Perjantai 24.10.2014

Tässä ministerin metsälääkkeet

Luotu: 
20.10.2008 12:06
  • Kuva: valtioneuvosto
    Kuva
    Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.)

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) on sitä mieltä, että synergiaetuja on hyödynnettävä metsäsektorilla ja metsien hoitoa on tehostettava merkittävästi puumäärien lisäämiseksi.

- Hallituksen ilmasto- ja energiastrategiassa metsäpohjaisella bioenergialla on suurimmat kasvun haasteet, Anttila sanoo tiedotteessaan.

Strategian avulla Suomen kasvihuonekaasupäästöjä voidaan maa- ja metsätalousministeriön mukaan vähentää 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä.

Suomen maakohtainen tavoite uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvattamisessa on 9,5 prosenttiyksikköä vuoteen 2020 mennessä. Tällöin Suomessa käytettävästä energiasta 38 prosenttia olisi uusiutuvaa, kun tänä päivänä neljännes energian kulutuksestamme tulee uusiutuvista lähteistä.

Kansallisen metsäohjelman 2015 tärkein painopistealue on ministeriön mukaan metsien ilmasto- ja energiahyötyjen lisääminen. Parhaimman mahdollisuuden lisätä uusiutuvan energian käyttöä tarjoaa metsäpohjainen, teollisuuden käyttöön kelpaamaton metsähake, jonka hyödyntämiseen on panostettu voimakkaasti viime vuosina.

Ilmastostrategian tavoitteena on nostaa hakkeen määrä 3,6 miljoonasta kuutiometristä jopa 13 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2020 mennessä. Tästä kaksi miljoonaa kuutiometriä on tarkoitus käyttää biodieselin tuotantoon.

- Näin mittava metsähakkeen käytön lisäys vaatii alueellisia haketuotannon keskuksia ja tehokasta logistiikkaa käyttäjien suuntaan. Metsien hyvä hoito on parasta ilmastopolitiikkaa, koska metsät sitovat hiiltä. Puumäärien kasvattaminen vaatii nykyistä tehokkaampaa ja kokonaisvaltaisempaa toimintaa koko tuotantoketjulta, Anttila sanoo.

Anttilan mielestä metsien tehokas uudistaminen on koko puuntuotannon perusta, ja tähän tulee asettaa selkeitä velvoitteita. Jos mikään muu ei auta, on harkittava jopa vanhan "talletusjärjestelmän" palauttamista takaamaan metsän kestävä uudistaminen hakkuiden jälkeen, Anttila katsoo.

Anttilan mielestä metsätalouden kemera-tukien saannin ehdot pitää tarkistaa, jotta voidaan varmistaa metsän uudistamisen ja taimien hoidon ensimmäisten elinvuosien aikana.

Jaa artikkeli: 

Kommentit

Ilkka Luoma

Venäjä teki puutulleillaan Suomelle kädenojennuksen - nyt joudumme oikeasti miettimään, mitä huomenna tehdään. Venäjällä ei ole velvollisuutta tukea alihintaisella raakapuulla suomalaista metsäteollisuutta ja metsäsektoria, tämän tietää Anne Brunilakin---
...

[orig. maanantai, helmikuu 18, 2008]
Suomalainen metsäteollisuus nostaa kätensä pystyyn (?), kun raaka-aineen hinta nousee---

(StoraEnso ilmoittaa jälleen supistuksista metsäteollisuudessansa ... Suomessa - syyksi ilmoitetaan varauma pyöreän puun hintojen noususta ... Venäjältä. Presidentti Putin ilmoitti jo viisi vuotta sitten, että he nostavat raakapuun hintaa - aikaa oli tehdä muutoksia --- tehtiinkö niitä? Onko suomalainen metsäteollisuus ainoastaan venäläisten varassa menestyäkseen?)

[ ... onko venäläisten alhaisilla hinnoilla tuettava suomalaista metsäteollisuutta - kuinka me menettelisimme samassa tilanteessa, kun vientimme olisi vain pelkkää raaka-ainetta? ... vuonna 2007 Suomen omista metsistä ilmeisesti hakattiin enemmän metsää kuin pitkiin aikoihin - nuo rahat jää suureksi osaksi suomalaisille kulutusmarkkinoille... ]

Onko venäläisillä velvollisuus tukea suomalaista metsäteollisuutta - näin olisi jopa käynytkin, jos metsäteollisuus olisi ottanut tosissaan kutsut tulla Venäjälle investointeineen - nämä vinkit annettiin jo useita vuosia sitten... Niin, ... ja minne jäi laaja tuote- ja tuotantokehitys koko metsäteollisuudessa? - viiranopeus ei ole ainut kehityskohde...

Uusinta mielipide 27.06. 2007:
............

Mikä on oikea puun hinta Venäjältä ja omista metsistämme

(uutisointi ja poliitikot intoilevat sormi pystyssä, kun Venäjä haluaa säätää pyöreän puun hintaa ulkomaille)

[ ... metsä on juuri niin arvokas kuin on kaupallista kysyntää, siis ihmisille. Luonto taas kokonaisuudessaan on täysin riippuvainen monimuotoisista ja eri elinvaiheissaan olevista metsistä - niin Suomessa kuin muuallakin maapallolla ... ]

Suomi aloitti rikastumisen, kun huomasimme halvan vesivoiman, tiivissyiset havupuumetsiköt ja ennakkoluulottomat patruunat, jotka halusivat tervan jälkeen jalostaa rahaansa ja duunarien työtä. Pelkän pyöreän puun vienti sellaisenaan ei kasvata kansantaloutta laajasti hyvinvoinnin suuntaan.

Venäjän tsaari Vladimir Putin kertoi jo julkisesti useampi vuosi sitten, että pyöreän puun vienti saa loppua. Samaan kertomukseen kuului sisältyneen huomautus jalostamisesta ja tuotekehityksestä kuin myös investoinneista lisäarvon tuottamisen puolelle. Suomi saa vielä halpaa puuraaka-ainetta tehtailleen Venäjältä. Suomi jalostaa paperia, kartonkia ja vaneria yms. mekaanista jatkojalostetta entistä automatoisoiduimmilla tehtaillaan.

Länsimaalainen markkinatalous, laatu ja Neuvostoliiton vaihdantakauppa kilpailuttivat tuotteemme sellaisiksi, että saimme viimeisten 50 vuoden aikana siitä osin sen hyvinvoinnin, mikä meillä juuri nyt on. Suomi eli metsästä. Raaka-aine on tuotteiden lähtökohta. Metsänomistaja on saanut takavuosina mukavat korvaukset luonnonkasvusta ja hoitotyöstä, mitä hän panosti metsiinsä.

Elintason nousun myötä palkat, maataloustuotteet ja muukin hintataso nousi ja metsäyhtiöt suuntasivat raaka-ainekatseensa halvan hinnan Venäjälle. Suomi sai näin yksipuolista hintaetuutta velivenäläisiltä - me yksinkertaisesti hyödynsimme uuden Venäjän epäselvät metsien omistus- ja hallintaoikeudet. Venäjä on raaka-aineviejä. Venäjä saa varallisuutensa öljystä, kaasusta ja kivihiilestä, siis raaka-aineista.

Markkinatalous suosii jatkojalostamista. Raaka-aineviejä ei kehitä omaa osaamistaan, innovaatiot ja tuotekehitys jää ohuelle pohjalle. Putin halusi muutoksen asiaan ja junailee verot ja tullit mm. pyöreälle puulle, jotta jatkojalostus olisi houkuttelevaa itse Venäjällä. Putin haluaa investointeja, osaamista ja innovaatiota omaan maahansa tuottamaan laajempaa hyvinvointia koko maalle, eikä pelkille metsäosuuksien "omistajille", jotka edustavat vain kapeaa sektoria koko Venäjän elinkeinoelämässä.

Suomi hyötyy kallistuvasta Venäjän puuraaka-aineesta. Nyt tulee taloudellisemmaksi hankkia raaka-aine kotimaasta. Palaamme pelimme lähtöruutuun. Pyöreä puu omista metsistä, jalostus omissa, joskin runsaasti ulkomaalaisten omistamissa tehtaissa, mutta erityisesti kotimaisella työvoimalla. Mikäli meillä ei ole markkinataloudellisesti hyödyllistä valmistaa paperia, kartonkia ja vaneria, syy ei ole puun kantohinnoissa, vaan hinnoittelussa ja elintasomme korkeudessa. Mikäli palkkamme ja muut kustannukset ovat liian korkeita, niin meidän on pakko karsia kustannuksia tai lisätä jalostusastetta.

Kaikkien kulukomponenttien tulee olla kilpailukykyisiä, niin raaka-aineiden, palkkojen kuin mm. palkkasivukulujen. Työllisyys onkin sitten yhteiskuntapolitiikkaa ja valtiollamme ovat instrumentit säätämään kotimaisen työn kilpailukykyä. On ymmärrettävää, että Venäjä nostaa tulleja (kukapa vain raaka-ainetta myisi, emme ainakaan me). Venäläiset haluavat nostaa jalostusastetta, kuten meidänkin on pakko tehdä pärjätäksemme maapallollisessa globaalikilpailussa.

Venäjän ei tarvitse subventoida halvalla puuraaka-aineella yhteiskuntaamme ja metsäteollisuuttamme. Kilpailukykymme tehdään Suomessa, ei venäläisen yhteiskunnan alle markkinahinnoiteltujen metsävarojen tuontitoiminnalla. Kansantaloudellisesti paras ratkaisu on koko tuotantoketjun pysyttäytyminen omassa maassamme ja mitä pidemmälle jalostetun tuotteen viemme maailmalle, sen paremmin maksamme mm. energialaskuamme, koska olemme tuontiriippuvainen markkinatalousmaa.

Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.vuodatus.net

............................
KUVAKERTOMUS
kuvia saa käyttää vapaasti aiheesta kirjoitetun tekstin yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma - 2007.

Kuva 1 --- http://www.panoramio.com/photo/2974048 --- DSC_7771.JPG -- 1634 kB.

Teksti
Motti per pino(kuutiometri), halkopinot odottavat polttajiansa. Vuosituhannet metsä on antanut lämmikkeen ihmisille, vuosituhannet metsä on tasapainoittanut ilmastoa ja "niellyt" hiilidioksidia. Kuinka käytämme metsät, ratkaisee elintasoamme, mutta erityisesti elinmahdollisuuksiamme. Kuvan klapipinot menevät grillaukseen Pohjois-Karjalaisessa lomakylässä.

Kuva 2 --- http://www.panoramio.com/photo/2974020 --- DSC_7769.JPG -- 1465 kB.

Teksti
Orava vahtii ihmiskulkijaa, koettaa peloitella tai kiinnittää huomion itseensä pelastaakseen pesänsä. Ihminen on vuosisatoja tuhonnut metsiä, metsien eläimiä ja vuosimiljoonaista harmoniaa itsekkäästi, vain oman etunsa nimissä. Suomi seisoi 50%:sti puujaloilla taloudeltaan vuosikymmenet, nyt puuta on saanut pilkkahintaan Venäjältä, jossa orava samalla lailla vahtii ja suojelee pesäänsä.

Kuva 3 --- http://www.panoramio.com/photo/2973981 --- IMG_1342.JPG -- 3448 kB.

Teksti
Suomi on saanut edullisesti raakapuuta Venäjältä, nyt tsaari Putin on säätämässä tulleja kannustaakseen omaehtoista lisäarvoa ja jatkojalostusta omaan maahansa. Kuvassa todennäköisesti suomalaista raakapuuta nousseella hinnalla metsänomistajien iloksi menossa meidän omaan jalostukseen Puhoksessa, Pohjois-Karjalassa.

Ilkka Luoma

Kuinka paljon ihminen voikaan sormeilla bioketjuja - mitä tapahtuu kun roudaamme metsistä kohta tuhkatkin pesästä?---
...

[orig. torstai, syyskuu 22, 2005]
Vastine suomalaiseen biopolttoainekeskusteluun

Silti Neste Oil jalostaa sademetsiä puoliksi turhaan liikkumiseemme.
~ Vastineeksi on todettava, että Neste Oil:lla on merkittävät tuotekehityshankkeet biopolttoaineiden tuottamiseksi. Lisäksi on muistettava, että polttoaineessa on edelleen yli puolet veroja, jotka valtio tarvitsee huutavan kipeästi länsimaalaisen demokratian tulontasaukseen ja hoivayhteiskunnan ylläpidon yrityksiin.

Biodiesel Neste Oil:ssa on suomalaiskehityksessä ehkä maailman parhaita, soveltuen myös lähitulevaisuudessa massatuotantoon. Mistä raaka-aine? No pelloiltapa tietenkin; ulkomailta vai kotimaasta? No, kotimaastapa tietenkin, kunhan kaikki ympäristövaikutukset on tutkittu. Neste Oil yhtiönä ja henkilöstönä ei varmaankaan pane pahakseen aidon kotimaisen raaka-aineen käyttöä jalostuksessa; onhan saanti varmenpaa.

Kuinka itse valtio menettelee, onkin juttu erikseen; perin selvästi Pekkarinen maaseutumiehenä ja Kepun palopuhevaraston hoitajana ja keskisuomen monitoimimiehenä hoitelee maaseudun etuja parhain taidoin, säilyttäen valtion ikimuistoisen veronkanto-oikeuden myös biopolttoaineista, sillä autoilu ei saa olla liian halpaa. Autoilun (poislukien ammattiautoilijat) pitääkin olla arvokasta, jottei ylen turhuudella ruuhkauteta säästökuurilla olevia teitämme; autoilu kallis - lihasliikunta halpa"

Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.vuodatus.net

Ilkka Luoma

Sirkka-Liisa Anttila voisi pohtia aktiivisemmin lähialueruokatuotantoa, ja jättäisi metsät kasvamaan niihin mittoihin, missä ne ovat olleet 99,99% koko maapallon kasvustollisesta ajasta---
...

[orig. tiistai, marraskuu 01, 2005]
Eläinkunta hakee toimeentulonsa aina läheltä

Alkuperäinen juttu oli tarkoitettu keskustelun avaukseksi. Ihmisen kokonaistoiminnalla on ekologinen tase sekä energiapankki, kuten fyysikko sanoo: "tyhjästä on paha nyhjästä". Ruokataseeseen liittyy todennäköisesti vielä sellaisiakin muuttujia, joita meistä kukaan ei vielä tiedä. Todennäköinen päämäärä tuntuisi tulevan harmonian puolelta, siis luonnon kanssa tasapainossa tapahtuva materian ja energian kierto ja käyttö.

Ihmisen jalanjälki on luonnottoman suuri biomassaansa nähden. Energian käyttö lisääntyy nopeammin kuin populamme antaisi kokoonsa nähden tarvetta. Mielenkiintoinen biologinen ja evolutiivinen "fakta" lienee muurahaisyhteiskunnan kokonaisbiomassan olevan ihmiskunnan kokoluokkaa. Muurahaiset ovat vaikuttaneet maapallolla jo kymmeniä miljoonia vuosia. Kuinka suuri on tuon eliöryhmän energiatarve ja millainen on niiden ruokahuollon tase ja vaikutus ympäristöönsä?

Myrmekologit ovat löytäneet muurahaispopulaatioista yhteiskunnan toimintamalleja ja yhtenevyyksiä myös ihmisten populaatiokeskittymiin.Voisi tuntua tärkeältä saavuttaa pienimmmällä energiakulutuksella pienaluetuotanto työllistävyysvaikutuksella ja ruokatuotannon soveltuvuustutkimuksilla maaperäotollisuudesta ja eroosiovaikutuksista.

Jokainen valtio/kansakunta voisi laskea itselleen "jalanjälkensä" kierrätyksessä, energiassa, maaperäravinnetaseessa kuin jätekäsittelyssä sekä päästöissä.

Maailmankauppa liikuttelee turhia tavaroita, materiaaleja, raaka-aineita paikasta toiseen; ei ole olemassakaan mitään kokonaissuunnitelmaa. Vapaa markkinatalous hakee vain kasvun virtoja eikä huolestu riittävyysnäkökulmista.

Keskustelu jatkuu...

Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.vuodatus.net