Etkö sinäkään tiennyt tätä Suomen politiikasta?

Onkohan peruskoulu ehtinyt tähän mennessä tuhota nuorten suomalaisten itsenäisen ajattelun niin perusteellisesti, että he ovat vain kuin apaattiset möykyt hitaasti etenevällä elämän liukuhihnalla?

"Kunnallisvaalit lähestyvät ja moni kommentoi kaduilla-emme
äänestä.-koska "sitä oikeaa puoluetta ei käytänössä ole"!

Mielestäni oma "puolueemmekin hapuilee" ja aiheuttaa varsinin yrittäjille ja yritysjohtajille kysymyksiä.-onko Suomessa järkevää

edes pyörittää yritystoimintaa-varsinkin tuotannollista?

Maksumiehinä totean etten panosta kunnallisvaaleihin yhtään rahaa vaan annan siitä osan hyväntekevisyyteen ja järjestöille,veteraanit,pienet syöpää sairastavat lapset jne.

"Politiikka ei ole hanskassa ja Kokoomuksen puoluesihteerinkin
valinta meni pieleen-halusimme Tujusen ulos ko. tehtävästä"!

Kukaan ei asiaa ottanut kuitenkaan esiin kokouksessanne.

En ymmärrä miksi tieto ei kulje-ja ihmettelen erään kokoomusvoittoisen kaupungin piiritoimiston avutonta touhuilua-
kaikki on kyseltävä-ja tieto ei kulje?

Ko. toimistossa "läikyttää lasia" Itälän eritysavustaja "kotimaassa"?

Entä piirisihteeri ja muut henkilöt?

"Ei ko. toimisto ole Itälän yksinoikeudella ja ehdoilla toimiva-alueella on paljon parempia meppi-ehdokkaita,kansainvälisiä huippuja,yritysjohtajia joilla on annettavaa EU:lle-mutta se tapahtukoon puolueen tasapuolisella "aloitteellisuudella"!

"Poliittinen farssi" on valmis ja äänestysprosentti jää alhaiseksi-koska äänestäjiltä on syöty lupaukset,eväät ja kohta jopa vaatteetkin!

Puolue elää "illuuusioissa ei teoissa"-suunnittelijoita on liika ja käytännön operoijat eivät saa tohtoreilta,lakimiehiltä,lisensiiteilta,maistereilta,apteekkrialta
mmuta kuin nimensä Turun Sanomin joka on lähtenyt "korkealentoiselle" uutisoinnille "yli normaalin porvari lehden-oleelliset asiat ja käytännön arki on nyt sivseikka!

Mainontaa kymmeniä sivuja liitteitä ja neljäsivua Tepsiä-kyllä on kallista Tepsiä-jos Ketonen ei maksa ko.liitettä.

"Potkupallon SM on "yks hailee" ja veikkaan Espoon Hongan voittoa"!

"Sitten meidän ulkoministeri,elekielen,suulisen ilmaisun väriläiskä-
puhetta ja fiiniä tyyliä löytyy-liiallinen mediassaa olo ärsyttää
ihmissiä-Alexanderin on hyvä "fiilata julkisuuskuvaansa" sillä nyt homma menee "yli"!

Nato-fanaatikko ja USA:n eritysavustaja on kohta liemessä ellei hän peru nimitystään ETYJ:in jäsenen osalta (Serbia ja Kosvo case) You know!

"Me emme usko kaikkea mitä Stubb puhuu-hän taitaa peittää kielitaitonsa alle muutamia hyvin vakavia ongelman-kertokoon tarkemmin-onko hänelle annettu eritysivaltuudet toimeensa"?

Onko mikään ihme ettei jatkuvista vaalilupauksista ja hyvävelitoiminnasta koostuva politiikka kiinnosta ?

Rehellisyydellä ja avoimudella saisi varmasti enemmän kiinnostavuutta nykyketkuilun sijaan.

Kuinka surullista...get online and WATCH every channel free in the net !

Tutkimuksesta ilmenee, että SDP:n äänestäjät eivät tiedä missä puolue menee, onko se oikealla vai vasemmalla. Sen sijaan SDP:n entinen puoluejohtaja Paavo Lipponen tuntuu osoittelevan muita puolueita - Kokoomus on Lipposen mielestä kapitalistinen rötöstelijä. SDP:n linja on ollut lähes 100% Kokoomuksen kanssa sama, eikä vaalien alla toisen puolueen osoittelu totuutta miksikään muuta. Ihmettelen vain miksi puoluetta äänestetään, vaikka ei tiedetä edes missä puolue ajalehtii. Tämä puolue taitaa olla tämän hetken ajopuu.

[orig. tiistai, maaliskuu 13, 2007]
Kansalaisyhteiskunta hylkää nykyisen puoluepolitiikan seuraavien kahdeksan vuoden aikana

[ ... YLE elää ajassa kansakunnan iholla etukäteen kertoessaan ajankohtaisohjelmissaan kansalaisliikkeista Koijärviliikkeestä lukien (pe. 23.2.). Pioneerina toiminut Ville Komsi olisi nyt hovikelpoisena valmis uudelleen ottamaan osaa yhteisiin asioihin ... ]

Nykymallinen poliittinen eduskunnan suurensalin istumajärjestys jakaa kansalaisia keinotekoisiin blokkeihin, salissa olematta merkittäviä ohjelmallisia eroja huomisen hoitamisesta huomioon ottamisen menetelmillä. Mieluumminkin voitaisiin sanoa yhtäläisyyksistä, joissa vain lauseiden sanallisten pieneroavaisuuksien hiuksen hienot erot erittelevät vasenta oikeasta.

Tämän päivän painotus on kasvu; hyvinvoinnin kasvu, talouden kasvu, vapaa-ajan kasvu ja elämän helppouden kasvu sekä eniten ihmiseen vaikuttavana tekijänä automaation kasvu. Huomisen kansalaisyhteiskunta suoravaikutteisena korostaa osallistumista, luontoarvoja, henkistä ja alueellista autonomiaa, lähialuetuotantoa, täystyöllisyyttä ja ennen kaikkea hyväksymistä kutakin soveltuvimpaan ryhmään saaden arvostusta olemassa olostaan ja osaamisestaan.

Markkinatalous ajaa globalisaatiota suhteettomine kuljetuksineen ja varastoimisen labyrintteineen. EU-alueella on menossa varsinainen rekkaralli ilman minkäänlaista logiikkaa tai huomioimista kokonaisuutena - mittareina ovat hetkellinen tuotos, kustannukset yhdessä mittauspisteessä ja kustannusten siirto toisille momenteille ja tuotantonumeroille. Raha on nyt ratkaisijan roolissa; raha on hyvä renki, mutta tunnetusti huono isäntä.

Kansalaisvaikutteesta vapaa markkinaorientoitunut valtalehdistö säestää poliittista nykykarttaa kukin tarpeidensa ja tavoitteidensa mukaisesti - täälläkin rakennetaan tämän päivän informaatiota kaupallisten etuisuuksien nimissä. Suuret mainostajat ja markkinoijat, kuten lehtitalojen omistusrakenteet määräävät linjoista, jotka enimmillään ajavat päämääriä suuren kansan mielipiteiden vastaisesti. Valtalehdistössä on menossa ajopuuna syöksy valtapiirien patoränneihin ajaen mm. turvallisuusoppejaan menneisyyden aallonharjoilla.

Huomisen päivän informaatiossa ja mediassa kansakunta ottaa näkyvämpää ja suorempaa roolia keskinäiseen kansalaisviestintään. Kansalaisesta kasvaa kehittymisen myötä varteenotettava tiedontuottaja, johon nykytekniikat langattomuuksina jokaisen taka- ja povitaskusta mahdollistavat. Kansalaisvaikute kasvaa ja yhä useampiin tapahtumiin otetaan osaa suoraan, kuten Ville Komsi pioneerina aloitti Koijärvellä taistelun yhteiskunnan rahamekanismeja vastaan luonnon säästämisen etuja ajaen.

Kansalaisten omistama YLE eduskuntaohjattuna kuroo välimatkaa suoravaikuttamisen iholle. YLE hakee ymmärrystä miksi nykymallisiin talouskärventyneisiin maailman ohjausmalleihin pitää saada paikallisempi, kansalaistavampi ja yhtenäistävämpi kehityksen linja, jossa ihminen toimijana koetaan osaksi luonnonjärjestystä. YLE on astumassa kansan pariin hakien välitöntä yhteyttä ihmisiin, jotka käytännössä jo nyt maksavat koko sen tapahtumaketjun, missä spekulantit kasvattavat ahneuden mekanismeilla omaa yksinapaista kulutuksen madrahokemaa.

Suomi on kansalaistottelevaisuuden mallimaa. Me emme nouse barrikadeille. Me olemme toistaiseksi hyväksyneet vakuuttelut vallassa olevalta hallitukselta, että hyvin menee, tietäen kuitenkin, ettei hyvin mene. Rahalla mittaus on muodostunut sokeuden kulmapisteeksi. Sokeus avautuu todellisuutena rävähtäen silmien eteen alastomana näkynä yksinäisyydestä, osallistumattomuudesta, erakoitumisesta ja päämäärättömyydestä ajopuuajelehtimisena ilman yhteenkuuluvuutta ja joukkoihin kuulumisen tuntua.

Huominen arki avautuu nopeasti, kun menetämme keskimäärin hyvin palkattuina perustyötämme halvempien toverien tehdassaleihin. Seuraavaksi mm. Kiinassa 340.000 joka vuosi valmistuvaa yhtä pätevää insinööriä saapuu osaksi maapalloistuneen markkinatalouden työkentille imaisemaan töitä puolta pienemmällä palkalla. Nämä uhkakuvat ovat todellisia. Me olemme pieni kansakunta, joka turvaa todellisuudessa vain itse itsensä. Me olemme täydellisen riippuvaisia viennistämme (puolet bkt:sta), meidän tuotteiden ja palveluiden tulee olla parempia aina sen mukaisesti, mitä ne ovat kalliimpia.

Huomista ei voida jakaa nyt. Meidät on jo nyt varustettu yhdellä maailman suurimmista ekojalanjäljistä; kulutamme yksinkertaisesti liikaa. Huomisen tie on säästämisen tie - meidän on pakko vähentää kaikkea välitöntä ja välillistä turhuutta. Vastuun ja ymmärryksen kokonaisuudesta on kasvettava mittoihin, jotka sopusointuvat luonnon kantokykyyn.

Me emme ole yksin täällä. Maapalloa jakaa 6,5 miljardia muuta ihmistä. Länsimaat, eurooppalaiset ja amerikkalaiset etunenässä ovat osuutensa jo ottaneet ja nyt jaamme ulkoistumisina, työpaikkasiirtoina ja toimeliaissiirtoina sitä aiemmin ahnehdittua kasvuraaka-ainetta muille kehittyville maille, nyt on heidän vuoronsa.

Pallollamme on menossa maailmanlaajuinen resurssien, raaka-aineiden ja työvoiman täysuudelleenjako. Meille jää nyt sopeutumisen aikakausi - tämä vuosisata on kaukoidän ja Kiinan vuosisata. Kiinalaisilla alkoi erityinen kultainen sianvuosi, joka on vain kerran 60. vuodessa - tunnetusti he ovat enneherkkiä ja uskovat loputtoman positiivisuutensa ratkovan meidän silmissä heidän massiiviset ympäristö- ja kaupungistumisen ongelmat. Suomi lähestyy osaltansa myös uusia valintoja kumppaneiden etsinnässä.

Nykyinen entisen maailman puoluepolitiikka on muutoskyvytön. Se elää menneisyydessä uskoen kaltaisemme taloudellisen hyvinvoinnin kasvuun, elämän automatisoitumiseen helpottamaan työtämme, liikkumistamme kuin myös turvallistamaan lintukotoamme luonnolle tunnistamattomaan muotoon.

Huomisen arvoja ovat osallistuminen, joukkoon kuuluminen ja hyväksytyksi tuleminen. Näillä elämän arvoilla saavutetaan luontaista sietokykyä oppia hyväksymään materia- ja energiakuluksemme alentaminen merkittävästi - sillä maapallollinen vastuunkanto alkaa sieltä, missä tämä talouden materiaalinen kasvukulutus synnytettiin.

Meillä eurooppalaisilla on nyt vastuunkantovuoro, jonka EU aloitti uusilla päästövähennystavoitteilla. Koko EU saa yhtenäisyyden synnytetyksi julistamalla historiallisen yhteiskuntaongelmien tuote- ja palvelukehityksen käyntiin nyt ja heti - sen nostaen maanosamme takaisin osaajien joukkoon, missä massiiviset ympäristöongelmat lieveilmiöineen padottiin, eristettiin ja eliminoitiin.

Huominen politiikka on kansalaisvaikuttamista suoraan - kansa ottaa enemmän ohjia omiin käsiinsä ja rakentaa mekanismit uudelle hallintojärjestelylle. Taloudeltaan yhtenäistyvä Eurooppa ei silti poista kansallisia kokonaisuuksia, vaan oma ympäristö ja kanssaihmiset säilyttävät omaa keskinäisyyttään. Edustamista tarvitaan, mutta huomisen järjestelmissä sillä on jatkuva valvonta ja vaihtotakuu koko kaudeksi. Ja lopulta Maamme laulua on mukava kuunnella.

Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.vuodatus.net

___________________________
Kuva 1:
DSC_6928.JPG. 17. helmikuuta 2007. Copyright by Ilkka Luoma 2007. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.

Kuvalinkki 1:
-- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/399987713/ --

Kuva 2:
IMG_0226.JPG. 22. helmikuuta 2007. Copyright by Ilkka Luoma 2007. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.

Kuvalinkki 2:
-- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/399987722/ --

Kuva 3:
B0002784.JPG. 28. toukokuuta 2005. Copyright by Ilkka Luoma 2005. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.

Kuvalinkki 3:
-- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/400006796/ --

Kuvateksti 1:
Alkanut kultaisen sian vuosi kiinalaisessa kalenterissa 17. helmikuuta 2007 aloittaa lopullisesti napaisuuden siirron Tyynen valtameren yli Aasiaan ja Kiinaan. Suomen kiinalaiset järjestivät ensimmäisen kerran Uuden Vuoden juhlansa Suomessa. Hyvää ja läheistä yhteistyötä kuvasti meidän ja heidän värein maalatut lohikäärmeet, joita kannattelivat niin suomalaiset kuin kiinalaisetkin. Suomi on uusien kumppanien valintatilanteessa. Suomen Kiina-Suomi seura oli myös kiinalaisten vuosijuhlan järjestelyissä mukana.

Kuvateksti 2:
Suomalaisille urheilu on tärkeä yhteenkuuluvuuden luoja. Suomen sisäisessä jääkiekko-ottelussa kohtasivat pääkaupunkiseudun rahajoukkue Jokerit ja savolaisten Kalpa. Raha hävisi tällä kertaa yhteishengelle ja tsempille. Savolaiset voittivat rehdillä ja yritteliäällä pelillä kymmenen kertaa rikkaamman helsinkiläisseuran. Voitto lähtee viime kädessä yrittämisestä, yhteenkuuluvuudesta ja päämäärästä sekä halusta saavuttaa päämäärä. Pieni voi mainiosti nujertaa suuren, kuten tässäkin kävi, Kalpa voitti Jokerit 4-1.

Kuvateksti 3:
Koijärviliike oli uranuurtaja jo pari kymmentä vuotta sitten. Luonto ja taloudelliset oppiarvot eivät juuri koskaan kohtaa. Rahan liikkeet ovat miltei aina vastoin luontoa ja tämän sisäistä harmoniaa. Ihminen on rahan liikkeiden aisankantajana vastoin luontoarvoja. Kuvassa harvinaisen kaunis järvimaisema Espoon Nuuksiosta. Tämä kansallispuisto on monille ihmisille henkireikä talouden juoksupyörästä. Espoo on ymmärtänyt ylläpitää viherkeuhkoa kaikille pääkaupunkiseutulaisille. Mainittakoon, että Sipoo Helsingin itäpuolella voisi olla toinen keuhko meille stressaantuneille kaupunkilaisille. Ville Komsi oli kansalaisaktivismin yksi esikuvista rohkeilla suoratoimillaan virka- ja rahavaltaa vastaan. Maailma on nyt muuttumassa ymmärtämään Villen työn arvon.

Itse ainakin koen, että juuri puolueen valitseminen on tärkeämpää kuin henkilön jolla on samat arvot... mutta puolueen valitseminen tietämättömänä politiikasta on vaikeaa... miksei suosittuja vaalikoneita tehdä niin, että ensin kysymysten perusteella esitetään parhaiten omia arvoja kuvaava puolue ja vasta sen jälkeen valittaisiin se henkilö sieltä puolueen sisältä...

jos ei tiedä puolueista mitään ja niiden lijauksista, voi valita "vahingossa" aivan väärän ehdokkaan... muistammehan esim. perheen sisäistä adoptiota koskevan kysymyksen... edustaja oli vastannut oman mielipiteensä mukaan ja tullut valituksi, mutta kun oli aika äänestää eduskunnassa ei oma linja ollutkaan sama kuin puolueen ja toki äänestetään puoluekannan mukaisesti... Puoluekuri...

Kouluhistoriani missään vaiheessa (peruskoulu, lukio, amk) ei politiikkaa ja eri puolueita käyty läpi. Olisikohan siinä syy miksi minäkään vuonna -79 syntyneenä en tunne eri puolueita ja arvoja joita ne edustavat. Aavistukseni perusteella Kokoomusta äänestävät hyvätuloiset, talouden parantamista arvostavat henkilöt ja SDP:tä ja vasemmistoliittoa keskituloiset jotka haluavat peruspalvelut ja samanlaiset mahdollisuudet kaikille...tai jotain. Kahden viimeksi mainitun puolueen eroista en osaa sanoa muuta kuin, että tietääkseni vasemmistoliitto ponnistaa kommunistisista perinteistä.
RKP edustaa suomenruotsalaisia ja Vihreät "luontoa" :) Sitten on vielä ne kristilliset tyypit ja keskusta joista en tiedä mitään.

Niin ja mikä on sinipuna?

Itse pitäisi asiat jostain lukea, mutten tiedä riittääkö kiinnostus, kun puolueiden omat sivut ovat täynnä omaa erinomaisuuttaan ja kaikki tuntuvat kannattavan kaikkea...? Kasvihuoneilmiö-uutisten takia olenkin usein päätynyt äänestämään Vihreitä. Se tuntuu helpoimmalta valinnalta kun muiden puolueiden agendoista ei tiedä enempää, eikä jaksa ottaa selvää.

Onhan se surullista, että tietämykseni näinkin tärkeistä asioista on retuperällä, mutta uskon, että monen muunkin tämänikäisen henkilön tietämys on samaa luokkaa, poislukien ne joita politiikka kiinnostaa.

Iltapäivälehdet pyörittävät vain kansanedustajien yksityiselämää, ja aina välillä kohistaan kun koko porukka on taas nostanut omia palkkojaan.

Että sellasta.

Näemme kuinka pihalla ollaan, muustakin kuin politiikasta!Politiikasta tuntuu yleinen käsitys olevan, että on aivan sama, kuka maan asioita johtaa?

Eipä ollut mitenkään yllättävä uutinen.

Kyllä valitettavan usein tulee tunne, että valtaosa ihmisistä on vaan niin vähä-älyisiä, näin kauniisti sanottuna. Joten ei mikään ihme, jos ollaan politiikasta pihalla. Se on valitettavaa, etenkin kun siitä sitten me loputkin joudumme kärsimään.

Meillä on seitsemän sosialidemokraattista puoluetta: Kokoomus, KD, RKP, Keskusta, Vasemmistoliitto, Vihreät ja SDP. Sitten on monopolisoitunut media, joka runnoo läpi sen omistavan rahakorporaation agendaa ja jonka ”tiedonvälitys” on ihmisten huomion kääntämistä oleellisista asioista toisarvoisiin. Sama keskittynyt media turruttaa ihmiset tahdottomiksi sohvaperunoiksi täyttämällä heidän tajuntansa ja aikansa yhdentekevällä hömpällä ja viihdemössöllä. Sitten vielä ihmetellään, että meitä viedään kuin pässiä narussa…

Kokoomuksen kannattajat tekivät selvän eron puolueensa ja Vasemmistoliiton välille. Mutta kommunistisen kokoomuksen johtohenkilöt eivät. Jokaisessa päätöksessään kommunistisen kokoomuspuolueen edustaja on aina valinnut yksilövapautta loukkaavan, verovaroja eniten kuluttavan ja suunnitelmatalouteen nojautuvan linjan. Katsokaapa huviksenne niin kokoomus nyt vaan on kommunistinen. II maailmansodan lopputuloksella sekä kommunismin kaatumisella on molemmilla hyvä perusteensa tehdä kokoomuksesta kommunistinen.

Sosialistipuolueeseen kuuluminen ei perinteisesti ole kertonut henkilön puoluekannasta yhtään mitään. Kyse on oman edun valvontapuolueesta paino sanalla oma. Tietysti sosialistiaateluus velvottaa kuten se on aina velvottanut itseään muita parempina pitäviä.

Historiallisesti tarkastellen poliittinen jakomme noudattaa ikiaikaista suomalaista kaavaa joka pohjautuu nuijasotaan. Meillä on oma eliittimme ja sen hallinto sekä ulkomaille oikeuksiensa perään tähyävä rahvas. Puolueilla ei varsinaisesti ole mitään ideologista funkiota minkä todistaa vihreän vasemmiston kyky tunkeutua aiemmin älyllisesti ajatteleviin kokoomuslaisiin. Kyse on puhtaasta oman edun valvonnasta vaikka kaikki muut saisivat kärsiä tai peräti kuolla.

Jos siis teknisesti tarkastelemme poliittista jakautumista tämän päivän sosialistisessa virkavaltiossa nimeltä suomi, niin jakolinja kulkee jotakuinkin näin: On joukko isänmaallisia ihmisiä ja joukko kansainvälistyjiä. Kansainvälistyjämme eivät ole isänmaallisia eivätkä isänmaallisemme kansainvälistyjiä.

Syitä nuorison vähäiseen kiinnostukseen politiikkaa kohtaan:

1. "V- ei kiinnosta", "kyllä ne aina joku muu hoitaa" -ajattelutavat = Hyysäysasvatuksen tuloksena syntyneitä.
2. Vanhempien vähäinen kiinnostus politiikkaa kohtaan (vaihtelevaa)
3. Peruskoulun opetuksessa on puutetta
4. Omat valinnat (joihin vaikuttavat paljon kaveri-/perhepiirin suhtautuminen)

Mitä eroa on esim. kokoomuksella, sdp ja kepulla, en ainakaan minä ole havainnut eroja samaan valheellista mössöä tulee jokaisen politiikon suusta ja kuten eräs sanoi että on oltava kielankääntäjä jotta näistä herroista saa jotain selvää.
Ennenkaikkea luvataan mutta onko terveydenhuoltoa joidettu, entä vanhusten ja nuorten pahoinvointia. Ei mitään olla saatu aikaiseksi kuntia vain syytetään tekemättömistä uudistuksista mutta valtio rohmuaa kaikki varat esim. Pietarin vedenpuhdistamoon ja Venäläisten rekkojen parkkipaikkaan.
Niin ja nämä samat päättäjät istuvat kunnanvaltuustossa, eduskunnassa ja osa hallituksessa että näin mennään eikä saada mitään näkyvää aikaan.

Kiinnostus politiikkaan vähenee, kun se koetaan vaihtoehdottomaksi.
Ihmiset pyrkivät toimimaan omalta kannaltaan järkevästi. Jos ja kun koetaan, että äänestämisellä ei ole vaikutusta mihinkään, ei tunnu mielekkäältä käyttää aikaansa politiikan seuraamiseen.

Suomen valtapuolueet ajavat yhtä ja samaa politiikkaa, jossa keskeistä on alistuminen EU:n määräysvaltaan. Kuvaavaa on, että kolme neljästä suomalaisesta ei osaa nimetä hallituspuolueita.

Puolueissa on myös todellisia vaihtoehtoja, mutta esim. Itsenäisyyspuolue (www.ipu.fi) ei ole vielä tuttu suomalaisille. Yksi syy tähän on se, että eduskunnan ulkopuolella vielä olevana se joutuu toimimaan ilman minkäänlaista julkista tukea, kun eduskuntapuolueet jakavat joka arkipäivä keskenään n. 170 000 euroa puoluetukia verovaroista.

Vielä pahempaa on se, että Suomesta puuttuu avoin julkinen poliittinen keskustelu. Ilman avointa julkista keskustelua ei ole toimivaa demokratiaa.
Kun ei ole toimivaa demokratiaa, on harvainvalta.

Avoin keskustelu vaatii rohkeutta asettaa omat tavoitteensa alttiiksi arvostelulle ja vaihtoehdoille. Keskustelun estäminen hyödyttää väliaikaisesti niitä, jotka ovat vallassa, eivätkä jostain syystä kestä avoimuutta ja kritiikkiä.
Lienee kuitenkin selvää, että sellainen politiikka, joka ei kestä kritiikkiä, ei tule muutenkaan kestämään pitkään.

Media on vastuussa poliittisen keskustelun puutteesta. Se voi myös ottaa takaisin oman tehtävänsä ja muuttua vallanpitäjien sylikoirasta sen vahtikoiraksi. Silloin se palvelee kansalaisten etua.

Antti Pesonen
Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja

"SDP:tä eduskuntavaaleissa äänestäneet eivät osanneet vetää rajaa oikeiston ja vasemmiston välille."

Niinpä tietenkin. terveen isänmaallisuuden nimissä esiintyvä esim. tiukan maahanmuuttopoliitiikan kannatus näyttäytyy libeeraaleille oikeistolaisuutena (maahanmuuttajien syrjimisen takia), vaikka kyse on ensisijaisesti halusta suojella omaan maan yhteiskuntaa (yhteisöllisyys).

Väitän että tämä nykyinen tekopyhä liberalismi kumpuaa siitä suomalaisesta heikosta itsetunnosta; kaikki EU:n monikulttuurisuuden puolesta suoltama sivistyshömppä niellään sellaisenaan ilman kyseenalaistamista. jos kritisoit maahanmuuttajien vaikutusta suomalaiseen yhteiskuntaan, olet automaattisesti taantumuksellinen rasisti. ja tällä statuksella liberaalit hankkivat itselleen moraalisen oikeutuksen ylenkatsoa ja ohittaa muiden kannanotot aroiksi katsomiinsa aiheisiin.

Kaiken ulkomaisen ihannointi tuntuu olevan nykyään niin sivistyneen trendikästä ja kaikki suomalainen niin vähäpätöistä...

Wikipedia: Yleiskielessä politiikka on johonkin kokonaisnäkemykseen tai aatteeseen pohjautuvaa toiminta jolla pyritään vaikuttamaan valtiollisiin, valtioiden välisiin tai yhteiskunnallisiin asioihin tai hoidetaan niitä.

Itse olen vain peruskoulu-ammattikoulu-teknillinen koulu(en valmistunut teknikko)-asentaja-yrittäjä ja ikää 35. Ulkomailla olen asunut ja muutakin pyörittänyt kuin tahkoa. Itse en ole juurikaan muutosta huomannut vaikka ketä olisin äänestänyt. Enkä äänestä samaa henkilöä tai edes puoluetta vaan aina tutkiskelen ehdokkaan mielipiteitä, kirjoituksia ja edesottamuksia.

Työväenpuolue, porvaripuolue...miksi ollaan niin kapeakatseisia, nykyinen maailmanmeno vaatii moniosaamista, avara katseisuutta ja vaikka mitä.

Huolestuttavinta minusta on politiikassa = poliitikoissa se että osa heistä on "puoluekoneiston" tuotteita. Eli ilman minkäänlaista todellista kokemusta ollaan huomattavissakin tehtävissä.

Ja tuntuu että tuo aatteellisuus on ajanut kaiken edelle ja kokonaisnäkemys on unohdettu totaalisesti. Timo Soini on omassa luokassaan mitä tulee kokonaisnäkmykseen, tosin pienpuolueen on helpompi revitellä kuin sellaisen joka koittaa mahdollisimman vähälle porukalle pyllistellä.

Politiikkaan ei sisälly enää valintoja. Kaikki puolueet lupaavat jokaiselle jotakin.

Veronmaksajien varoilla voi pyörittää ihan kaikkea itsetarkoituksellista sijaistoimintaa, mitä itse itseään kansan edun sijasta palvelemaan jo aikaa sitten siirtynyt apparaatti keksii. Verottajan moolokinkita venyy joka vuosi talouskasvun verran enemmän ammolleen.

Herätys! Tämä tilanne on täysin luonnoton! Julkisen sektorin rahankäyttöä pitäisi pudottaa vaikkapa 10% vuodessa kunnes alkaa tulla politiikkaan vaihtoehtoja. Siinä demokratia alkaisi taas saada merkitystä.

Frederic Bastiat sanoi aikanaan osuvasti: "Government is the great fiction, through which everybody endeavors to live at the expense of everybody else".

Ei se ole ihme ettei politiikka kiinnosta. Varkaus on varkaus vaikka laillistettunakin (eli esim verotuksen muodossa). Vähempikin etoo.

Uutistietojen mukaan Kimmo Elon 1000 hengen otos on koko väestöä edustava. Saman kaavan mukaista tutkimusta ei ole ilmeisesti Suomessa aikaisemmin tehty, jatkoa siis varmaan seuraa.
Kuinka huolissaan noista uutisista sitten pitäisi nyt olla? Äänestysprosentit ja puolueitten kannatusluvut ovat kuitenkin pysyneet melko lailla muuttumattomina pitkän aikaa.
Siis vaikka ihmiset eivät ole kiinnostuneita politiikasta, he kuitenkin (väestötasolla) äänestävät samalla tavalla.
Tutkimusideahan on ymmärtääkseni että mitä paremmin kansalaiset ovat selvillä poliittisen järjestälmän toimintaperiaatteista ja toimijoista, sitä aktiivisempia he ovat ja sitä paremmin järjestelmä toimii. Suomeahan on joskus sanottu tietoyhteiskunnaksikin???

Niin että jep jep taas.

Ilkka Kanerva: Matti Ahteen sovinistilinja riittää julkisuusimagoksi, kun järjestöt kantavat ja hyvät veljet auttavat.

Paavo Väyrynen: tarjoamatta Venäjälle jotain kompromissia ja painostamalla kevyesti EU:n kautta ja uhkailemalla, että Venäjän WTO-jäsenyys sabotoidaan, saadaan Venäjä suurvalta-EU:n avulla polvilleen. Mitään vastatarjousta, jolla venäläiset saisivat edes sellutehdasinvestointeja, ei ole tehty ja Mönkäreen ja Tuomiojan valvonnassa Jukka Härmälä hukkasi Pohjois-Amerikkaan 11 uuden venäläisen sellutehtaan verran rahaa sekä Kemijärvi pantiin kiinni.

Jyri Häkämies: Venäjää ei tarvitse uhata saartamalla eikä pistimin. Pelkkä kova puhe riittää niin kuin NATO:n pääsihteerilä.

Alexander Stubb: Etyj:ksi riittää se, kun vaatii Gay Pridea Moskovaan, jonka järjestämisen sallimisesta Moskovan pormestari on jo kieltäytynyt 156 kertaa. Kun pelaa Condien kanssa golfia, josta Condie tosin kieltäytyi edes puolentoista tunnin ajaksi siksi, kun Stubb epäili, että Irakin sota saattoi olla virhe ja pitää Etyj:ä NATO:n ja EU:n käsikassarana,

Matti Vanhanen on onneksi jo tullut järkiinsä ranskalaiseen museoon Mertalan kanssa päädyttyään, että ei enää julkisesti eikä julkeasti ulkomailla kuljettele Tapiolan "johtajaa", josta ei ole todellisena salaoloneuvoksena minkäänlaista mainintaa edes Tapiolan verkkosivuilla.

Sari Sarkomaa: esittelee sulojaan viisi vihreää paidannappia auki mustin rintaliivein miltei jokaisessa R-Kioskissa, mutta ei ole taivaan kiiitos ryhtynyt suomalaisen sivistyksen tukipylvään, Riitta Uosukaisen tapaan vesisänkykirjailijaksi niin, että Imatran koski kohisisi lakanoiden alla.

Suomalainen politiikka tarjoaa samaistumisen kohteita ja hyvää huumoria. Erityisen hauska on EMU-kuritetti moniarvoisuuspuolue, Kansallinen Kokoomus.

Minusta Kokoomuksen kovin kundi on Jan "Kovanyrkki" Vapaavuori, joka vapaasti arvosteli Pekka Korpisen ja Osmo Soininvaaran hengessä Antti Kalliomäen ja Matti Vanhasen nurmijärveläisyyttä.

Kun näyt löytävän massiiviset kauheudet, esitä ratkaisut.

Jos kansaa ei politiikka kiinnosta - se ei ole kansan vika. Kansa valitsee kuitenkin mieleiset, mutta missä mättää, kun viimeeksi 1970-luvun alussa oli politiikan seurantaan mielenkiintoa - meneekö nyt liian hyvin?---
...

[orig. maanantai, toukokuu 15, 2006]
Kansalainen katsoisi mielellään oikeudentajuisia esikuvia

Tunnettu takavuosien arvioitsija Max Jakobson Snellmannin innoittamana valisti lukijoita Helsingin Sanomissa (12.5.) vertauskuvalla debatista, jossa haluttiin esittää, ettei Suomen kansalaiset tarvitse sankareita. Samassa yhteydessä Jakobson mainitsi valtion käytännön toimia johtavan hallituksen olevan aina valinneen kansansa näköinen. Sitä saa mitä kylvää.

Mitä muuta kansalaiset odottaisivat saavansa globaalissa talousohjatussa kvartalisoinnissa kuin arkipäivän sankareita, joilla olisi vastuunkantoa, kykyä nähdä ihmiset, halua toimia myös muidenkin eduksi, ajatusta ymmärtää ihmisyys ja osaamista olla tavallisen ihmisen asialla.

Viisaaksi aiottu, näpertelynokkeluudeksi sortunut heitto sankarittomuudesta (lainaus Bertol Brechtin näytelmästä) oli dramaattista aliarviointia rivikansalaisista. Suomalainen yhteiskunta tarvitsee juuri nyt arkipäivän osallistuvia sankareita.

Kautta vuosituhansien ihmiset ovat samaistuneet, esikuvaistuneet ja halulla seuranneet tunnetta, yhteenkuuluvuutta, osallistumista ja joukkoon kuulumisen tahtoa. Usein nämä ominaisuudet kulminoituvat kansanjohtajiin, joita joskus myös sankareiksi on kutsuttu. Tämän päivän talousohjattu markkinamekanistinen yhteiskunta ei tue ihmisen lajilleen ominaisia hyväksymisen ja tarpeellisuuden tuntemuksia. Nyt on vallalla ostovoima ja sen esittely. Ministeri Jakobsonin viesti oli kertomusta menneestä maailmasta.

Tämän päivän maailma hakee ihmiselle asemaa ajattelevana yksilönä ryhmässä, jossa on myös muita arvoja kuin raha ja sen käyttö. Uusien aaltojen myötä talousorientoitunut kasvuhegemonia on väistymässä vastuullisen harmonia-ajattelun tieltä; nuori ikäpolvi ottaa oman tulevaisuuspäämääränsä hyväksynnällä muunkin luonnon olemassaolosta.

Eduskunta edustaa pienoiskoossa Suomea ja sen jakauma vastaa kansakunnan äänestysprosentillista tahtoa. Kansa valitsee asetetuista ehdokkaista mieleisiänsä. Kansa ei pääse vaikuttamaan ehdokasasetteluun. Millainen olisi kansan valitsema ehdokasjoukko esim. seuraaviin eduskuntavaaleihin? Tunnetusti puoluekoneistot valitsevat ehdokkaat ja puolueisin kuuluu vain murto-osa kansalaisista. Kansa saa valittavakseen puolueapparaatin masinoimat ehdokkaat ja niistä äänestäjät valitsevat "itsensä näköiset" edustajat.

Jatkuva vastakkainasettelu kansan ja eduskunnan välillä esittäytyy hyvin mm. asenteessa EU:iin, Suomen Puolustusvoimien määrärahoissa, poliisin toimintaedellytyksissä, Nato kysymyksessä ja kuntaliitoskaavailuissa. Kansalaiset ovat perusvoima Suomelle, kuluttajat aivan normaaleissa kotitalouksissa ratkaisevat meidän menestyksen. Edustuksellinen demokratia voisi saada enenevässä määrin rinnalleen, ensin neuvoa-antavana ja heti myöhemmin sitovana, kansanäänestykset. Nykyisistä kehityvistä informaatiologistiikan ratkaisuista on löytymässä myös tekniset edellytykset välittömään kansalaisvaikuttamiseen. Näin tapahtuen voidaan sanoa yhteiskuntaohjaamisen muistuttavan enemmän valitsijoitaan kuin nykyisen puoluekoneiston valitsemien ehdokkaiden valiintuma edustajiksi äänestyksessä Eduskuntaan.

Jakobson kolumnin lopussa esitetty "sankarittomuus" oli surullista pinnallistumisen ilmentymää aivoituksista, joiden ei ole täytynyt nähdä vaikeuksia, ongelmia, jopa hätää työstä ja toimeentulosta. Kansakunta on kokonaisuus ja se muodostuu kaikista ihmisistä, ei vain "oppineista", menestyjistä ja ostovoimaisista, vaan se koostuu lähtökohdiltaan myöskin tasa-arvon piiriin kuuluvista työttömistä, pitkäaikaissairaista, osallistumattomista, yksinäistyneistä, hiljaisista eläkeläisistä, arkioppineista, moniongelmaisista ja enemmistöstä, joiden sanat eivät yksinkertaisesti kuulu edustahälinän takaa. Yhteiskunnan hiljaiset ehkä haluavat juuri sankareita, jotka ajattelisivat vähän heitäkin. Nyt sankaruus esittäytyy urheilusaavutuksissa ja menestyksessä, joka ilmentyy Maamme-lauluna mm. Formula-1 voittopodiumilla.

Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.vuodatus.net