Torstai 17.4.2014

Viimeinen vapaussoturi Lennart Rönnback kuoli 102-vuotiaana

Luotu: 
6.11.2007 17:24
  • Kuva: Cay Sandelin / Jakobstads Tidning
    Kuva
    Lennart Rönnback

Suomen viimeinen vapaussoturi Lennart Rönnback oli 12-vuotiaana mukana riisumassa aseista venäläisen varuskunnan tukikohtaa Vaasassa. Hän oli viimeinen suomalainen, joka on ollut aseellisissa tehtävissä vapaussodan taisteluissa Suomen laillisen hallituksen armeijan joukoissa. Hän kuoli viime sunnuntaina kotikaupungissaan Pietarsaaressa. Hautaan siunaaminen toimitetaan 17. marraskuuta.

Vaasalaispoika Lennart Rönnback oli jäänyt nuorena orvoksi vanhemmistaan ja asui tätinsä luona. Hänen lähipiirinsä miehet olivat miltei kaikki liittyneet suojeluskuntiin, joiden oli määrä toimia Suomen armeijan perustana Suomen itsenäistyessä.

Suomen senaatti antoi itsenäisyysjulistuksen joulukuussa 1917 ja vaati venäläisiä joukkoja poistumaan maasta. Tammikuun alussa 1918 senaatin sotilaskomitea perusti valkoisten joukkojen esikunnan Vaasaan ja julisti suojeluskunnat hallituksen joukoiksi. Rönnback halusi ehdottomasti mukaan valmisteilla olevaan venäläisten varuskuntien aseistariisumiseen. Ikänsä puolesta hän ei olisi vielä saanut kantaa asetta, mutta hän lainasi esimiestensä tietämättä revolverin ja seitsemän patruunaa tutulta kotikylänsä mieheltä.

Operaatio alkoi yön pimeydessä kello kolme tammisunnuntain operaatiossa 27. ja 28. päivän välisenä yönä 1918. Vaasaa pidettiin vaikeana valtauskohteena, sillä venäläisen varuskunnan vahvuus siellä oli 2 000 miestä.

Rönnback hiihti kolonnansa mukana yön turvin venäläisten tukikohtaan Bockin panimoon. Hän oli valmiina käyttämään revolveriaan, mutta kun aseet oli otettu pois pelästyneiltä venäläisiltä vartiomiehiltä, muut varusmiehet antautuivat taisteluitta. Joukon nuorin soturi oli peloissaan, mutta hallitsi itsensä, koska oli ”tärkeä työ hoidettavana”.

Yön aikana Vaasassa ammuttiin arviolta 5 000 laukausta ja kaksi vapaussoturia kaatui taisteluissa. Venäläinen varuskunta antautui aamunkoitteessa. Venäläisiä oli kuollut viitisentoista ja neljä kaupunkilaista saanut surmansa harhaluodeista. Sotasaaliina saatu aseistus vahvisti laillista hallitusta merkittävästi.

Vaasasta tehtiin Suomen väliaikainen pääkaupunki, sillä Helsinki oli punakaartien miehittämä. Helmikuun lopulla Vaasaan saapui jääkärien pääjoukko, noin 950 miestä. Taistelut jatkuivat kevään ajan, kunnes punakaartit kukistettiin Tampereella ja Helsingissä huhtikuun aikana.

Lennart Rönnback työskenteli elämänsä parturina. Hän meni naimisiin ja sai kaksi lasta. Hän taisteli talvisodassa ja jatkosodassa tykistössä. Jatkosodassa hän onnistui kahdestaan aseveljensä Verner Strömbergin kanssa saartamaan yllätyshyökkäyksellä noin 20 venäläistä ja ottamaan nämä sotavangeiksi. Sotilasarvoltaan hän on sotilasmestari.

Rönnback asui 100-vuotiaaksi kotonaan Pietarsaaressa ja kävi päivittäin lähikahvilassa tapaamassa tuttujaan. Pienen kaatumisonnettomuuden jälkeen hänen tasapainonsa heikentyi ja hän asui pari viimeistä vuottaan kotikaupungissaan toimivassa Ahlbäck-kodissa.

Vapaussodan viimeinen punakaartin veteraani ja samalla maan vanhin asukas on Järvenpäässä asuva 110-vuotias Aarne Arvonen.

Paikat: 
Jaa artikkeli: 

Kommentit

timosiukosaari

Näin on yksi vaihe isänmaamme historiassa päättynyt, kun viimeinenkin
vapussoturi on saanut kutsun viimeiseen iltahuutoon. Yhdessä noin
seitsemänkymmenen tuhannen aseveljensä kanssa hän lähti toteutta-
maan unelmaa itsenäisestä, vapaasta Suomesta. Edesmennyttä akatee-
mikko Eino Jutikkalaa lainaten: " Raskain vaihe valtioiden itsenäistymi-
sessä on aika itsenäisyyden julistamisesta sen toteutumiseen." Näin
oli meidänkin maamme tapauksessa. Ilmeisesti ainoa mahdollinen ajan-
kohta oli juuri 90 vuotta sitten, jolloin keisarivalta oli kukistunut eikä
bolshevikkivalta vielä tarpeeksi vahva. Bolshevikkien suorittama vallan-
kumous oli siis edellytys vapaan, demokraattisesti hallitun valtion synty-
miselle, mutta valitettavasti myös syyllinen niille traagisille tapahtumille,
jotka kansamme joutui läpikäymään

SIMO PERTTULA

Tästä alkaa toinen vaihe !Torjuntavoittoon päättyneiden sotiemme jälkeen julistettiin:Kyllä Kruunu Sankareistaan Huolehtii ! Jäljellä olevista Sotaveteraaneistaan, on nyt Laillisen Esivallan, huolehdittava tavalla,joka SANKAREILLE kuuluu. Tähän asti on paljon luisteltu lupauksista.Isänmaa ja sen aurinkoiset äidin kasvot, velvoittaa välittömiin toimiin VETERAANIEN kaikinpuolisesta hyvinvoinnin takaamisesta! Heidän ansiostaan minäkin kirjoitan näitä rivejä VAPAASSA,ITSENÄISESSÄ SUOMESSA ! Eläköön Vapaus!

tapioneva

SIMO PERTTULA: Heidän ansiostaan minäkin kirjoitan näitä rivejä VAPAASSA,ITSENÄISESSÄ SUOMESSA ! Eläköön Vapaus!

* Suomi liittyi 1.1.1995 Euroopan unioniin. Suomi neuvottelee parhaillaan luvasta maksaa omilla rahoillaan 141-maataloustukea, mutta varmaa ei ole se, saako omilleen maksaa omista rahoista. Kun ottaa huomioon, miten direktiivit sitovat jo nyt lainsäädäntöä, kannattaisi ehkä todeta, että Euroopan unioni on itsenäistymässä vähitellen jäsenvaltioistaan.

Mauritius

Oletan, että käytettiin sitä nimitystä, mitä vainaja itse käytti. Näinkin voi joskus tehdä jopa näinä poliittisen korrektiuden kulta-aikoina.

Onhan artikkelin kirjoittaja asiallinen. Hän lopettaa juttunsa: "Vapaussodan viimeinen punakaartin veteraani ja samalla maan vanhin asukas on Järvenpäässä asuva 110-vuotias Aarne Arvonen."

Kyllä "punakaartin veteraani" on ihan samaa henkilön omaa vakaumusta kunnioittavaa kieltä. Eikös sellaisellakin ole arvonsa?

tapioneva

Sylvain Sepp: Vapaussota?
Tarkoittaakohan puolueeton Uusi Suomi sisällissotaa? Yhtä hyvin voitaisiin puhua punakapinasta tai kansalaissodasta kuin vapaussodasta.

* Vuoden 1918 tapahtumien nimi 1918 oli (puna)kapina. Vasta kun valkoiset toipuivat siitä, alettiin kehittää tarinaa vapaussodasta. SKP kertoi jo tuolloin oman versionsa luokkasodasta. 1960-luvulla kehitettiin kansalaissota ja 1990-luvulla lähinnä Elisabeth Rehn-ilmiön yhteydessä palattiin nostalgiseen vapaussotaan.

* Joissain englanninkielisissä lähteissä on jo aiemmin käytetty sanaa "Suomen sisällissota". http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissota

Jos nyt ajatellaan uutista niin varmaan 12-vuotias lapsisotilas koki olevansa vapaussodassa. Jos puhutaan tutkimuksesta niin silloin ehkä olisi paikallaan käyttää sanaa sisällissota.

Osataan sitä toki muuallakin <strong>Lokakuun Suuri Sosialistinen Vallankumous</strong> oli tapahtumahetkellään vielä pelkkä <cite>lokakuun vallankaappaus</cite>.

Suomessa kapinallisten on yleensä aina käynyt huonosti päinvastoin kuin suurissa ja vallankumouksellisissa maissa, jossa he ovat osittain vieneet evoluutiota eteenpäin. Tämän vuoksi retoriikassa on melkoisia eroja.

jukkarelander

Mielenkiintoisia kysymyksiä, Sylvain ja Mauritius.

On ehkä perusteltua puhua Vapaussodan veteraanista kun halutaan kunnioittaa juuri kuollutta ihmistä ja hänen vakaumustaan. Yleisemmällä tasolla on kyllä mielekkäämpää puihua sisällissodasta. Ja voi olla, ettei "vapaussodan punakaartin veteraani" oikein tavoita punaisella puolella taistelleen vakaumusta.

Nykyisen upseerikunnan keskuudessa on yllättävänkin yleistä ajatella, että puolustusvoimat on yhtälailla valkoisen armeijan kuin punakaartinkin perillinen. Sama koskee myös koko maata.

Osmo Jussila toteaa muualla tässä lehdessä arvioidussa kirjassaan, että vuonna 1918 käytiin montaa sotaa samaan aikaan, taistelijoiden motiiveista riippuen. Sikäli on ehkä mahdollista puhua vapaussodan veteraaneista, jotka taistelivat sisällissodassa tai kansalaissodassa.

Tutkimukset ovat vielä kesken, ja keskustelu jatkuu...

Mauritius

Sisällissodasta puhuminen on kyllä sikäli paikallaan, että se vähän ravistaa suomalaista. Jos on tottunut näihin muihin nimityksiin. Ne vähän peittävät sitä karmeutta, mikä sisällissotiin liittyy.

Kysyisinkin huvikseni, minkälaisen listan tekisitte ihmiset Euroopan maista, joissa on 1900-luvulla tai 2000-luvulla ollut sisällissota?

tapioneva

Mauritius: Sisällissodasta puhuminen on kyllä sikäli paikallaan, että se vähän ravistaa suomalaista. Jos on tottunut näihin muihin nimityksiin. Ne vähän peittävät sitä karmeutta, mikä sisällissotiin liittyy. Kysyisinkin huvikseni, minkälaisen listan tekisitte ihmiset Euroopan maista, joissa on 1900-luvulla tai 2000-luvulla ollut sisällissota?

* Viron itsenäistymissota oli vapaussota, koska saksalaiset eivätkä venäläiset tunnustaneet itsenäisyyttä ja sotaa käytiin molempia vastaan.

* Latvian itsenäistymissodassa saattaa olla sisällissotamaisempia piirteitä, koska esimerkiksi latvilaisten punaisten osuus oli merkittävämpi kuin virolaisten Virossa.

* Puolan sota V enäjän sosialistista federaatiota vastaan oli vapaussota.

* Länsi-Ukrainan kansantasavallan itsenäisyyssota oli vapaussota.

* Ukrainan tasavallan itsenäisyyssota oli vapaussota, jossa oli sisällissodan piirteitä Etelä-Ukrainassa

* Liettuan itsenäisyyssota oli vapaussota.

* Kreikan sisällissota oli sisällissota.

* Kyproksen levottomuudet olivat sisällissota

Jugoslavian hajoamissodista Slovenian ja Kroatian itsenäistyminen oli vapaussota, kun taas Bosnia sota oli sisällissota. Kosovon sota oli sisällissota.

Mauritius

Espanja kuuluu varmaan myös listalle. Kohtuullisen varmoja olisivat siis:

1. Suomi
2. Espanja
3. Kreikka
4. Kypros
5. Bosnia

Kosovoa en laittaisi listalle, kun se ei ole maa. En oikein tiedä muutenkaan, mikä sota se oli. Valtioterroria se ainakin oli, kuten Tshetshenian sotakin. Toisella lopputuloksella ne olisivat itsenäistymissotia. Toinen lopputulos voi esim. Kosovon suhteen vielä koittaakin - se varmaan muuttaisi sodan nimen.

Entä Neuvostoliiton synty? Mitä siitä pitäisi sanoa?

tapioneva

Mauritius: Espanja kuuluu varmaan myös listalle. Kohtuullisen varmoja olisivat siis:

1. Suomi
2. Espanja
3. Kreikka
4. Kypros
5. Bosnia

Kosovoa en laittaisi listalle, kun se ei ole maa.

* Kosovosta voi tulla valtio. Kosovon tilanne oli albaanit vastaan serbit. Ruumiita tuli ja peiteltiin kuin sisällissodassa ikään.

Mauritius: En oikein tiedä muutenkaan, mikä sota se oli. Valtioterroria se ainakin oli, kuten Tshetshenian sotakin.

* Valta on viime kädessä aina väkivaltaa. Terroristien välisissä kamppailuissa on oleellista se, mikä kilpailevista ryhmistä kykenee nousemaan valtioterroristin asemaan ja tunnustamaan kansainvälisellä yhteisöllä saaliinsa.

Toisella lopputuloksella ne olisivat itsenäistymissotia. Toinen lopputulos voi esim. Kosovon suhteen vielä koittaakin - se varmaan muuttaisi sodan nimen.

* EU ja Yhdysvallat ei uskalla voimaperäisesti vain itsenäistää Kosovoa, koska Venäjä itsenäistäisi silloin Ossetian, jolloin NATO:n uskottavuus Azerbaidazanissa ja Georgiassa romahtaisi ja Armenian venäläismyönteinen linja osoittautuisi reaalipolitiikaksi.

Entä Neuvostoliiton synty? Mitä siitä pitäisi sanoa?

*Se oli sisällissota.

Mauritius

Kosovon laittaminen sisällissotalistalle on siksi hankalaa, että vastapuoli oli alueen ulkopuolinen voima. Tässä tapauksessa siis tynkä-Jugoslavian armeija. Kosovon serbit on liian pieni vähemmistö, että voisi tosissaan kutsua tilannetta sisällissodaksi.

Toki sisällissodan piirteitä oli paljon silti Kosovon tapauksessa. Mutta jos Kosovo itsenäistyisi, jäisi vapaus-/itsenäisyyssota (/-taistelu) varmaan sikäläiseen kielenkäyttöön.

Neuvostoliiton kohdalla pidän sen sijaan sisällissota-termin käyttöä valaisevana. Se kertoo neuvostovaltion synnystä jotain olennaista.

Jotkut vannovat täällä vain yhden nimityksen nimeen. Että "mikä on oikea nimitys". Ihan kuin ei haluttaisi oppia, että useampikin nimitys saattaa käydä - niiden käyttö riippuu näkökulmasta.

tapioneva

Mauritius: Kosovon laittaminen sisällissotalistalle on siksi hankalaa, että vastapuoli oli alueen ulkopuolinen voima. Tässä tapauksessa siis tynkä-Jugoslavian armeija. Kosovon serbit on liian pieni vähemmistö, että voisi tosissaan kutsua tilannetta sisällissodaksi.

* Millä lailla Kosovossa vuosisatoja asunut serbivähemmistö on <cite>ulkopuolinen voima</cite>. Serbejä on suhteessa vieläkin Kosovossa enemmän kuin suomenruotsalaisia Suomessa. Missä on sanottu, ettei 10%:n vähemmistö olisi vähemmistö, varsinkin kun sodan lisäksi vähemmistöasema johtuu siitä, että albaaniväestö lisääntyy paljon nopeammin kuin serbiväestö. Kyllä entisen Jugoslavian kaikki vähemmistöt missä osassa tahansa ovat entisiä, vanhoja ja vakaita vähemmistöjä ja heidän sotilaalliset ottelunsa ovat sisällissodan luoteisia.

* Olisi jonkinlainen anakronismi ja poliittisesti korrekti ennakointi väittää, että Kosovo on vanha itsenäinen kansakunta, joka on vain käynyt vapaussotaa jugoslavialaismiehittäjiä vastaan.

Mauritius: Toki sisällissodan piirteitä oli paljon silti Kosovon tapauksessa. Mutta jos Kosovo itsenäistyisi, jäisi vapaus-/itsenäisyyssota (/-taistelu) varmaan sikäläiseen kielenkäyttöön.

* Aivan varmasti kaikki merkit siitä, miten Kosovo olisi osa Jugoslavian liittovaltiota hävitettäisiin ja historian sekä maantieteen kirjat kirjoitettaisiin itsenäisyysmyyttiä tukeviksi. Kyse on nyt kuitenkin siitä, ettei Kosovoa uskalleta suurista puheista huolimatta itsenäistää määrätietoisesti, koska Venäjä ryhtyisi samalla tavalla kansallisuusaatteiden kannattajaksi ja itsenäistäisi Etelä-Ossetian Georgiasta, jolloin Saakashvilin ja NATO:n arvovallalta menisi rippeetkin sillä kulmalla. Armenia on Venäjän liittolainen, koska armeenit kristityt pitävät azereita turkkilaisina. Siksi Turkin öljyputki vedettiin Georgian kautta ja siksi arvovalta on öljyvaltaa Georgiassa, mitä vahingoittaisi Etelä-Ossetian itsenäisyyden tunnustaminen. Tämän vuoksi Kosovon itsenäisyysprosessi on pitkä ja tuskainen, koska myös serbien ihmisoikeuksia pitäisi kunnioittaa.

Mauritius: Neuvostoliiton kohdalla pidän sen sijaan sisällissota-termin käyttöä valaisevana. Se kertoo neuvostovaltion synnystä jotain olennaista.

* Kukaan Neuvostoliitosta irti pyristellyt ei selitä omissa kirjoissaan Venäjän sisällissotaa sisällissodaksi, vaan pääasiassa omaksi vapaussodakseen.

Mauritius: Jotkut vannovat täällä vain yhden nimityksen nimeen. Että "mikä on oikea nimitys". Ihan kuin ei haluttaisi oppia, että useampikin nimitys saattaa käydä - niiden käyttö riippuu näkökulmasta.

* Tietosanakirjassa on yksi hakusana yhdelle asialle. Suomessa olisi asiallista puhua Suomen sisällissodasta, koska

- luterialaiselle kristitylle kapina on synti esivaltaa vastaan. Luther oli ruhtinaiden ystävä ja niin nuijasota kuin punakapina hävittiin. Suomessa kapinalliset eivät ole koskaan voittaneet päinvaston kuin suurissa sivistymaissa. Jos punakapina oli vain kapina, oli aivan oikein, että hävinneet teloitettiin syntisinä. Tämä selitys ei sovi vasemmistolle eikä sosialidemokraateille, koska SDP muodosti Suomen kansanvaltuuskunnan paikallishallinnon vallankumoustuomioistuimineen. Lahtaaminen ei sopinut enää 1920-luvulla edes porvareille, koska toimenpiteistä haluttiin antaa ylevämpi kuva kehittämällä tarina vapaussodasta.

- vapaussota ei kestä kriittistä tarkastelua siksi, ettei Venäjällä ollut merkittäviä joukkoja Suomessa 27.1.1918 ja koska Suomen tynkä-Senaatti tilasi saksalaisia joukkoja maahan sitoutuen myös kauppasopimuksella Saksan sotatalouteen. Tämän piirteen osalta voisi pohtia, että kyseessä oli ensimmäisen maailmansodan jatko ja Venäjän sisällissodan alkuvaihe, jolloin lähinnä vähemmistökommunistien väite luokkasodasta tulee ilmeisemmäksi. Saksalainen imperialistinen monarkismi vastaan Venäjän sosialistinen federaatio.

- luokkasodaksi ei tapahtumaa voi sanoa, koska se ei vastaisi edes kaikkien demokratisoitujen sosialidemokraattienkaan näkemyksiä. Tätä vastaan sotii myös kunnallishallinnon demokratisoiminen sekä jo päätetty torpparien vapautus. Svinhuvudin senaatti oli periaatteessa suostunut kunnallishallinnon demokratisointiin ja pikkuporvarilliseen maauudistukseen, mikä käytiin läpi myös sittemmin Virossa, Latviassa ja Liettuassa saksalaisia maanomistajia vastaan.

- kansalaisssota on sosialidemokraattinen vastakäsite niin porvarililsella vapaussodalle kuin kommunistiselle luokkasodallekin. Harhaa se on sikäli, että jo hyvin varhaisessa vaiheessa senaatti joutui toimeenpaneman yleisen asevelvollisuuden, mikä ei ole kansalaistoimintaa, vaan valtiollista asevelvollisuutta. Suomen asevelvollisten maavoimien perusporukka muuten on Jalasjärven suojeluskunta http://fi.wikipedia.org/wiki/Jalasj%C3%A4rven_suojeluskunta , jonka pohjalta perustettiin Suomen Tasavallan Vartiosto
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Tasavallan_Vartiosto

1918 tapahtumien alkuperäinen nimitys, (puna)kapina, on epäluterilainen, luokkasota on liian kommunistinen ja paljastaa myös Saksan Itämeren strategian Neuvosto-Venäjää vastaan, vapaussota on puolestaan pelkkä selitys laajoille teloituksille 1918, kun taas kansalaisssota valehtelee siinä, että ensin valkoiset ja sitten punaiset aloittivat asevelvollisuuden, joka sitoi sotaan niitäkin, jotka eivät halunneet sotia.

tapioneva

jukkarelander: Nykyisen upseerikunnan keskuudessa on yllättävänkin yleistä ajatella, että puolustusvoimat on yhtälailla valkoisen armeijan kuin punakaartinkin perillinen. Sama koskee myös koko maata.

* Tästä en ole kuullut vielä mitään. Eikö haittaa uraa, jos antaa tunnustusta Suomen kansanvaltuuskunnalle ja improvoisoiduille joukoille?

* Odotan kuitenkin innolla vielä suurempaa pohdintaa: miten paljon voidaan ryhtyä himmentämään jääkäreiden tähteä ja tuoda rinnalle ryssänupseerit eli "sortotoimia" aikaansaaneen Nikolai II:n ammattiupseereita, joista tähän asti ei ole saanut arvostaa kuin kenraaliluutnantti C. G. E. Mannerheimia. Jääkäreiden ja punakaartilaisten ohella kannattaisi ensimmäisen maailmansodan osalta muistella myös niitä, jotka eivät olleet demilitarisoituja maailmansodan ajan, vaan niitä tuhatta, jotka taistelivat Venäjän keisarikunnan puolella Saksaa vastaan olematta esiupseereita.

jukkarelander: Osmo Jussila toteaa muualla tässä lehdessä arvioidussa kirjassaan, että vuonna 1918 käytiin montaa sotaa samaan aikaan, taistelijoiden motiiveista riippuen. Sikäli on ehkä mahdollista puhua vapaussodan veteraaneista, jotka taistelivat sisällissodassa tai kansalaissodassa. Tutkimukset ovat vielä kesken, ja keskustelu jatkuu...

* Semantiikan ohella kannattaisi keskittyä myös lähihistoriaan, koska siitä voisi saada pohdintaa ajankohtaisiin haasteisiin.

Juhani Putkinen

Nimenomaan Vapaussota

Sylvain Sepp: "Vapaussota? Tarkoittaakohan puolueeton Uusi Suomi sisällissotaa?"

Vuonna 1918 oli nimenomaan <strong>Vapaussota. Suomi oli sodassa Venäjän kanssa</strong>:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Vapaussota.htm

Se on sitten ihan eri asia, että Vapaussodan yhteydessä osa suomalaisista punikeista nousi kapinaan vapailla vaaleilla valittua eduskuntaa ja laillista hallitusta vastaan <strong>Venäjän yllyttämänä</strong>:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Venaja_%20yllytti_suomalais...

ja <strong>Venäjän aseistamana</strong>:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Venaja_aseisti_kapinalliset...

timosiukosaari

Jos sodan nimeä halutaan peilata sen lopputulokseen niin oikea nimi on
Vapaussota. Niin Karjalasta kuin Pohjanmaaltakin lähdettiin vapauttamaan
maata vieraista sotajoukoista. Se, että jouduttiin myös kukistamaan
Venäjällä valtaan nousseen bölshevikkihallituksen Suomessakin nostattamaa
kapinaa ei ollut vapaussotureiden syytä. Joka tapauksessa sodan loppu-
tuloksena syntyi vapaa, demkraattisesti hallittu valtakunta eikä toveri
Leninin suunnittelema sekä Suomen että Karjalan käsittänyt neuvosto
tasavalta.

tapioneva

timosiukosaari: Jos sodan nimeä halutaan peilata sen lopputulokseen niin oikea nimi on
Vapaussota. Niin Karjalasta kuin Pohjanmaaltakin lähdettiin vapauttamaan
maata vieraista sotajoukoista.

* Eikä mennyt kuin hetki niin huomasivat olevansa sodassa Suomen kansanvaltuuskuntaa vastaan.

Sylvain Sepp

Molemmat osapuolet saivat apua ulkopuolisilta (valkoiset saksalaisilta ja punaiset venäläisiltä), pitäisikö siis puhua Saksan ja Venäjän sodasta??
Ko. sotaa/kapinaa ei voida perustella "vierailla sotajoukoilla".

Suomi oli jo itsenäinen sodan syttyessä.

Jos vuotta 1918 tarkastellaan 2007, on syytä käyttää tämänhetkistä terminologiaa eikä aikalaisten propagandistista retoriikkaa. Sisällissotiakin on monenlaisia.

tapioneva

Sylvain Sepp: Jos vuotta 1918 tarkastellaan 2007, on syytä käyttää tämänhetkistä terminologiaa eikä aikalaisten propagandistista retoriikkaa. Sisällissotiakin on monenlaisia.

* Tästä seuraa juuri se, että 1918 puhutaan punakapinasta, 1920 vapaussodasta, 1968 kansalaissodasta, 1992 vapaussodasta jne. Alkuperäiseltä nimeltään 1918 tapahtumat eivät olleet mikään vapaussota, vaan punakapina. Tosin ennakoidessaan voittoaan kansanvaltuuskuntalaiset kirjoittivat kirjallisiin teksteihin myös vallankumous.

* Olisi hyvä käyttää nimitystä Suomen sisällissota, jolloin ei joka vuosikymmen pitäisi kaikkea kirjoittaa uusiksi vain poliittisten suhdanteiden vuoksi.

Mauritius

Kannatan sisällissota-nimitystä, vaikka tässä uutisessa oli juuri erityinen syy käyttää muita ilmaisuja. Silti sisällissota-nimityksen hyväksyminen voisi hyvässä tapauksessa saada suomalaiset ymmärtämään myös muiden maiden vastaavia konflikteja, ihan Afrikkaa myöten. Jos vaan jaksetaan asiasta puhua, lukea Väinö Linnaa jne.

Sisällissota voi olla lopulta kansalle voimavara, ehkä juuri näin vajaan sadan vuoden päästä. Jos huomion vain ohjaa tapahtumakulun ymmärtämiseen, ei historian politisoimiseen omia tarkoitusperiä varten.

Tämän tyyppinen ajatus saattaisi sopia tämänkin päivän tragediaan. Asianosaisten kohdalta ei tosin nyt, vaan joskus hyvin pitkän ajan päästä.

tapioneva

Mauritius: Kannatan sisällissota-nimitystä, vaikka tässä uutisessa oli juuri erityinen syy käyttää muita ilmaisuja. Silti sisällissota-nimityksen hyväksyminen voisi hyvässä tapauksessa saada suomalaiset ymmärtämään myös muiden maiden vastaavia konflikteja, ihan Afrikkaa myöten. Jos vaan jaksetaan asiasta puhua, lukea Väinö Linnaa jne.

* Sisällissota on hyvä nimitys, koska se tuo mieleen aina sen, miten raakoja ollaan, miten verisiä jälkiselvittelyjä pidetään, miten paljon julkisuutta kestämättömiä sotilas- ja taloussopimuksia tehdään ulkovaltojen kanssa tavalla, joita myöhemmin hävetään jne. Sisällissodista ei yleensä jää hyvää makua suuhun kenellekään eikä niistä voida lämpimin sydämin kirjoittaa tarinoita, koska omat tai sukulaisten kädet ovat lähes yhtä veriset kuin hävinneen naapurinkin.

Juhani Putkinen

Tämän hetkinen terminologia

Sylvain Sepp: "Jos vuotta 1918 tarkastellaan 2007, on syytä käyttää tämänhetkistä terminologiaa"

Näin on. Kun <strong>Suomi oli vuonna 1918 sodassa Venäjää vastaan, niin siitä sodasta on käytettävä termiä Vapaussota</strong>.

Kannattaa myös huomata analogia Talvisotaan. Vapaussodan aikana Venäjä kieltäytyi tunnustamasta Suomen laillista hallitusta ja tunnusti vain asettamansa nukkehallituksen Suomessa. Vastaavasti Talvisodan aikana Venäjä kieltäytyi tunnustamasta Suomen laillista hallitusta ja tunnusti vain asettamansa (suomalaisen maanpetturin Otto-Wille Kuusisen) nukkehallituksen.

Vapaussodan Venäjää vastaan <strong>rauhansopimus</strong> solmittiin Tartossa 14.10.1920 Venäjän ja Suomen kesken:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Tarton_rauhansopimus.htm

Punakapina kukistettiin siinä Vapausodan ohella - eikä siihen tarkoitukseen tarvittu rauhansopimusta.

tapioneva

Juhani Putkinen: Tämän hetkinen terminologia. Sylvain Sepp: "Jos vuotta 1918 tarkastellaan 2007, on syytä käyttää tämänhetkistä terminologiaa"

Juhani Putkinen: Näin on. Kun Suomi oli vuonna 1918 sodassa Venäjää vastaan, niin siitä sodasta on käytettävä termiä Vapaussota.

* Suomi ei ollut sodassa Venäjän keisarikunnan väliaikaisen hallituksen seuranneen länsimaiden tunnustaman Aleksandr Koltšakin armeijan kanssa sodassa, vaan kapinan tehneiden kansankomissaarien kontrolloiman 42. armeijakunnan kanssa. Venäläisten merkitys oli vähäinen, mutta siitä huolimatta heitä pantiin avantoon lähinnä bolševistiseen tapaan suomalaisten toimesta myös Länsi-Suomessa. Vaikka tehtiin Tarton rauha niin silti sota oli pikemminkin sisällissota kuin vapaussota. Vapaussota on oikeastaan vasta 1920-luvun retoriikan tulos. Sillä ikään kuin oikeutettiin perustuslakien vastaisesti perustetut valtiorikosoikeudenkäynnit, joissa jaeltiin melko ahkeraan kuolemantuomioita.

* 1918 tapahtumia kutsuttiin tapahtuma-aikoinaan punakapinaksi, ei miksikään vapaussodaksi, joka on myöhempi käsite ja syntynyt 1920-luvun poliittisista tarpeista.

Ollinukki

jukkarelander pohtii Venäjän armeijassa palvelleiden upseerien arvostusta, joista hänen mukaansa vain Suomen marsalkka C G e Mannerheimia saa arvostaa. Kyllä Suomen tykkimiehet ovat arvostaneet tykistön kenraali Vilho Petter Nenosta jo paljon ennen talvisotaa. Samoin näyttää Suomen kansakin tehneen hänen kuolemansa jälkeen, koska hänen hautansakin on arvostetulla paikalla Hietaniemen hautausmaalla aivan lähellä presidentti UK Kekkosen hautaa ja muita valtion merkittävien henkilöiden leposijoja.
Vuoden 1918 sotaa olen pitänyt koko ajan Vapaussotana ja pidän edelleenkin.

Mauritius

Kun sodasta on kulunut niin paljon aikaa kuin tästä, niin nimitysten suhteen voisi harrastaa joustoa. Balkanillahan ei harrasteta. Siellä joku 1300-luvun sota on kuin tätä päivää. Parista lauseesta tunnistaa, mitä kantaa kukin edustaa. Historia on siis politisoitu.

Eikö tuossa ole ideaa tuossa alkuperäisessä artikkelissa. Siinä on kauniisti otettu huomioon menehtynyt viimeinen soturi. Samoin artikkelin lopussa - ehkä vähän kökösti, mutta yhtä lailla ystävällisesti - viitataan vielä elossaolevaan punakaartilaiseen.

Koska en nimimerkkiä tunne, niin voihan olla että hänellekin vapaussota on paitsi nimi niin kunnianosoitus omille läheisille. Kannatan silti joustoa näissä nimiasioissa. Sisällissodasta kannattaa puhua sikäli, että ei unohdu totuus: Suomessa koettiin sitä raakuutta, mikä liittyy juuri sisällissotiin. Tragediahan se oli, mutta onneksi jo kaukana. Nyt pitäisi vaan säilyttää tietty suvaitsevaisuus ikäänkuin pääomana.

tapioneva

Vilho Petter Nenosta ei pidetty varsinaisena ryssän upseerina jääkäreidenkään keskuudessa, vaikka hän palveli Venäjällä ammattisotilaana niin kuin Mannerheimkin. Hän pääsi korkeakoulutasoiseen Mihailin Tykistöakatemiaan. Mannerheim ei päässyt. Mannerheimhan ei käynyt Venäjällä sotakorkeakoulua. J. K. Paasikivi huomauttelikin, että jos Mannerheim olisi ollut sotilaallinen kyky niin kait se olisi Venäjällä huomattu. Mannerheim ihaili puolestaan Nenosen pätevyyttä, vaikka tämä oli tullut vain rahvaan piiristä eikä ollut aatelismies.

Nenonen kuului luokkaan korkea-arvoinen asiantuntija, joten sen vuoksi hän ei kuulunut tulilinjalle 1920-luvulla, kun Saksassa koulutuksensa saaneet kapteenit ja majurit alkoivat työntää "ryssänupseereita" sivuun Suomen armeijassa.

Nenonen pelasti venäläisen naisen Suomeen menemällä tämän kanssa naimisiin. Suomeen päästyään rouva tarjoutui eroamaan, mutta Vilho Petterille kävi, että jatketaan. Nenonen ei siis ollut pelkästään Venäjällä palvellut Nikolai II:n ammattiupseeri, vaan hänellä oli kaiken lisäksi vielä venäläinen puolisokin. Tämä ei ainakaan paperilla vähentänyt venäläisyysindeksiä jääkäriupseereiden silmissä.

Nenonen sai aikaan mm. sen, että Suomen kansakouluissa numeroon seitsemän alettiin lisätä poikkiviiva, jotta se olisi varmasti erottunut numerosta yksi. Tykistön ampuma-arvoissa ei ole sama, onko numero seitsemän vai yksi...

primecap

Vapaussodan punaisten kuolleista pidetään kovaa meteliä ja tunnettu professori ja kirjailija pitää erittäin kovina murhaajina valkoisia voittajia.Se ilmeisesti johtuu siitä ,että punaisten tappioiden ja valkoisten ns.julmuuksien tutkimiseen saa takuuvarmasti apurahaa.(jako koneisto on solutettu jo kymmeniä vuosia sitten).Onkohan tämän edellä mainitun professorin mielessä käynyt koskaan ,minkälainen teurastus ja kyyditys olisi alkanut jos punaiset olisivat voittaneet,siihen tutkimukseen ei apurahoja myönnetä.Mutta niin kun Roomalaiset sanoivat hajoita ja hallitse niin sosialistit sanovat avusta ja hallitse.Erittäin yksinkertainen hallinta malli.

JasonLavery

Vapaussota-termin käyttö ei ota huomioon kahta tärkeätä aspektia vuoden 1918 sodasta: 1.) Sekä Svinhufvudin senaatti että Kansanvaltuuskunta tavoittelivat itsenäistä Suomea. Kansanvaltuuskunta jopa tavoitteli maata Itä-Karjalasta. Jos puhuu molempien osapuolten päämääristä, sitten on paikallaan puhua vapaussodasta. 2.) Vaikka Kansanvaltuuskunnan ajama itsenäisyys ei olisi kauan kestänyt, Svinhufvud senaatti oli puolestaan myynyt huomattavan osan Suomen itsenäisyydestä Saksalle. Sellaista kauppaa punaiset eivät tehneet bolsevikkien kanssa. Jos Saksa olisi voittanut ensimmäisen maailmansodan, Lennart Rönnbackin ponnistukset maansa hyväksi ehkä olisivat kokeneet saman kohtalon kuin punaisten sotilaiden.

tapioneva

JasonLavery: Vapaussota-termin käyttö ei ota huomioon kahta tärkeätä aspektia vuoden 1918 sodasta: 1.) Sekä Svinhufvudin senaatti että Kansanvaltuuskunta tavoittelivat itsenäistä Suomea. Kansanvaltuuskunta jopa tavoitteli maata Itä-Karjalasta. Jos puhuu molempien osapuolten päämääristä, sitten on paikallaan puhua vapaussodasta.

* Ongelma tässä on se, että jos molemmat puhuivat 1918 punakapinasta ja Suomen kansanvaltuuskunta juhlallisesti vallankumouksesta (Missä maassa valta on muka kumottu? No ehkä Somaliassa hetkeksi!), tuo nimitys viittaa aina valkoisten 1920-luvulla käyttöön ottamaan nimitykseen, joka tarkoittaa, että vuoden 1918 vankileiriteloitukset menivät hyvään tarkoitukseen, vaikka olivat juridisesti kyseenalaiset. SDP, SKP, SSTP jne. eivät puhuneet itse koskaan vapaussodasta, koska suojeluskunnat varasivat vapaussodan tavaramerkin itselleen. Toisaalta vielä 1920-luvulla, jos vielä 1930-1950-luvulla, ei ollut sopivaa puhua Suomen ja Saksan kauppasopimuksesta, millä Suomen talous sidottiin Saksan sotatalouteen. Sopimus oli niin kyseenalainen, ettei sitä heti edes julkistettu. Tuo itsenäisyyden rajoitus oli niin mittava, ettei siitä kehdattu puhua edes silloin kun sotatila Venäjän sosialistista federaatiota vastaan oli käynnissä ennen Tarton rauhaa. Suoraan sanoen Saksan voitettua ensimmäisen maailmansodan, olisi Suomi ollut melkoinen protektoraatti Saksalle. Jostain syystä peruskoulun historianoppikirjoihin ei ole koskaan painettu liitteeksi kauppasopimusta, josta ilmenisi luku- ja kirjoitustaitoiselle peruskoululaiselle itsenäisyyden laatu ja laajuus.

JasonLavery: 2.) Vaikka Kansanvaltuuskunnan ajama itsenäisyys ei olisi kauan kestänyt, Svinhufvud senaatti oli puolestaan myynyt huomattavan osan Suomen itsenäisyydestä Saksalle. Sellaista kauppaa punaiset eivät tehneet bolsevikkien kanssa. Jos Saksa olisi voittanut ensimmäisen maailmansodan, Lennart Rönnbackin ponnistukset maansa hyväksi ehkä olisivat kokeneet saman kohtalon kuin punaisten sotilaiden.

* Lennart olisi ollut varmaan hyvin pettynyt.

pakangas

Kyllä nk. valkoiset eli isänmaalliset miehet lähtivät vapauttamaan maataan venäläisistä joukoista. Miksi punaiset sitten menivät vihollisen puolelle? No vallan takia tietenkin. Kun he sitten venäläisten rinnalla (ja johtamina!) hävisivät, vapautui maa. Eikö silloin ole täysin korrektia puhua VAPAUSSODASTA. Eihän maa olisi vapautunut punaisten/venäläisten voittaessa. Kyllä Suomesta jonkin asteinen Neuvostoliiton osavaltio olisi tullut. Onhan tallella sopimus: jokainen (työtätekevä) Suomen kansalainen on NL:n kansalainen ja päinvastoin. Eli oikea ja ainoa nimi on VAPAUSSOTA.

Mauritius

Jos ei yhtään ymmärrä vastapuolta, niin voihan sitä vapaussodasta puhua. Onhan se jotenkin mahtavaa sadan vuoden jälkeen, että on OIKEA ja AINOA nimi tiedossa.

Korrektia puhetta se ei tietenkään ole. Jokainen, joka on lukenut Pohjantähden, näkee (pitäisi nähdä) jotain sisällissodan mekanismista: miten naapuri käy naapuria vastaan.

Sen toivoisi näkyvän sovinnollisena kielenkäyttönä. 'Vapaussota'-nimeä voi kai joskus käyttää, mutta kyllä se vaan aika politisoitu tahtoo yhä olla. 'Sisällissota'-nimityksen kanssa joutuisi vähän tutkimaan ja harjoittelemaan ymmärrystä.

LassiHippeläinen

Kyllä se oli Sisällissota. Kummankin puolen sotivista joukoista valtaosa oli suomalaisia. Mukana oli muutamia ulkomaalaisiakin, mutta niin on ollut kaikissa sisällissodissa, ehkä kuuluisimpana esimerkkinä Espanja.

Jääkärien alkuperäinen tavoite oli Suomen itsenäistyminen. Se motiivi katosi, kun Venäjä tunnusti Suomen itsenäisyyden. Sisällissota ei kuulunut alkuperäiseen suunnitelmaan. Jotkut jääkärit jopa menivät punaisten puolelle, koska heidän mielestään tavoite oli tsaarin hallituksen korvaaminen kansanvallalla.

Tarton rauha liittyi I maailmansodan jälkeisiin Euroopan valtiollisiin järjestelyihin. Sillä sovittiin Suomen ja Venäjän välisen rajan kulku. Sillä ei ollut tekemistä Sisällissodan kanssa, joka oli loppunut jo vuosia aiemmin.

nikkilr

Muutama vuosi sitten minulla oli kunnia puhua Vanhassa kappelissa jatkosodan sotavangin Toivo Järvelän hautajaisissa. Muistopuhetta valmistellessani huomasin hänen syntyneen Jokelassa samana päivänä huhtikuussa 1918 kuin saksalaiset valtasivat Jokelan. Seuraavana päivänä Hyvinkään jne.
Kuinka vähän me loppujen lopuksi tiedämme tästä vapaussodasta?