Hajarakentaminen tyrmättiin

Ehkäpä malliksi pitäisi ottaa entisistä sosialistimaista tutut esikaupunkikorttelit, jotka ovat kilometrien pituisia betonisia kanikoppikomplekseja. Ei ole haja-asutuksen mukanaan tuomia ongelmia.
Suomalaiseen asumiseen ja kulttuuriin on kautta aikojen kuulunut persoonallisuus ja oman asuinpaikan valinta omien mieltymyksien mukaan olkoonpa se sitten missä tahansa niemessä, notkossa tai saarelmassa. Eipä ollut ennen senkään vertaa liikennevaihtoehtoja tai kunnallistekniikkoja, mutta niin vain Peltoniemen Hintriikat ja Jukolan veljekset asuskelivat onnellisina siellä sun täällä.
Tässä tulee väkisinkin mieleen "wag the dog" asetelma. Virkamiehet ajattelevat, että ihmisten pitää asua niin, että se palvelee viranhoitamista, eikä päinvastoin.
Tällaiset kommentit ja näkemykset ovat minulle sieltä vastenmieleisimmästä päästä ajattelumaailmaa.

Omakotiunelma on kaikkea muuta kuin röyhkeä. Unelmoinnin kieltäminen sitä kyllä on.

Täällä asuu ja melko samantyyppisssä talossa kuin jutun kuvassa.
Itse olen "haja-asunut" paikkakunnalla lähes koko ikäni ja viihtynyt tosi hyvin.
Siihen aikaan kun kotitaloni rakennettiin , sota oli juuri päättynyt eikä kukaan edes ajatellut, etteikö maalla , omalla mäellä saisi asua.
Ei olisi isikulta uskonut, jos olisi tulevaisuuden otsikot nähnyt.
Vai röyhkeitä omakotiunelmia!
Mitä meille vanhoille "haja-asujille" ajateltiin tehdä? Sakottaa vai?

Rakentakaa vaan ihan rauhassa niitä tönöjänne ihan mihin puskaan haluatte, mutta älkää kuvitelko, että me kaupunkiasujat tulemme aikanaan jakamaan teidän eliittipöhönne kustannuksia.

Vapaavuoren ajattelu on niin betonista, että ihmetyttää kuinka hän ei ole vielä pystytyttänyt itselleen patsasta, jonka laatas lukee: Tässä seisoo Jan Vapaavuori betonilähiöiden kingi, mies jonka ajatuksetkin ovat betonia.
Tyhmää puhetta, mutta onneksi koko ministeriö sulautuu elinkeinoministeriöön ja suuri joukko entisiä stalinisteja joutuu toteuttamaan haaveitaan...kilometritehtaalle.

Se nyt on vaan niin että ihminen ei ole luotu asumaan betoni ghettoihin kerrostaloihin. Kaupungissa asuvat ihmiset ovat tunnustetusti sairaampia ja voivat henkisesti pahoin kuin maalla asuvat ihmiset. Kysymys on elintilasta. Ihmisten määrää voidaan maailmassa säännöstellä niin että meille kaikille jää enemmän varaa elää ja tilaa missä asua. Liikenteen tuomat ympäristörasitukset voidaan vähentää riittävästi tekniikkaa kehittämällä, ympäristöystävällisen liikenteen teknikka on olemassa jo mutta kyse on poliittisesta tahdosta.

Mielestäni uutinen on varsin kaupunki / Helsinkikeskeinen, ihmisyyttä vastaan ja jopa jollakin asteella kommunistinen. Kaikilla pitäisi olla kurjaa sen vuoksi että emme saa käyttää ympäristöystävällistä tekniikkaa, siihen pitäisi saada muu maailma sitoutumaan myös. Emme voi antaa asumisen ja elämisen laadun päätöksemme olla muun maailman välinpitämättömyyden vaikutuspiirissä.

Omaa kotia rakentamaan - Suomi nousuun!

Kuka haluaa asua vieri vieressä pellossa? Tuskin poliitikot ainakaan.

"Hintaeroa voi kertyä 30 vuoden aikana yli 5000 euroa asukasta kohti." - Tämä on mitätön summa verrattuna talon hintaa ja ylläpitoon.

Asialla ovat jälleen kerran ympäristöministeriön betonidemarit ja stalinistivihreät. Ei minkäänlaista käsitystä länsieurooppalaisesta todellisuudesta: Nurmijärven kaltaisista taajamista, puutarhakaupungeista ja pitkistä työmatkoista, jotka tehdään omalla autolla. Frankfurtin ympärillä 40 kilometrin säteellä on satakunta luonnon keskellä olevaa nukkumalähiötä, joissa on yksinomaan omakotitaloja ja joista ajetaan töihin yksinomaan henkilöautolla. Euroopalaista todellisuutta.

Viimeinen lause: Eurooppalaista todellisuutta

Onko esimerkiksi pääkaupunkiseudulla sitten vähemmän turhaa ajoa paikasta toiseen? Lasten harrastukset, terveyskeskukset ja muut palvelut voivat olla jopa 10 km päässä - ruuhkaisilla teillä ajelu on varmasti haitallisempaa ympäristölle kuin vastaavan matkan ajo maaseutuympäristössä. Haja-asutusalueilla on usein mahdollista tuottaa itse ruokaa, ei tarvitse ajaa satoja kilometrejä luonnon helmaan mökille jne. Muillakin asioilla on merkitystä kuin pelkästään nyt muodissa olevilla ympäristöarvoilla, vaikkapa turvallisuuden tunteella, ihmissuhteilla jne.

Uutisen sisällössä on tietysti asiaakin. Sitä ei sovi kieltää.
Mutta byrokraattien " von oben herab" eli ylimielinen julistus ei oikein edistä viestiä.
Lisäksi on virhe olla myöntämättä sitä tosiseikkaa, että tuhansien suomalaisten haave on omakotitalo.Siitä päästään tonttien hintaan. Taajamassa ne hinnoitellaan niin korkeiksi, ettei monillakaan ole kerta kaikkiaan varaa. On potkimista tutkainta vastaan vastustaa omakotirakentamista ylipäätään. Kokonaan eri asia on se, mitä vahinkoa yhdyskuntamaisemille tämä haave toteutuessaan on aiheuttanut.

Kerrostaloja on monenlaisia: yleistäminen ei tässäkään vie keskustelua eteenpäin. Muuan kirjoittaja puhuu - oikeutetusti- ghetoista, mutta unohtaa että niin Helsingissä kuin muissakin kaupungeissa on viehättäviä, harmoonisia kerrostalomiljöitä. Tosin enimmäkseen vanhoja.Uusista en olisi mitenkään varma.

Ei ole vain yhtä totuutta eikä yleistäminen rikasta keskustelua.

Vielä eräs asumismuoto: rivi- tai paritalo.Kokemuksen opettamana, se voi tuoda ikäviä yllätyksiä. Ja tiedän yleistäväni!

mutta saatanan kateellisia ihmisille joilla on vielä elämä jäljellä eivätkä ole prostitueeranneet elämäänsä ja elämän sisältöä Helsingin sementtiselleihin.

Poliitikkojen työhön kuuluu esittää asiat yksinkertaistetusti, että "tavallinen kansa" ne tajuaa ja lehdet laittavat lööppeihinsä.

Nyt mennään kuitenkin aika pahasti vikaan: maantieteellinen etäisyys tai tiiviys ei ole koko totuus, vaan ajallinen etäisyys on merkittävämpi. Tämä tarkoittaa sitä, miten liikenneyhteydet on reititetty ja miten paljon ruuhkia on tai miten tiheät joukkoliikenteen vuorovälit ovat (jos joukkoliikennettä yleensäkään on tarjolla). Vaikka matka linnuntietä olisi lyhyt, jos perillepääsy kestää kauan, kuluu väistämättä energiaa - ja menetetyllä vapaa-ajalla lienee myös jotain arvoa, ainakin osalle ihmisistä.

Helsingin kaikki autoliikenteen tulo/ulosmenoväylät ovat nykyisin ruuhka-aikaan tukossa - jopa idän suunnassa, jossa joukkoliikenteen on aiemmin kehuskeltu pitävän autoruuhkat poissa. Paikallisjunillakin alkavat radat käydä vähiin. Kaiken kaikkiaan liikennejärjestelmän kapasiteetti on äärirajoilla. Vaikka kaikki rakentaminen olisi toteutettu tiiviimmin, liikkumisen tarve olisi silti henkilömäärällisesti sama. Toisin sanoen, liikennejärjestelyt ovat paljon merkittävämpiä kuin rakentamisen tiiviys paikallisesti.

Se, millaisella asuinalueella ihmiset haluavat asua on toisenlainen kysymys: ihmiset keskittyvät maailmanlaajuisesti kaupunkimaiseen ympäristöön. Se, miksi Suomessa näin ei ole, johtuu ehkä huonosti toteutetusta kaupunkiympäristöstä - jos sellaista voi sanoa edes viimeiseen sataan vuoteen rakennetun. Mielestäni ei.

"...Ympäristöministeriön selvitys lyttää hajallaan asuvien omakotitalot edesvastuuttomina ja tehottomina..."

Eikö olisi jo aika lakkauttaa tuo edesvastuuton ja tehoton ympäristäministeriö. Ympäristöministeriö ei ole koko olemassaolonsa aikana saanut tässä maassa aikaan mitään hyvää. Pelkkä rahareikä koko puulaaki.

Eihän siinä ole mitään pahaa. Itseppä päätöksensä ovat tehneet.
Tulevaisuuden uhkana on energian kallistuminen. Lämmitys ja työmatkat ovat takuuvarmasti kustannustekijöitä ja uhkia.
Savisen pelon pientalossa 30-50 km etäisyydellä toiminnallisesta keskuksesta tuntuu melkon puuduttavalta. Ja entäs nuoriso? Missä he kohtaavat toisensa iltaisin?
Kun Katselet vaikka Saksan ilmatilassa maaseutua, niin huomaat tiiviisti rakennetut kyläyhteisöt kirkon ympärillä. Yhteisöstä löytyy kaikki tarvittava. Harvakseen on maataloja elintarviketuotannossa, mutta sinne sun tänne sijoitetut pientalot ovat tuiki harvinaisia.
Jos pysyvä työpaikka on savisen pellon päässä, niin hyvä on. Maailma tuppaa muuttumaan ja takuuvarma työpaikka on utopiaa.

Ympäristöministeriön Kimmo Koski voisi aluksi ryöpyttää omaa pomoaan.
Luin artikkelin heti viiden jälkeen, ja päätin kommentoida myöhemmin.
Nyt kun palasin sivuille, huomasin huvittuneena, että artikkelin alkuperäinen kuva oli vaihtunut upeasta puutalosta rakenteilla olevaksi, huomattavasti vaatimattomammaksi kiinteistöksi. Alkuperäinen kuva oli Sipoosta , veikkaisin Karhusaarta.
Ympäristöministeri Lehtomäki muutti perheineen noin vuosi sitten tänne Sipoon Östersundomiin, haja-asutusalueelle. Ei Karhusaareen, ei Landbohon, vaan nimenomaan haja-asutusalueelle. No, onhan siinä naapurina toki muutama talo.
Koskeeko tämä moite siis myös häntä?
Vai kohdistaako Koski ryöpytyksensä vain meidän tavallisen kansan unelmiin?

Rakennuslupaa haettaessa vastuu on kylläkin kunnalla. Kunta harkitsee saako luvan vai ei. Ei siinä paljon hakijan pulinat auta.
Turhaa siis mollata yksityisiä kansalaisia, tai ivata heidän unelmiaan.
Ei meitä kaikkia voi samaan muottiin tunkea. Onneksi.

Näin on käynyt vasemmisto on vuosikymmenet puhunut sosialismista tajuamatta mitä se oikeastaan tarkoittaa. Nyt tulee cityoikeistolainen Vapaavuori joka sanoo mitä se on. Se tarkoittaa ministeriön suunnittelua, keskittämistä, ja hallinnollisia pakkokeinoja. Kaiken kaikkiaan sitä että, sinulla on valittavana vain yksi oikea vaihtoehto. Voit valita vapaaehtoisesti tai itkeä ja valita.
Koko Suomen väestö, jos niikseen tulee voidaan majoittaa 200. puolikilometriä korkeaan Vantaan savikoille rakennettavaan tornitaloon. Tämä on betonikokoomuksen ratkaisu kaikille yhteiskunnallisille ongelmille. Halpaa, tehokasta ja ennenekaikkea helppoa hallita, ei tarvitse kuin trotyyliä alimman kerroksen tukirakenteisiin niin kaikesta pääsee eroon.

Jostain syystä kaikki ilmastonmuutoksen nimissä tehdyt asiat näyttävät ihmeen paljon samoilta kuin mitä on sosialistinen ihanneyhteiskunta. Ja noita asioita ajavat vielä vasemmistolaiset. No, tuskinpa tuossa on kutienkaan mitään yhteyttä.

Sanoinko omakotiasumisesta jotain niin kohtuutonta, että se oli syytä poistaa?

Hämmästyneenä ja huvittuneena.

Turussa on puutarhakaupunki-idea ja puistomainen ympäristö toteutettu upeasti. Puutarhakaupunkivyöhyke alkaa Science Parkista ja jatkuu Kupittaan puiston ja ruotsalaistaloalueen sekä Kupittaan puutarha-alueen halki kohti Hirvensalon ja Kakskerran saarien omakotitaloalueita. Saarilta on lyhyt matka kaupunkiin. Polkupyörä tai mopo rittää, ei tarvita välttämättä edes omaa autoa. Kannattaa muuttaa Hesasta Turkuun, Suomen Puutarhaparatiisiin. Täällä matka töihin on lyhyt, asuntoneilö on puolet halvempi ja kulttuuritarjontaakin riittävästi. Myös kauppoja on jo enemmänkin kuin tarpeeksi. Eikä kauppakeskuksia tarvita ylenmäärin. Kohtuus kaikessa. Kupittaan City-Marketistä löytyy kaikki, mitä päivittäin tarvitaan, vaipat, Piltit ja pöperöt, jopa viinat ja lääkkeet. Lähelle rakennetaan uuttakin kauppakeskusta (Skanssi). Kouluja on riittävästi, samoin tarhapaikkoja ja ne sijaitsevat riittävän lähellä asuntoja. Ei Hesassa kannata kauppojen takia asua ja asunnot on siellä kaninkoppeja. Täällä omakotitalokaan ei ole ylivoimainen kynnys onneen. Myös yrittäjänä täällä on mahdollisuuksia, jos ette saa täältä töitä. Tuokaa Hesasta yritykset tänne mukananne. Täällä on tilaa hyville tyypeille.

Betonitalot ja pilvenpiirtäjät rakennetaan täällä Science Parkin yhteyteen jatkaen niitä Itä-Harjun teollisuusalueelle Helsingin tien varteen. Pendolinolla käymään Helsingissä kätevästi. Rautatieasemiakin on kaksi. Kupittalla omansa.

Täällä on myös ihan hyvät menomestat ja ruokapaikat. Tanssi-, ruoka- ja vaatetuskulttuuriteeman ympärille voitte kehitellä hyviä projekti-ideoita, jotka voidaan toteuttaa kulttuuripääkaupunkihankkeen yhteydessä. Tervetuloa Suomen puutarhaparatiisiin!!!!!!

"...omakotitalot voivat olla kokonaan väärässä paikassa vuonna 2030. Aikana, jolloin väestö on jo ikääntynyt ja ilmastonmuutos edennyt..."

Vuonna 2030 nauretaan räkäisesti nykyiselle ilmastovouhitukselle, aivan kuten nykyään 70-luvulla uhanneelle jääkaudelle. Ja tietääkseni tuota ikääntynyttä väestöä on ollut aina, eikä se ole menoa maaseudulla ennenkään vaivannut.

On se kummaa kuinka keskustelu hajarakentamisesta ymmärretään oikein tahallaan väärin ja mangutaan kuinka omakotitaloasumista ei saa kieltää. Ymmärtääkseni kyse on siitä rakennetaanko asuinalueet (myös nämä pientaloalueet) jo olemassa olevan infrastruktuurin varaan vai rakennammeko koko ajan uutta tie-, vesi, sähkö, ja kuntapalveluverkostoa sinne asumattomiin takametsiin "luonnon äärelle".
Ylläpitokustannukset kasvavat tietysti suhteessa infrastruktuurin laajuuteen ja palvelutasoon nähden. Jos verotulot kunnassa kasvavat sitä tahtia, että löytyy samalla varaa parantaa sekä olemassaolevaa verkkoa että toisaalta myös laajentaa sitä uusille alueille, niin kiva homma. Jos verotulot kasvavat kuitenkin hitaammin kuin infran ylläpitokustannukset, niin sitä infran palvelutasoa pitää joko heikentää tai lakkauttaa. Verotulot kasvavat sitä hitaammin mitä enemmän kansa harmaantuu ja mitä vähemmän talous kasvaa. Tässä tilanteessahan Suomi jo käytännössä on, joten kuntien olemassa olevat resurssit on käytettävä tästä lähtien entistä viisaammin.

Pitkä lista kaavoja: Seutukaavat, yleiskaavat, rantakaavat, osayleiskaavat ym ja lopulta tuttu rakennuskaava.

Kaiken tavoitteena on kähmiä rakentamisen ohjaaminen tiukasti yhteiskunnan käsiin. Aivan oikein, sillä kauheinta oli aikoinaan grynderien toiminta kaupunkien liepeillä. - Tämä vaara olisi pahin.

Tuolla edellä on monesta suusta, perustellusti arvosteltu "betonipoliitikkojen" tahtoa pakottaa KUSTANNUSTEHOKKUUDEN perusteella suomalaiset asumaan kylki kyljessä. - Tiivis asuminen sopii osalle kansasta, mutta niistäkin suurin osa havittelee kesämökkiä järven tai meren rannalta, jossa saa olla "yksilöllisesti kuin pellossa".

Vahtikaamme näitä poliitikkoja ja varjelkaamme nuorisoamme slummiutumisen taudilta. - Tietysti se perinteinen kyläyhteisö on (maalla ja kaupungeissa) museotavaraa. Mutta suosittelen Kimmo Koskelle ja varsinkin Vapaavuorelle vähän matkustelua! Se muuten avartaa!

Marttirokka kirjoitti kansanviisauden, joka ei parane: "Kun katselet vaikka Saksan ilmatilassa maaseutua, niin huomaat tiiviisti rakennetut kyläyhteisöt kirkon ympärillä. Yhteisöstä löytyy kaikki tarvittava..."

Koko keskustelulle. Nyt ei todellakaan varmaan kannata kenenkään aloittaa rekennusprojektia yhtään missään. Hassua, että tänne ryöpsähti yhtäkkiä tällainen määrä kommentteja puolesta ja vastaan.

Kunhan tässä nyt pari vuotta tarkkaillaan tätä taantumaa, niin varmaan silloin alkavat sitten taas rakennusajatukset tulla mieliin.

Olen itse asunut sellaisessa pienessä omakotitalossa maalla, jossa ei ollut mukavuuksia lainkaan. Vesi kannettiin kaivosta sisään ja WC oli ulkoveski. Sieltä muutettiin Maunulaan rivariin Keskuspuiston kupeeseen. Ihana paikka.

Jossain vaiheessa sitten taas sain itse uudessa talossa kaiken entisen kurjuuden pois, kun asuin omakotitalossa meren rannalla ja talossa oli mm. oma uima-allas takkahuoneessa. Mutta se oli ihan korveessa Sipoossa.....edestakas kulkeminen silloin nuorena oli aika riskaabeliakin hommaa välillä...liftaamista jne. Sitten asuin kerrostalokaksiossa, niin kantakaupungissa, kuin lähiössäkin, sitten kahdessa eri rivitalossa ja nyt taas kerrostalossa.

Kaikista rakkain asuinpaikka on tämä nykyinen koti. Maunulan rivari oli myös tosi nasta.

Kaikista asumismuodoista pidän itse eniten kerrostalosta. Täällä olen paljon enemmän rauhassa omalla parvekkeellamme kuin entisessä rivarinpätkässämme koskaan. Siellä kaikki kuului, näkyi ja tuoksui ihan liian lähellä. En ikinä enää muuttaisi rivariin. Paritalosta nyt puhumattakaan.

Ihmiset ovat niin outoja, että kun muuttavat vaikkapa rivitaloon, niin he kuvittelevat itse olevansa koko taloyhtiön omistajia ja kaikki jutut ovat myös sen tasoisia. Ja ajatelkaa paritaloa, jossa asukkailla menevät sukset ristiin...huhhuh. Olen parhaimmillani nähnyt sellaisen etupihan yhdessä paritalossa, että toinen puoli pihasta oli asfaltoitu ja toinen puoli oli kivituhkaa.....että kivastipa oli natsannut kekenään.

-EP-

Ympäristöministeriö pitää sijoittaa Lappiin.Helsinkiin voi vastavuoroisesti muuttaa poromiehet,poroineen.Emme tarvitse mustien poliitikkojen vero slummeja Suomeen.

En ollenkaan ymmärrä mikä sääntelytalouden villitys ja maalla omakoti-asumisen vihaaminen on iskenyt Kokoomuksen stalinistiopeilla pelaavaan ministeriin, Vapaavuoreen.

Sitä tukevat kaiken maailman muut betonikoloihinsa lymyävät, ihmisen vapautta vihaavat viher-olmit.

Tuollainen suomalaisen elämänmuodon kampittajat pitää laittaa totaaliseen paitsioon ja viheltää kertakaikkiaan peli poikki tällaiselta kaavoitus-sosialismilta.

Suomalaisella pitää olla edelleen ikiaikainen oikeus ja mahdollisuus asua sellaisessa maisemassa kuin kansanluonne haluaa. Kaupunkimainen luukku-lymyily ei ole mistään kotoisin ja sopii vaan tynnyrissä kasvaneille mistään paremmasta ymärtämättömille metropoli-haaveilijoille.

"Suomalaisella pitää olla edelleen ikiaikainen oikeus ja mahdollisuus asua sellaisessa maisemassa kuin kansanluonne haluaa. Kaupunkimainen luukku-lymyily ei ole mistään kotoisin"

Näinhän se on, tai pitäisi olla...

"Vanha suomalainen tarina kertoo miehestä, joka asettui asumaan korpeen yksin. Eleltyään mökissään tyytyväisenä yksinään vuosikausia hänen kerran vaelteli metsissä ja tuli joen rantaan. Virrassa hän huomasi veistetyn lastun. Mies meni kotiin, otti kirveen ja lähti etsimään lastun vuolijaa

Löysi jokivarresta pitkän matkan piästä toisen torpan, tappo miehen ja löi virtaan, kun ol niin lähelle tullunna.

Tämänkaltaisia asutustarinoita ei tunneta muista maista."

http://www.taivalkoski.fi/paatalo-instituutti/tutki12.htm