmää voi KKK:n mukaan perustella siksi, että se on korkeiden marginaaliverojen puuttumisen takia kannustavampi kuin progressiivinen systeemi. Lisäksi Suomesta saattaisi tulla houkuttelevampi paikka hyvin koulutetulle työvoimalle.
Ei voida suoraan sanoa, miten yksittäisen henkilön verotus muuttuisi tasaveromallissa. Kaikki riippuu siitä, kuinka suureksi täysin verottamatta jäävä osuus tuloista sovittaisiin.
-Todennäköisiä voittajia olisivat pienituloiset – etenkin ne, joilla on pienet pääomatulot – suurituloiset ja eläkeläiset, Mattila ennustaa.
Keskituloisilla verotus ei kevenisi oleellisesti, mutta heidän marginaaliveronsa tippuisi roimasti.
-Jos tasavero olisi 36 prosentin tasoa, esimerkiksi 34 000 euroa vuodessa tienaavalta marginaalivero tippuisi yhdeksän prosenttia. Tämä olisi kannustava elementti hankkia lisätuloja.
Suomessa viime vuosien tunnetuin ehdotus tasaverosysteemille on EVA:n ekonomistin Martti Nybergin malli vuodelta 2006. Siinä kaikki saisivat tienata verottomasti 7000 euroa, minkä jälkeen kaikilta menisi 29 prosenttia veroa. Pääomatulot olisivat verovapaita.
Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa lasketussa mallissa perusvähennys oli 6 000 euroa ja marginaalivero 33 prosenttia ilman sosiaaliturvamaksuja. Malli koski vain ansiotuloja pääomatulojen verotuksen säilyessä entisellään.
Suomessa progressiivista verotusta sovelletaan vain ansiotuloihin ja vain valtionverotuksessa. Progressiivista verotusta perustellaan yleensä sillä, että saman rahamäärän ottaminen suuremmista tuloista ei ole yhtä suuri uhraus, kuin summan ottaminen pienemmästä tulosta. Näin siitä huolimatta, vaikka tasaveromallissakin suurituloinen maksaa veroja enemmän.
Keskuskauppakamari ihmettelee sitä, miksi juuri tuloverotusta käytetään tulonjaon tasaamiseen. Vuoden 2006 verotilastojen mukaan Suomen väestöstä noin prosentti on suurituloisia (tulot yli 100 000€). Kaikista pääomatuloista heille kertyi 46 prosenttia, mutta tuloista vain viisi prosenttia.
Kommentit
Tasavero tulee
Tasavero valtion tuloverotuksessa on hyvä asia. Kunnallisvero on jo nytkin tasavero. Tietysti perusvähennys aiheuttaa sen, että todellisuudessa tasaverokin on progressiivinen. Tietysti on mahdollista alentaa nykyistä jyrkkää progressiota säilyttämällä nykysysteemi. Tuntuu vain siltä, että kateus estää progressiosta luopumisen tai edes sen merkittävän loiventamisen. Tasaveron avulla progressio loivenisi siedettävälle tasolle ja ihmiset mieltäisivät tasaveroprosentin aivan eri tavalla kuin nykyisen systeemin. Lisätuloja kannattaisi aina hankkia. Silti verotuksen erilaisuus kuntien välillä säilyisi kuten nytkin, jos kunnat sitä haluavat. Kannatan tasaveroa ja uskon, että siihen siirrytään lähimmän 10 vuoden kuluessa.
Degressiiviseen verotukseen
Tämä keskustelu osoittaa, että monikaan ei tiedä, että Suomi on jo nyt tasaveromaa siksi, että korkea arvolisävero ja kiinteistövero tasaavat verotusta keski- ja suurituloisilta pienituloisten rasitukseksi välttämättömien elinkustannusten suhteen.
Tasavero on tasapäistämistä. Ellei nokkelampia veroteta raskaammin, katoaa kaikki luovuus yhteiskunnasta.
Suomen käytännöllisestä tasaveroisuudesta on jo tehty tutkimuksiakin siinä määrin, että ne menivät jo maaliskuun 2007 eduskuntavaalikampanjaohjelmiin.
http://www.oikeastivasemmalla.fi/html/news.php
Sauli Niinistö aikoinaan vastauksena kokoomuslaiseen veropopulismiin julisti, ettei Suomen veroaste laske koskaan alle 44%:n.
Keskustelu tasaverosta on paljolti populismia, jotta Kokoomuksen hankkeita valtion keski- ja suurituloisten verotulonalannuksia voidaan jatkossakin siirtää keski- ja pienituloisten rasitukseksi kunnalliseen tuloveroon ja kiinteistöveroon.
Tämä osoittaa, miten älytöntä taustoittamaton nopeadebatti on, kun ei juuri kenelläkään ole käsitystä edes siitä, missä jo nyt ollaan.
Niin kutsuttu "tasavero" merkitisisi degressiivisempään verotukseen siirtymistä, missä pieni- ja keskituloiset maksaisivat keski- ja suurituloisille verotuksen painopisteen muuttumisesta valtiolta kunnille.
Kokoomus on puolue, joka tähtää kunnallisverojen maksimoimiseen nimenomaan Euroopan unionissa kiellettyn kartellivoiton avulla ja kiinteistöveron avulla sekä maksujen avulla.
Tämä on nimenomaan kuntavaaleissa hyvä muistaa.
Tavoite on oikeistososialidemokraattinen: syrjäisten ja maatalousvaltaisten kuntien poistaminen kartalta.
Tasavero toteutuu yhdessä
Tasavero toteutuu yhdessä perustulon kanssa, ja siihen menee ainakin kaksi sukupolvea. Nykyiset pula-ajan päättäjät kuvittelevat, että ihmiset ryhtyvät makailemaan laiskoina muutaman satasen varassa. Perustulo olisi verovapaata, kuten muutkin pääomatulot. Sen päälle tasavero kannustaisi työntekoon kaikkia, jotka siihen kykenevät.
"Ja koko kansa oli kulutusverolle pantava"
[orig. sunnuntai, tammikuu 21, 2007]
"Ja koko kansa oli kulutusverolle pantava"
[vapaasti mukailtuna historiaa lainaten ajoilta, jolloin ihmisen kulutus oli murto-osa nykyisestä ja vallalla oli henkisyyden aalto vastustaen maallista näyttämisen kiihkoa - synnyttäen perustat monille nykyajan uskonnoille]
Perustoimeentulo on - elintoiminnoille välttämätön - ravinto ja perimänsä eteenpäin viennin evolutiivisena tarpeena - suvunjatkanta. Kaikki muu kuluttaminen on lisähöystettä ihmiskunnalla helpotteeksi ansaitessa työn kautta ruokaa, asumista, vapaa-aikaa sekä itsensä ja tavaroiden siirtelyä paikasta toiseen. Kulutus on suurin syy, miksi ympäristömme muuttuu. Kulutuksesta on maksettava siihen täsmällisesti kohdistuva juuri ympäristörasituksensa kokoinen kulutusvero kertaa 1,33 -- 1) .
Vallanpitäjä on oivaltanut jo kauan sitten kuinka verotuksella ylläpidetään valtaa, kykyä ja mahtia alamaisiin; luoden myös yhteistä turvallisuutta reviirirajojen vartioinnissa ja puolustuksessa. Moderni länsitalous on kehittänyt verotuksen huippuunsa monimutkaisuutena mm. tulontasauksen ajamana. Rikkaat eivät saa vapaasti rikastua ja köyhät köyhtyä [mukaelma toisesta samantyyppisestä sloganista, - pienellä kyynisyydellä].
Verotuksella säädetään tunnetusti mahdollisuuksia - siis säädetään valtakoneiston tahtomalla tavalla yhteiskuntarauhaa tai päämääriä ylläpitääkseen tarpeita ja kansallista itsetuntoa. Verot säätävät tasapuolisuutta - ainakin mahdollisuutena - saada riittävästi oppia ymmärtämään huomisen ongelmia ja ylläpitämään ja lisäämään saavutettua taloudellista elintasoa maapalloistuvassa kilpailussa - näinhän me julistamme kasvutaloutemme pääteeseissä.
Kulutus on globalisoitunut. Kaikki haluavat muotivirtauksena aina vain suurempaa, kauniimpaa, arvokkaampaa, erinomaisempaa ja viihdykkeellisempää. Tämä kulutus on tuhoamassa ympäristöämme siitä luonnontilaisesta vakaudesta, mitä luonto kehityskaaressaan olisi omanaan itsellisesti ohjannut.
Ihmisen kulutusinto on noussut taloudellisten kasvupyrkimyksien myötä suuremmaksi kuin ympäröivän luonnon luontainen kyky olisi resursseiltaan sallinut. Näitä resursseja säästääksemme ihmiskunnan on säädettävä verotuksensa takaisin sinne yksinkertaisimpaan muotoonsa, joka säätääkin itse luonnonedellytysten valintaa, eikä pelkästään ihmiskunnan omia itsellisiä päämääriään.
Ihmisen ei tarvitse maksaa tuloveroa, omaisuusveroa, liikevaihtoveroa eikä muitakaan veroja. Tilalle on säädettävä tavara-, palvelu- ja kulutuskohtainen kuluttamisen vero. Siinä jokaisella tuotteella ja palvelulla on oma "ympäristömerkki" säätämässä sen verovaikutusta kuluttajallensa. Ympäristömerkki kertoo haitallisuusasteen, niin ko. tuotteen/palvelun tuotantoprosessista, käyttötilanteista kuin myös sen uudelleen kiertoon saattamisesta. Jokainen tuote on merkitty kansainväliseen ympäristöhaittojen tuote- ja palvelurekisteriin - tämän ylläpidosta vastaisi YK.
Ihminen on kulutuksessaan aina valintatilanteissa: Kuinka paljon, kuinka suurta, miten kallista ja lopulta kuinka tarpeellista, pitäisi olla myös - kuinka ympäristöhaitallista. Jokainen saa edelleen valita vapaaehtoisesti. Nyt ratkaisuksi tulee valinnan hinta. Ympäristölleen rasitteellinen tuote maksaa aina sen verran, mitä se haittana ympäristölleen tuottaa ja kertaa 1,33 -- 1) .
Kulutusverot ovat suunnattuja. Jokainen kulutusveron kohde tuotteena on yksilöity ja verokertymät suuntautuvat tämän tuotteen verotuloluokkaan. Periaate on, että jokainen tuote "kuittaa" omat ympäristöjälkensä kaikkinensa koko sen elinkaaren ajalta. Verotus on muuttumassa täsmäohjatuksi; näin myös aikaansaadut ympäristöhaitat "täsmäkorjautuvat" sillä rahalla, mistä ne kulutushaittaverotulona tulevatkin.
Yhteiskunta ei tarvitse mitään muuta verotusta kuin kulutusveron. Jokainen voi vapaalla valinnan tahdollaan suunnata mielihalujaan, tarvesuuntauksiaan, määriä ja ympäristöhaitallisuusasteita omalla verottomilla tuloillaan ottaen aina osaa kulutusverollaan ko. tuotteen/ palvelun aikaansaamiin ympäristöhaittoihin.
Mitä enemmän kulutat, sitä enemmän maksat. Luonnonvalinta ihmistoteutuksina tapahtuu mahdollisuuksina ja mahdottomuuksina itse luontoa ajatellen. Tässäkin kysynnän ja tarjonnan lait ratkaisevat, sitä ostetaan, mihin on mahdollisuus ja mihin ansaitut varat riittävät.
Kulutusverolla säädetään ympäristöhaitat minimiin. Kulutusveron tueksi itse luonto on jo järjestänyt oman "ajattelemisen aiheensa". Valveutuneisuuden kasvun myötä valinnat ympäristöystävällistyvät.
Huomisen verotuksessa "maailman tietoverkon" ollessa yhteydessä joka kuluttajaan, savuun ja notkelmaan, ovat kulutusverokertymät reaaliaikaisia ja ne rekisteröityvät jo ostohetkellä - näin ko. tavaran kulutusvero suuntaa kulkunsa heti ostajan pankkitililtä valtion ao. kulutusveroluokan, - kohteen ja tuotteen "tilille" ostajamerkinnöin; näin meille jokaiselle muodostuu oma yksilöllinen ympäristöstatus.
Edullisesta ympäristöstatuksesta saa ostohelpotuksia vähän haitallisuutta sisältäviin tuotteisiin ja palveluihin - näitä ansaittuja bonuspisteitä voi sitten suunnata esim. ympäristöteknologian sijoituskohteisiin.
Uudessa verotusmenettelyssä verottajalle jää siten edelleen "keppi ja porkkana" periaate käytettäväkseen ja lisäksi jokainen kuluttaja näkee omasta tilastostaan ympäristöarvonsa.
Ympäristömuutokset - jotka "säätelevät" voimakkaasti ihmiseloa kaikkialla maapallolla - vaativat tehokkaita, riuskoja ja konkreettisia toimia ihmisiltä, siis kuluttajilta, jotta elinympäristömme voisi jatkua siedettävänä luontoystävällisemmille elintavoillemme, huomioiden myös meitä ympäröivän luontokokonaisuuden.
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.vuodatus.net
1)
Kerroin 1,33 on kulutusveron päälle pantava ns. tulontasausosa, koska kuitenkin aina ja kaikkialla eivät yksilölliset edellytykset ole samalla tasolla kaikilla, muodostettaessa kohtuullista elämisentasoa. Ihmiskunta on inhimillinen ja toisistaan "huolehtiva" - kuitenkin, ja tämä kerroin 1,33 tarkoittaa 33% lisää koko kulutusverokertymästä. 33% pitää riittää tulontasaukseen ja liki yhteisten edellytysten ylläpitoon.
Tuloveroprosentilla ei ole väliä
sillä piika käy kesäisin raksalla töissä ja saa siitä ihan kivaa SAKin palkkaa.
Sen lisäksi piika auttaa ystäviä ja kylänmiehiä, jotka eivät saa rakentajia, iltaisin ja viikonloppuisin. Työ on edullista koska raha tulee puhtaana piian käteen.
Talvisin piika menee kortistoon ja päätöksen saatuaan matkustaa etelän lämpöön josta lähettelee 'työtön, työtön, työtön,...' -lomakkeita työvoimatoimistoon.
Jos työvoima alkaa hätyytellä piikaa, tämä ilmoittautuu työnhakijaksi ulkomaille, yleensä Espanjaan.
Koska saadaan oikea tasavero?
Tasaveromalli, joka sisältää verottoman osuuden on edelleen progressiivista verotusta. En keksi mitään perusteita sille, että yritteliäitä, hyvin kouluttautuneita ja ahkeria ihmisiä verotetaan suhteessa enemmän kuin ns. vähäosaisia.
Kaikkein selkeintä ja oikeudenmukaisinta olisi, että kaikki maksaisivat kaikista tuloistaan (pääoma- tai ansio-) saman osuuden veroina. Esimerkiksi 28%.
Tällainen todellinen tasavero yhdistettynä kaikille automaattisesti maksettavaan perustuloon olisi sosiaalisesti ja taloudellisesti oikeudenmukainen malli.
Raha ei aina ole se painavin
Raha ei aina ole se painavin incentiivi kun ajatellaan vaikka ihmisten kouluttautumista.. En oikein usko että tasaveroon siirtyminen houkuttaisi jotain vaika kouluttautumaan hyväpalkkaiselle alalle varsinkin jos se oletus on että joka tapauksessa nettopalkat eivät sillä nouse eikä oo mitään takeita että joskus 5n vuoden päästä tasaveromalli on enää edes voimassa.
Kummaa logiikkaa
Miten ihmeessä tasavero tässä asiassa muuttaisi nykykäytäntöä? Ihan samalla tavalla nytkin on 5% korkeammat verot karkkilassa kuin Kauniaisissa. Eihän tällä ole mitään tekemistä tasaveron kanssa.
Voitaisiin myös puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Tasaveroprosentissa kaikilta menee sama prosentti veroja tuloista ja tasaverossa kaikki maksavat saman euromääräisen summan veroja...
Tasaveroprosentin
Tasaveroprosentin toteutuesssa tulee verokonsulteista työttömiä.
Monimutkainen verolainsäädäntö on vain heidän etunsa.
"-Ei voida ajatella, että
"-Ei voida ajatella, että tasavero olisi Kauniaisissa viisi prosenttia alempi, kuin Karkkilassa."
Jaa, miksi sitten voidaan ajatella että asunnot on eri hintaisia Kauniaissa ja Karkkilassa?
Miksei saman tien poistettaisi tuloveroa kokonaan?
Onkohan tässä muuten mennyt Mattilalla ja muilla Karjaa ja Karkkila sekaisin, jos on ollut tarkoitus hakea ääriesimerkkejä kunnallisverotuksessa? Karkkilassa veroäyri on 19,75 % maan keskiarvon ollessa 19,15 % ja mediaanin 19,25%, mutta Karjaalla se on 21,00 %. Siinä on se mainittu viiden prosenttiyksikön ero Kauniaisten 16,00:n.
Mutta en ymmärrä minäkään, että mikä este kunnallisveroprosenttien erot olisivat tasaprosentille valtion verotuksessa. Tasaveroa on perusteltu progressiivisen valtion ansiotuloverotuksen ongelmilla, ja niitä voidaan vähentää loiventamalla progressiota tai poistamalla se. Ongelmiahan aiheutuu suurimmista marginaaleista. Se on eri asia, että muita ongelmia tasaveroon kyllä liittyisi, nimittäin joko veroja kerättäisiin vähemmän tai sitten joku muu maksaisi nykyistä enemmän. Sen erään Lafferin mukaan korkean verotuksen alentaminen kyllä lisää verokertymää, mutta vain tiettyyn rajaan saakka.
Suomessa on vähäiselle huomiolle jäänyt USA:ssa esitetty ns. Fair Tax. Miksi ei selvitettäisi siirtymistä työn ja muun tuottamisen verottamisesta kuluttamisen verottamiseen, tai ainakin sen painottamista nykyistä enemmän. Myös kulutusvero voisi olla progressiivinen tai edes yksiportainen siten, että alle tietyn suuruisesta vuotuisesta kulutuksesta ei veroa menisi lainkaan, yli sen joko kiinteällä prosentilla tai sitten progressiivisesti. Miksi hyvinvoinnin tuottamisesta pitää rangaista verolla, kun verot voisi kerätä toisinkin?
Rikkailla on jo tasavero
Työtätekeviä rangaistaan progressiolla. Palkkatyötätekevällä on pregressiivinen (lue: aggressiivinen tulovero)
Rikas pääomatuloinen:
* kunnallisvero = tasavero
* pääomatulovero = tasavero
* Arvonlisävero = tasavero
On se niin väärin! Palkkavero on myös saatava tasaveroksi!
Duunarilla on jo melkein
Duunarilla on jo melkein tasavero jos otetaan huomioon sosiaaliset subventiot ja verovähennykset.
Esim pienipalkkaisten yksinhuoltajien, maahanmuuttajien ja muiden työrajoitteisten veroaste on positiivinen. Ts. muut veronmaksajat maksavat heille siitä, että he ovat olemassa.
Keskiluokkaa kuritetaan nyt
Tavallinen keskituloinen maksaa eniten veroa. Hyvätuloisilla on pääomatuloa, josta maksetaan vähemmän veroa kuin palkasta. Pienituloisia tässä käy sääliksi, sillä he ovat ahtaalla paitsi verojen suhteen (nimenomaan nämä tasaverot) myös hintojen ja maksujen noustessa. Pienituloinen ja eläkeläinen ei saa mistään kompensaatiota inflaatiota vastaan.
Todellisuus ja keinotodellisuus - KATASTROFI!
Pauli K. Mattila: "on olemassa vain yksi selkeä este: kuntien oikeus verotukseen Suomen perustuslain nojalla"
Eletään niin kuin Suomen perustuslaki olisi pitkäaikainenkin este.
Tälle "asiantuntijalle" ei ole vielä näköjään avautunut se tosiasia, että HETI, kun Lissabonin sopimus on ratifioitu voimaan, lentää Suomen perustuslaki roskiin lopullisesti ja peruuttamattomasti.
Perussopimuksesta tiedottaminen on täydellinen katastrofi!
Japanin veromalli
En rupea selostamaan Japanin mutkikasta veromallia, vaan yhden esimerkin valossa kerron, miten se menee.
Perheen vaimo käy pätkätyössä, josta saa tunnilta vähimmäisansion noin 5 euroa. Hän tekee työtä juuri sen verran, ettei tarvitse maksaa veroa. Verottoman tulon alaraja on noin 500 euroa kuukaudessa. Sillä kaksihenkinen perhe saa ruokamenonsa hyvin katetuksi. Ruuasta tosin joutuu maksamaan 5 % alv.
Perheen aviomies on "yksityisyrittäjä" ja hän jotuu maksamaan kuukausittain vaihtelevista tuloistaan 10 % ennakonpidätystä valtiolle. Työnantajat suorittavat ennakonpidätyksen maksaessaan palkkion suoritetusta työstä.
Helmikuun ja huhtikuun välisenä aikana mies tekee veroilmoituksen, jossa hän saa bruttotuloistaan vähentää asumiseen kohdistuvista menoistaan 50 %, kaikki tulon hankintaan liittyneet kulut (kuten matkakulut ja auton kulut) 100 %, pakollisen terveysvakuutuksen (joka on noin 5 % verotettavasta tulosta) 100 %, sairauskulut 100 %, puolisovähennyksen (1/12 verotettavasta tulosta) jne.
Toukokuussa mies saa valtiolta veronpalautusta, tässä tapauksessa noin 50 % maksetusta ennakonpidätyksestä. Prosentti tietysti vaihtelee vuosittain vähennyksistä riippuen.
Heinäkuussa asuinkunta lähettää laskelman kunnallisverotuksesta, jonka suuruus on noin 10 % verotettavasta tulosta(tässä tapauksessa) suurin piirtein sama summa kuin minkä valtio oli palauttanut. Se pitää maksaa vähitellen kuutena osasuorituksena ennen seuraavaa helmikuuta.
Hankituista tuloista valtio ja kunta kumpikin saavat veroina 50 %. Verovelvollinen maksaa siis tuloistaan noin 10 % eli 5 % sekä valtiolle että kunnalle.
Esimerkki koskee vähätuloista sekä yksityisyrittäjää että tavallista palkansaajaa, noin 30.000 euroa vuodessa hankkivaa. Suurituloiset maksavat tietysti enemmän, mutta koko maan keskiarvo lienee 20 %.
Veromalli on progressiivinen, mutta muistuttaa tasaveroa, fifty fifty sekä valtiolle että kunnalle.
Japanin perintö- ja kiinteistövero
Japanin perintövero hävittää omaisuuden kolmessa sukupolvessa. Japani on valmiiksi asutettu maa. Suomi on edelleen raivaamatonta suota.
Valtio voisi luopua tuloveroista
Jos valtio luopuisi tuloveroista ja vain kunnat ja kirkko keräisivät sitä, niin ei tarvitsisi vääntää kättä enää progression ja tasaveron välillä. Valtiolla on roimasti enemmän tuloja ALV:stä, valmisteveroista, leimaveroista, valtionyhtiöiden osingoista ja myyntivoitoista, tulleista, sakkomaksuista, liikenteeseen liittyvästä verotuksesta (bensa, autoivero, ...), j.n.e, j.n.e.
Tuloveroa ei siis tarvita, koska kansalaiset eivät stten tarvitsisi myöskään vastaavassa määrin valtion tukiaisia, kun rahat jäisivät heille taskuun jo alkajaisiksi.
Valtio on ahne ja saita
Valtio ahnehtii kaiken maailman verot niin, ettei säästöön jää juri mitään. Säästöjen koroistakin pitää maksaa valtiolle pääomaveroa. Sitten kun katsotaan toista puolta, yhteiskunnan omaisuus rapistuu ja aiheuttaa kuluja yksityisille. Esimerkkinä vaikka tiet. Valtio kerää miljarditolkulla veroja autoilijoilta, mutta ei anna kuin murto-osan teiden kunnossapitoon. Valtionvelkaa on varaa lyhentää mutta säästyvillä koroilla ei saada teitä kuntoon. Hallitus on saamaton ja ajaa vain rikkaiden pääomaa omistavien aseman parantamista. Köyhät kituvat ja maksavat kovaa korkoa veloistaan. Sitten vielä pankit uhkaavat korkomarginaalin korotuksella. Elä tässä sitten.
Suomessa ei osata laskea
edes johdonmukaisesti kiristyvää progressiota. Jonkun kummallisen summan jälkeen pompataan seuraavaan epäjatkuvaan askelmaan jne. Tälläinen taulukkopelleily on tehty todellisen prosentin peittelyksi. Tietokone laskisiihan mielellään täysin oikeudenmukaisen ja oikean veroprosentin.
Tasaprosentti on kaikkein vaikein.
"Vasen, täysillä, kirraa" sanoo rallin kartanlukija. Ja jatkaa: "Varo kiviä!".
Epätasa-arvoinen tasaveroesitys
Ihmetyttää miten julkisuuteen on päästetty noin epätasa-arvoinen tasaveroesitys, ja sitten siihen nojaten tasaveroa syrjitään.
Onhan ilmiselvää ettei kyseessä ole minkäänlainen tasaverotus, jos eri tuloluokat olisivat epätasa-arvoisessa asemassa. Eli että pääomatulot olisivat verottomia.
Baltian mallissa kaikista tuloista maksetaan sama tasavero, tulon laadusta riippumatta. Palkkatulot, pääomatulot, rojaltit, korvaukset, kaikista maksetaan sama tasavero. Se on tasa-arvoa se.
Ennen kaikkea tasavertainen tasaverotus takaa erittäin yksinkertaisen verotuksen. Verotoimistoista voidaan vähentää huomattavasti henkilökuntaa kun veroilmoitusten rakenne yksinkertaistuu. Kevyt byrokratia on terveen yhteiskunnan merkki. Ja sillä mittapuulla Suomi on hyvin, hyvin sairas.
Pääomatuloista menee sama vero
Asia on esitetty artikkelissa vähän harhaanjohtavasti. Mainitussa Nybergin mallissa yritystoiminnasta saatavat pääomatulot verotetaan jo yrityksessä, joka maksaa tuloksestaan saman 29% veroa kuin palkansaaja.
Yrityksen omistaja ei maksa enää veroa saamastaan osingosta tai yrityksestä saamastaan pääomatulosta, koska siitä on jo maksettu vero kertaalleen.
Samaan lopputulokseen päästäisiin, jos yritykset vapautettaisiin tulokseen perustuvasta verosta ja vain rahan siirtoja yrityksestä omistajalle verotettaisiin. Se voisi ehkä näyttää tasapuolisemmalta.
Olen samaa mieltä siitä, että tasaverotuksessa verotusta voitaisiin yksinkertaistaa - tai sen pitäisi ainakin olla keskeinen tavoite, jos järjestelmää muutetaan.