Esa Laaksosen mukaan Helsinki hukkaa kaupunkiympäristöjään viimeistelyn puutteella: toiminnallisuuden suunnittelun heikkoudet pilaavat nolosti koko ympäristön. Tästä esimerkkinä Laaksonen käyttää Kampin aluetta ja erityisesti Narinkkatoria.
”Narinkkatori on lähinnä ”lastaavien” ja ”huoltavien” pakettiautojen parkkipaikka ja näköjään näin lumen tulon jälkeen oivallinen irtolumen keräyspiste. - - Narinkka on kaupunkitilallisesti joko liian vetoinen ja suuri tai se ei ole löytänyt luonnettaan - tuskin tulee ihan helposti löytämäänkään. Paikan ovat kyllä löytäneet kassikaljan kantajat: varsinkin suojaisat nurkkaukset ovat yhteiskunnan irtonaisemman ryhmän suosiossa”, Laaksonen kirjoittaa näkökulmassaan.
Lue koko kirjoitus ja ota osaa keskusteluun.
Kommentit
Kamppi
Aivan totta nuo huomiot. Miksi autolla ajo on torille on sallittu eikös kampin alueen huollon ja logistiikan pitänyt tapahtua parkkitilojen ja tunnelien kautta. Päivittäin Kampissa liikkuvana myös ärsyttää kun Narinkka torin sisäänkäyntien edessä roikkuu porukkaa tupakoimassa. Yllättävän monesti kampin henkilökuntaa ja vartijoita. Kampissa sisällä ihmetyttää kaiken maailman rihkama ja käsirasva kauppiaat, jotka roikkuvat ohikulkijoiden hihoissa. Luulisi että ei ole liikehuoneistossa toimivien kauppiaiden edun mukaista että ihmiset välttelevät kamppia noiden "promoottorien" takia. Mikähän nerokas markkinointi logiikka on siinä että nuo suomea hyvin puhuvat rihkamadiilerit lähestyvät 97% suomalaisia ohikulkijoita englannin kielellä.
Wehey!!!
Welcome to European Union!
Tosi On
Kalsea - torjuva - autio. Siihen sen rosterikiillon paikalle kunnollinen tsasouna luonnonkivestä. Evlut kirkkoja on tarpeeksi.
Ja jotain muuta tekemistä kuin kaljan kittaamista.
Siihen nurkkaan mihin sitä puukirkkoa nyt suunnitellaan, sopii pieni näyttämö porrastetulla katsomolla. Parin -kolmen esiintyjän intiimi tila suuren maailman malliin.
Hyvin tiivistetty!
Hesan keskusta = kirkkoja, kebabia ja kaljaa. Eli aika aivotonta yhteisöllisyyttä. Ehkä Suomen pääkaupungin keskustassa ei vain yksinkertaisesti ole kysyntää hiukan enemmän älykästä läsnäoloa edellyttäville yhteisille ajanvietteille.
Toisaalta, Hesan julkiset tilat on jatkuvasti rakennettu epärealistisille -- mutta lujan poliittisen uskon -- oletuksille, että Suomessa on vuoden ympäri lumettomat ja aurinkoiset säät, ja että ihmiset ja yritykset eivät tarvitse autoja arjessaan.
Ja sitten ihmetellään, kun lunta on läjitetty johonkin jalankulkijan kulkureitille. Tai että puhtaan tyhjiksi suunnitelluille aukioille onkin parkattu autoja. Tai että torilla hihhuloi joku päiväannoksen tarpeessa oleva.
Kaupunkilaisille aikoinaan näytetyn suunnitelman spekseissä paistoi aina aurinko ja kiiltokuvaihmiset kävelivät aukiolla pikkukengissä innostuneesti hymyillen ja pienissä ryhmissä jutellen.
"Kalsea - torjuva - autio"
Kuinkas nyt kirjoittaja mollaa entisen apulaiskaupunginjohtaja Korpisen piazzaa.
Korpinen oli suuri Rooman arkkitehtuurin ihailija, jonka mielestä italialainen piazza edusti arkkitehtuurin huippua. Ja niinpä Kamppiinkin piti saada piazza.
Näiden idealistien, suunnittelijoiden ja visionääristen apulaiskaupunginjohtajien epäonneksi Suomi sijaitsee täällä kylmässä ja loskaisessa pohjolassa. Eikä Helsingin väkilukukaan ei ole aivan Rooman tai Pariisin luokkaa, joten nämä etelänmailta kopioidut piazzat ja terassiravintolaketjut eivät oikein ota toimiakseen näillä leveysasteilla.
Helsingin Haaveet
Helsingin suunnittelussa ja tulevaisuuden hankkeissa näyttää olevan kaikki hukassa, Laajasalon muutamille tuhansille uudisasukkaille halutaan rakentaa spatseeraussilta keskustaan sadalla(riittääkö) miljoonalla, samalla tuhoten Tervasaari ja Mustikkamaa, Koivusaari halutaan pilata älyttömillä täyttömailla, vastaavasti tyhjeneviin satamiin Jätkäsaaressa ja Sompasaaressa halutaan vastapainoksi rakentaa uutta ihanaa Nurmijärveä, Katajanokalle Korpisen muistoksi järjetöntä uutta kaupunkituholaista (WAU), Töölönlahdesta puhumattakaan.
Onko järkee vai ei?
Pitäisikö kaupunkisuunnittelu lomauttaa vaikka pariksi vuodeksi?