"Useampi pappi vaihtaa sukupuoltaan"

Ei sukupuolta voi vaihtaa, kaikkihan sen tietävät.

Mitenkäs nyt sitten raamatullisesti määritellään sukupuoli? Geno- vai fenotyyppi?

Eihän sellaisen miehen sukupuolta voi korjata, joka on siittänyt kolme lasta ja mennyt naimisiin naisten kanssa. Silloin on mies fyysisesti eheä, kun pystyy siittämään lapsia ja menemään avioliittoon.

Ainoa mihin olisi nyt syytä mennä korjaamaan jotakin, on psyyke.

Jos poika on syntynyt kuuden isoveljen perheeseen, jossa dominoiva äiti toivoo seitsemännestä pojasta tyttöä, seitsemäs poika alitajuisesti noudattaa dominoivan äidin tahtoa ja alkaa kuvitella olevansa tyttö.

Tämä on ympäristötekijöistä johtuva henkinen poikkeama, jolla ei ole mitään tekemistä synnynnäisyyden tai fyysisten ominaisuuksien kanssa.

Lisäksi, jos seitsemäs poika omaa kuusi isoveljeä, jotka ovat kaikilla tasoilla ja mittareilla mitattuna ylivoimaisia, fyysisesti, henkisesti, kaikilla taidoilla, voi seitsemäs poika joutua kehittämään itselleen "valeminän", joka ei joudu aina häviämään kilpailutilanteessa isoilleveljilleen.

Tällainen valeminä voi olla esimerkiksi "tyttöys", jolloin ei tarvitse kilpailla isoveljien kanssa enää millään tasolla. Silloin on "voittaja", koska edustaa mielestään eri sukupuolta.

Suosittelisin siis henkistä hoitoa, tosin sitä voi olla vaikea saada, kun jopa kirkon ylin auktoriteetti, arkkipiispa, toimii kuin tuuliviiri, 15 minuutin mediaseksikkäiden lööppien johdattelemana. Tai raha ratkaisee: jos arkkipiispa asettuisi poikkiteloin lööppien kanssa, voisi kirkko menettää jäseniään eli rahaa. (Toisaalta kirkko menettää uskottavuuttaan juuri tuuliviirimäisellä selkärangattomuudellaan, ja sitä mukaa myös jäseniään, ilmeisesti minut mukaanlukien.)

Ei tarvita edes ennustajan lahjoja todetakseen, että Imatralla on tulossa useita tragedioita, eikä pelkästään yhdelle kirkkoherralle.

(Jos Suomea ei olisi nujerrettu 1944 ja sen jälkeen alettu perinteiden, sotaveteraanien jne mustamaalaaminen, ja jos Suomessa olisi säilynyt kunnioitus perinteitä ja omaa kohtaan, Suomi ja suomalaiset olisivat huomattavasti henkisesti tasapainoisempia ja terveempiä, eikä koko ajan tarvitsisi hakea uutta ja ennen kokematonta. Silloin ei tarvitsisi vääntää rautalangasta yksinkertaisimpiakin asioita, esim. juuri seitsemännen poikalapsen traumasta dominoivan äidin ja kuuden ylivertaisen isoveljen joukossa. Nyt henkisessä sumussa liikkuva suomalainen kansa uskoo ihan mitä tahansa, kunhan se nolaa perinteitä, kunhan se löytyy lööpeistä ja kunhan ruokkii erilaisia ajatuksia kieltävää "suvaitsevaisuus"-diktatuuria).

Manifestaalinen valtamedia on jo todennut, että papit vain "korjaavat" sukupuoltaan kyseenalaistaen luojan luomistyön. Sen sijaan kaikki muut vaihtavat sukupuoltaan siinä, missä autoaan, työpaikkaansa, asuntoaan tai puolisoaan.

Uutistoiminnassa on vahvasti propagandistinen tendenssi; mielipiteitä uitetaan uutiseen, jotka voisi esittää kolumnissa, pääkirjoituksessa tai mielipidekirjoituksessa.

Ajankohtainen kakkonen 11.11. esitti paheksuvan epäilynsä, että Suomen somaliyhteisössä harjoitettaisiin edelleen ympärileikkauksen nimellä kulkevaa naisten sukuelinten silpomista. Kyseinen toimenpide kuuluu monien afrikkalaisten kansojen vuosisataiseen kulttuuritraditioon. Heti perään samalla kanavalla klo 21.50 YLE kertoi uutislähetyksessään imatralaisen kirkkoherran päätöksestä mennä ”sukupuolenkorjausleikkaukseen.” Kun piispa Huotari toivoi kirkkoherran ymmärtävän itse erota virastaan, uutisankkurin tuohtuneen paheksuva ilme kertoi, ettei piispan lausunto ollut poliittisesti korrekti. Paha ihminen teki juuri särön Kaiken Kauniin ja Hyvän Konsensukseen.

Kummallista tässä on se, että molemmat YLE:n peräkkäin esitetyt ohjelmat käsittelivät sukuelinten silpomista. Vanhemman, afrikkalaisen tradition mukaan tehtynä, se on kiellettyä, mutta uuden, vuoden 2002 jälkeisen suomalaisen tradition mukaan, sallittua. Suomessa toimenpidettä tulee edeltää pseudotieteellinen ”transsukupuolisuusdiagnoosi.” Tämä nimi on keksitty asiantilalle, jossa potilaalla ei ole muuta todettua vikaa, kuin oma halu päästä leikkaukseen. Tässäkin suhteessa analogia somaliyhteisön kanssa toimii ainakin osittain. ”Transsukupuolisuutta” ei pidä sekoittaa intersukupuolisuuteen, joka on fysiologinen poikkeama sukupuolen kehittymisessä.

Olisi mielenkiintoista tietää SETA:n osuus diagnoosin Suomeen tuottamisessa ja sitä seuraavan sukuelinten silpomisen laillistamisessa ”hoitomuotona.” Suurin osa suomalaisista ei välttämättä hyväksy menettelyä. Ei ainakaan verovaroin. SETA:n kaltaiset äänekkäät painostusjärjestöt saavat agendansa helposti läpi vastoin enemmistönkin mielipidettä, koska kukaan opportunistinen urapoliitikko ei uskalla koskea näihin aiheisiin pitkällä kepilläkään. Se vähä, mitä kuullaan, on SETA:n kantoja myötäilevää poliittista korrektiutta.