Kokoomuksen ja vihreiden äänestäjät virkkuina

Demareilta puuttuu valovoimaiset ja karismaattiset johtajat. On älykköä, ammattiyhdistysjyrää ja takavuosien toveriaatetta. Vanhan remmin olisi tuettava uusien syntyä hierarkian yläkertaan. Pinnan alta pyrkii uusi ääni - se on yhteistoiminnallinen ääni, jossa puhalletaan joukkuehenkeä - sitä henkeä mitä työväestön oma osuustoiminta-aate parhaimmillaan aikoinaan rakensi. Missä ovat tannerit, paasiot ja muut aatteen valaisijat?

Työväenaatteen osuustoiminta kupattiin, kun johtajat halusivat oman osansa markkinamekanismitaloudesta ymmärtämättä, että pelkällä toverihengellä ei kuluttajaa tuolloin kosittu. Ei huomattu markkinoinnin ja mainonnan vetovoimaa. Nyt ollaan kulutusjuhlamme huippuvaiheessa, kun elintasoamme ja hyvinvointiamme mainostetaan taivaisiin ja elämisen taso jää vaille vuoropuhelua. Tilanteet pysäyttävät. Käänne alkaa silmien aukeamisesta todellisuuteen, mihin info- ja kulutuskyllästetty markkinamekanismi vapaan yksilöperiaatteen mukaan on vienyt.

Työväen aatteen osuustoiminta ei ole kuollut, se olisi vain heräämässä tähän päivään vastineeksi tavararöykkiötalouteen. Elanto oli tiivis yhteisö, jossa haluttiin olla sen kultavuosina mukana täysin rinnoin vauvasta vaariin. Tällöin ihmiset osallistuivat, rakensivat ja kokivat ylpeyttä omastaan - oli joukkuehenkeä. Kansakuntaa johdetaan edestä, kansakunnalle annetaan esimerkein mallit ja osoitetaan yhteenkuuluvuutta olemalla kiinnostunut ja utelias mitä nykypäivän toveri tekee ja ajattelee. Mihin on jäänyt vireä 1970-luvun alun nuorisopolitikka aatekeskusteluineen?

Puolueet operoivat nuorennusleikkauksia, joskus vain muodon vuoksi - ei itse aatteen, päämäärän, kykyjen ja tavoitteiden vuoksi. Ei itse innokkuus, vaan ote sellaisena, jossa äänestäjät, ja ehkä uudet jäsenet haluavat sen ryhmähenkenä ja yhteisenä päämääränä nähdä. Huominen ei ole enää johtajakeskeinen, se on ryhmäkeskeinen. Kansakunta kuluttajina, äänestäjinä ja ympäristöstään huolestuneina kansalaisina hakee mallia, karismaa ja sellaista otetta, joka synnyttää verkostoja, joissa saavutetaan hyväksyntää, osallistumista sekä aktiivisuutta. Mihin jäivät takavuosikymmenien mm. runsashenkiset vappumarssit?

Aatteen palo on edelleen sallittua. Kulutushokeman ja näyttötalouden jälkeen etsitään ihmistä, linjaa ja ulospääsyä synnytetyistä markkinatalouden ongelmista. Keskusteluille, arvomaailmoille, aatteille ja henkisyydelle on nyt sijansa. Puolueiden on panostettava aatejohtajuuteen, mallikehitykseen, jossa tuntee olevansa läsnä, olla tekemässä ja osallistumassa. Mihin ovat kadonneet demareiden takavuosikymmenien karismaattiset johtajat, joilla oli aatetta ja sytykettä jäsenistön nosteeksi olla ylpeä omasta ja ryhmästänsä?

Demarit ovat perinteellinen puolue, joka ammensi voimansa vastakkainasettelusta omistavaa luokkaa kohtaan. Nyt kohta kaikki ovat omistajia, mm. runsaiden tulossa olevien perintöjen myötä. Omaisuus tekee kitsaammaksi, omaisuus tekee huolehtivammaksi omaansa kohtaan, meistä on tullut takavuosien omistajaluokkaa. Aate haalistui vaalittaessa autoja, mökkejä, asuntoa, lomalentoja ja muuta maallista, jonka perässä juoksemme innokkaasti perustellen, että pyörivät pyörät takaavat työllisyyden.

Työllisyys on tärkein elementti edelleen, tai oikeastaan osallistuminen on oleellisin osa yhteiskuntaa. Vaipuminen ja juurettomuus ovat haittoja synnyttämään nykyisiä ja huomisen ongelmia. Rahakaan ei lopulta voitele rauhattomuutta, kun ei ole omaa verkostoa, josta saada tukea, neuvoa ja ryhmähyväksyntää. Aate on ryhmä, ja aate on ihminen itse - pääpaino ei ole taistelu työnantajaa vastaan - taistelu on meitä kohdannutta osattomuutta, henkistä tekemättömyyttä ja saamatonta hyväksyntää vastaan.
--- Saavuttamaton hyväksyntä on ongelma yli puoluerajojen. Ei ole vasemmistoa, eikä oikeistoa - on vain ympäristö ja me ja niiden asemoituminen tilaan, jossa paikka ja sijainti kohtaa tasapainon. Mihin ovat kadonneet ne ihmismielelle sallitut ja kehittävät henkisen otteen kilpailut ja mittelöt, joilla aatteita ja joukkuehenkeä johdettiin?

Demareilla on etsikkoaika. Eduskunnassa on jo nyt sopivia kandidaatteja uusiksi johtajiksi, niin nuoria kuin kokeneempia. Työnteko on yhteinen oikeus, raha on valiintuvasti jaettava kohtaanto kulutuksen kanssa. Kasvava tuloero on yhteisöllisyyden vihollinen. Ansaitsematon palkka ja palkkio ovat vihan lähteitä, joista kumpuaa ongelmia tosiensa perään. Näyttötalous ja kulutusiloittelu ovat erheitä, jotka ajauttavat ihmiset lokeroihin, joista on muodostumassa uuden ajan luokkajaot.

Yhteiskunta ei ole markkinamekanismien temmellyskenttä, vaan alusta, jossa saavuttaminen, tavoitteellisuus, onnistuminen ja osallistuminen hyväksyttyinä jäseninä ovat parhaita yhteisön vahvuuksien lähteitä. Vahvuuden vaalijaksi pitää löytyä aate ja sen valvoja - on vahvojen johtajien aika. Demarit voivat saada kirittäjikseen uudistuvan Perussuomalaiset, jos vain siellä riittää kyvykkyyttä ojentamaan rivit suoriksi ja uskottavaksi kenttätoiminnan linjakkuudeksi.

Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.vuodatus.net

Muinoiset kreikkalaiset miehuulliset miehet suorahuusivat asiansa torilla välittömällä vaikutuksella reilut pari tuhatta vuotta sitten, jolloin jumalia oli monia ja kaikkiin tilanteisiin. Nyt jumalia on valtiollisesti yksi ja kansalaiset eivät usko kykenevänsä vaikuttamaan oman yhteiskuntansa asioihin. Ihmiset ovat väsyneet puoluepolitiikkaan, jotka asettavat ehdokkaat edustamaan meitä.

Ihminen elää koko ajan pienessä hidasmuuntumossa, jossa emme näe pienvaikutuksia itse tapahtumiin, jotka muuttavat koko ajan ympäröivyyttämme. Jokaista muutosta on edeltänyt pienen pieniä tapahtumia, meidän niitä huomaamatta. Hidasmuuntumoa kutsumme kohtaloksi, koska sille ei ole selitystä. Samaan kategoriaan kuuluvat jatkuvasti tapahtuvat virheet, joihin "kukaan" ei ole syyllinen. Virheet jatkumona ovat niin pieniä, ettei niiden aikaansaamia muutoksia nähdä kuin siinä vaiheessa, kun se on myöhäistä. Samalla tavalla edustuksellisuus toimii. Eduskunta kansantuntojen välittäjänä ei näe itse äänestäjää, eikä jatkuvia hidasmuutoksia yhteiskunnassa, vaan ainoastaan ne 200 toveria, jotka edustavat viime kädessä itseään, kansalta saamallaan valtakirjalla. Aktiivisuus kansalaisiin herää kaksi kuukautta ennen vaaleja.

Modernit informaatiovälineet, laajakaistat, mobiliteetti ja jatkuva läsnäolo yhteenkuuluvuusryhmissä muuttavat radikaalisti, mutta hitaasti vaikutusta epäsuorasta suoraan. Kansalaiset ottavat asioita suoraan omaan käsittelyyn; nyt harjoitellaan pienillä operaatioilla adresseina, boikotteina, suosituksina ja vilpittöminä arvioina juuri omasta mielipiteestä suoraan muille kansalaisille. Ihmiset ovat löytäneet toisensa sähköisesti ja "ajautuvat" vääjäämättä omansa kaltaisiin vaikuteryhmiin, joissa koetaan hyväksyntää ja hyödyllisyyttä. Syntyy ihmisehtoisia uusia "puolueita".

Ihmiset puhuvat useasti hyvin rehellisesti nimimerkin takaa; tilittävät tuntojaan, jotka muutoin kasvollisessa konsensusmaailmassa ovat tukahdutetut. Kuluttajasta on tullut vakavasti otettava vaikuttaja ja päättäjä.

100 vuotias Eduskunta voisi asettaa Tutkimusinstituutin, joka ennakkoluulottomasti tutkii, kehittää ja analysoi menetelmiä, joissa kansalaisen ääni kuuluu joka päivä, eikä kerran neljässä vuodessa. Valtakirja pitää ansaita joka aamu, kuten markkinatkin jaetaan auringon noustessa ahkerille asiakkaistaan pitäville myyjille. Kansanedustaja on myyjä, joka myy myös äänestäjiltään saamia ajatuksia oman yhteenkuuluvuusryhmänsä eduksi ja hyödyksi suuressa salissa.

Suomi voi olla ylpeä saavutuksistaan. Suomi nousi sotien jälkeen talousihmeenä ohi monien maiden ahkeruudella, sinnikkyydellä, ammattiyhdistystoiminnalla, maatalouden edunvalvonnalla ja huolehtivilla patruunoilla, joille työntekijä oli arvokas pääoma tuottamaan liike-elämän vaatimia voittoja. Tehtaan johtaja ei unohtanut työläistään, vaan rakensi talot, koulut, jalkapallokentät ja jakoi jopa stipendejä työläisten lapsille sekä lopulta viimeiselle matkalle myös hautausavustukset. Oli aika jolloin kannettiin vastuuta myös yhdessä. Oltiin ylpeitä omasta työstä. Nyt kannetaan vastuuta vain omasta kulutuksesta ja voitosta omistajille. Tänään koetaan ylpeyttä ostovoimasta.

Peruskansalainen on unohtunut. Unohdettu kansa (lainaus legendaariselta Veikko Vennamolta) on löytämässä suoravaikuttamisen sähköisistä välineistä tunnistamalla omansa verkoista ja foorumeilta. Ihminen on sosiaalinen ja kaipaa hyväksyntää sekä hyödylliseksi tuntemisen iloa.

Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.vuodatus.net

Suomalainen on keskimäärin perusihminen, joka ei kannata Natoa, mutta kannattaa varusmiesarmeijaa ja poliisia peruskansalaisten turvaksi mm. maahanmuuttajien varalta. Tavallinen kansa uskoo Jumalaan, ei käy kirkossa, mutta maksaa verot. Suomalainen on epäluuloinen vierasta kohtaan, olemme tottuneet saloseutuihin ja olemme yksi Euroopan harvaan asutuimmista valtioista. Reviirimme istuvat mielissämme, aidoissamme ja suojauksissamme - kuitenkin kilttiä ja hyväuskoista luonnettamme puolustaessamme.

Suomi oli puolueiden maa - niitä meillä riittää, olemmahan aatesirpaloituma ilman aatetta. Meillä on kolme suurta, mutta aatekriisissä olevaa - kansa ei enää laajasti luota puoluepolitiikaan. Kansalaiset valitsevat ihmisiä, siis tekijöitä, joihin toivottavasti voisivat luottaa. 'Puolue pettää aina', näin me useasti ajattelemme.

Perussuomalaiset saivat suuren vaalivoiton, kiitos mm. hyvän Uusimaa menestyksen. Vanhempi ikäpolvi muistaa vielä Veikko Vennamon suurvoiton, jossa Suomi ja eduskunta saivat 17 kansanedustajaa unohdetulta kansalta, joka tiesi mitä halusi. Veikko loi henkeä ja siihen kulminoitua aate, mies ja tahto. Kyllä kansa sen tiesi. Perussuomalaiset, jotka ovat Veikon, Einon ja Pekan jälkeläisiä, valmentautuvat uuteen suurvoittoon, samalla kun demarit pohtivat minne jäi aate, henki ja johtajan karismaattinen voima - Tannerista ja vanhemmasta Paasiosta on jo kulunut pitkä aika.

Puolueet muuntuvat vääjäämättä kansalaisliikkeiksi. Kansalla on nyt suoravaikuttamisen kanavia käytössään, me osaamme viestiä, löytää tietoa ja mielipiteitä verkosta. Olemme verkottumassa ja bloggaamme, keskustelemme anonyymeinä sekä kerromme mistä voi ostaa ja mistä sai mitäkin palvelua. Kansalaiset siirtyvät suoravaikuttamiseen. Puolueiden on muututtava siinä mukana, jos mielivät pysyä tavallisen perussuomalaisen kelkassa. Puolueiden ja kansan etäisyys toisistansa on nyt saavuttanut rajansa.

Tämän päivän pieni puolue kansalaisliikkeenä voi olla huomisen suuri vaikuttaja. Aate on heräämässä uudelleen. Arjen pienkuluttaja on huomannut tapahtumassa olevat ympäristömuutokset niin henkisenä oravanpyöränä kuin talouskiihkeytenä, mutta ennen kaikkea muutoksina ympärillämme, mistä kuintenkin ammennamme kaiken elinvoimamme.

Haemme muutosta ja odotamme suunnannäyttäjää, mikä kulminoituu myös henkilönä, joka sanoo ja pitää sen mitä lupaa. Suurin lupaus on yhteenkuuluvuuden viesti - vaikuttavin lupaus on välittäminen ja osallistuminen, ei välttämättä katteeton palkankorotus, verojen alennus, vaan oikeudenmukaisuus jaossa, tuessa ja huomioimisessa.

Huomisen aate ei ehkä ole puoluepolitiikkaa, vaan se saattaa olla kansalaistoimintaa, jossa osallistumisen riemu ja yhteenkuuluvuus nostavat ihmiset vaikuteryhmiin kukin mieltymystensä mukaisesti. Yksinäisyys, osallistumattomuus ja sivuraiteelle jäänti pelottavat eniten. Vaatimatonkin toimeentulo hyväksytään, kunhan on tunne tarpeellisuudesta ja joukkoon kuulumisesta. Vaikeina aikoina ihminen osoittaa parhaan taistelutahtonsa ja tuolloin yhteishenki ratkaisee.

Kansalaisliike on ryhmätoimintaa, missä on päämäärä. Päämäärä kristalloituu johtotähtenä, suunnalla pitää olla näyttäjä - näyttäjä tulee olla keulakuva johon luotetaan. Johtaja antaa ryhmälle ja liikkeelle kasvot - kasvot ovat elämää suurempi asia, kun ratkaistaan tahdon lujuus ajaa omiensa asioita. Vahvin asiaansa uskova saavuttaa voiton. Muutokset ovat nyt lähempänä kuin miesmuistiin jämähtäneiden puolueapparaattien aikana, jolloin meitä "hallitsemaan" valiintuivat henkilöt, jotka kasvoivat ulos aivan tavallisen kansalaisen elämisen arkitodellisuudesta.

Seuraavat vaalit ovat yllättäen pienen ja suuren mittelö, jossa kirkastuu uusi aatteen tie, missä kansalainen saa sijansa vaikuttajana myös muulloin kuin vaaliuurnilla. Suoran kansalaisvaikuttamisen aikakausi on alkanut ja tämä edellyttää aktiivisuutta, näkyvyyttä ja määrätietoisuutta kansanjohtajilta. Lupaus huomisesta on niukkuus, josta joudumme maksamaan velkaa sinne, mistä ympäriltämme ylettömällä kulutuksella, vain oman lyhytnäköisen etumme vuoksi, ryöstimme. On velanmaksun aika.

Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.vuodatus.net

______________________________________
Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus -
kuvia saa käyttää vapasti ylläolevan kirjoituksen kanssa. Copyright by Ilkka Luoma 2007.

Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/3900903 --- 28072007098.jpg 915kB

Teksti
Suomi muutti kaupunkeihin ja autioitti maaseutua. Miltei meidän kaikkien tavallisten suomalaisten juuret ovat mullassa. Pysähtynyt juna ilman veturia Kallislahden asemalla. Ratakenttä on ruohottunut, mutta voisiko lisääntyvä kotimainen puukauppa jälleen virkistää maaseutua, junaliikennettä ja paluumuuttoa juurillemme, jonne joka kesäviikonloppu kymmenet tuhannet kaupunkilaiset suuntaavat hermojaan lepuuttamaan. Nykyiset sivuraiteet voivat olla huomisen väyliä, jotka tuovat toimeliaisuutta syrjäseuduille - Suomi on suuri maa, jossa on hyvä asua.

Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/3900907 --- 28072007126.jpg 928kB

Teksti
Tai kuinka se sitten meneekään? Kuitenkin kaikissa tilanteissa aivan tavallinen perussuomalainen on aina maksumies/ -nainen, kun päätöksille rahoittajaa haetaan. Onko nykyinen puoluebyrokratisoitunut apparaattijärjestelmä huomisen päättäjä, jää suuren kansa ratkaistavaksi. Tämän päivän pienet puolueet voivat olla huomisen suuria kansalaisliikkeitä - kansa ottaa vaikutusmahdollisuuksia enenevästi käsiinsä, ei vain vaaleissa, vaan jatkuvina vaikutekanavina valitsemilleen.

Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/3900911 --- 28072007131.jpg 1013kB

Teksti
Suomalainen aivan tavallinen kylätaiteilija ilmineerasi mielipiteensä suoraan kuvina, patsaina ja teksteinä. Tämäkin on suoraa kansalaisvaikuttamista. Vekaranjärvellä suuren varuskunnan vieressä kantaa ottava suoravaikutetaiteilija osoitti ajatuksensa kaikille ohikulkijoille (Onnela).

Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/3900923 --- DSC_8751.jpg 2802kB

Teksti
Perussuomalaisen intohimo on sauna ja usein siihen liittyvä olut ja sahti. Kaikkea kohtuudella, on vanhan kansan viisaus, joka pätee myös tunteiden ravitsemisessa. Suomalaiseen elämäntyyliin kuuluu sauna ja ranta, mistä uida. Kohtalomme alkoi vedestä ja siihen se myös joskus päättyy. Millaisia ovat tämän päivän suurien puolueiden kohtalot, kun kansakunta huomaa voivansa tehdä kansalaisliikkeinä omia päätöksiään suoraan ohi byrokratisoituneiden puolueapparaattien?

Kuva 5
--- http://www.panoramio.com/photo/3900933 --- DSC_8776.jpg 2986kB

Teksti
Meille monille aivan tavallisille perussuomalaisille riittää ruismoottorinen aitosuomalainen puuvene mökin rantaan. Vuosituhannet saloseuduillamme vesistöt ylitettiin ruuhilla, veneillä ja nimenomaan ihmisvoimalla, joka ei rasittanut luontoa, vaan ravitsi sitä väkevinä eloperäisinä luontopäästöinä. Olisiko huomisen uudet kansalaisliikkeet myös väkeviä todisteita vastuidemme kasvusta?

Kuva 6
--- http://www.panoramio.com/photo/3900944 --- DSC_8780.jpg 3097kB

Teksti
Kiihkoutuva kulutusjuhlamme vaatii lepoa ja rauhoittumista. Usko huomiseen ladataan rannoilta ja vedestä - meillä tavallisilla suomalaisilla on suuri veto veden ääreen, sieltä mistä vuosimiljoonia sitten nousimme jatkamaan sukuamme maan päälle. Tavalliselle perussuomalaiselle riittää uskottava ja luottamusta herättävä valtion ohjastaminen - syntyykö tämän päivän pienet puolueet huomisen suuriksi kansanliikkeiksi ohjastamaan meitä luontoystävällisempään suuntaan?

Kuva 7
--- http://www.panoramio.com/photo/3900952 --- DSC_8824.jpg 2798kB

Teksti
Tyven sisäsuomalainen järvi, jossa pienet veden kareet laajenevat tyyntyäkseen lopulta. Tyyntä myrskyn edellä - olemme kuluttaneet luontomme elinvoimaa siihen tahtiin, että huomisen rajuilmat odottavat jo tyvenen takana. Meillä suomalaisilla on valitettavasti yksi maailman suurimmista ekologisista jalanjäljistä, siis kulutamme henkeä kohti valtavat määrät energiaa.

Kuva 8
--- http://www.panoramio.com/photo/3900960 --- DSC_8828.jpg 2560kB

Teksti
Tavallisen suomalaisen ydinperheen pyyde ja toive on terveet lapset ja ilo niiden kasvattamisesta niin hyvinä kuin huonoinakin päivinä. Leikkiviä lapsia kirmailee pienen järven rannalla; kaikki leikit eivät vaadi kalliita laitteita, vekottimia ja vempeleitä - joskus riittää pelkkä ilo lämpimästä vedestä ja omien vanhempien läheisyydestä.

Kuva 9
--- http://www.panoramio.com/photo/3900966 --- DSC_8861.jpg 2867kB

Teksti
Juuri tavallinen suomalainen kaipaa rauhaa, omaa rantaa ja pientä saunaa, jossa voi hikoilla pois arkipäivän murheet oman perheen kesken. Kaikki ilot ja mukavuudet eivät maksa paljon, tarvittaisiin vain yritteliästä mieltä. Tavallisen suomalaisen ikioma sauna jossain järvisuomessa.